Vuodelta 1947 peräisin oleva runo Myrsky ja hiljaisuus sisältyy L. Onervan alkuperäiskokoelmien ulkopuolelle jääneestä lyriikasta koottuun valikoimaan Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004).
Mansikka ei ole marja vaan epähedelmä. Se on hedelmä, joka syntyy kukan muista osista. Mansikan kukkapohjus turpoaa hedelmien kypsyessä marjamaiseksi.
Lähteet:
Blamey, Marjorie: Otavan kasvitieto : yli 2400 Euroopan kasvilajia (Otava, 1994)
Suomalaisen kasviopas (Tammi, 1997)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, https://fi.wikipedia.org/wiki/Epähedelmä
Valitettavasti tätä Hannu Pikkaraisen säveltämää ja yhdessä Pekka Ruuskan kanssa sanoittamaa laulua Läpi harmaan kiven ei ole koskaan julkaistu nuottina. Joissakin nuottikokoelmissa oleva Antti Hyvärisen samanniminen sävellys ei ole sama kuin tämä Dannyn esittämä laulu, eivät myös Jukka Kuoppamäen ja Veikko Juntusen samannimiset sävellykset (on siis olemassa neljä eri laulua nimellä Läpi harmaan kiven).
Heikki Poroila
Linnunrata on käytännössä kaikkialla Suomessa katsojan pään yläpuolella taivaankannen ylittävä himmeä "vyö", galaksimme sen yhdestä sivuhaarakkeesta katsottuna. Sille ei voi määrittää mitään yksittäistä kompassisuuntaa, koska se ulottuu - myös silloin kun on liian kirkasta sen näkemiseen - aina taivaanrannasta toiseen suunnilleen Joutsenen tähdistöstä Orionin tähdistön kautta. Linnunrata kyllä näyttää kiertyvän Maan pyörimisliikkeen takia tähtitaivaalla ja kellonajasta riippuen se on taivaalla eri "asennoissa", mutta koska sen näkeminen edellyttää melko täydellistä pimeyttä, edes kaamos-Lapissa tätä kiertymistä tuskin ympäri vuorokauden pystyy seuraamaan. Havainnotsijan leveyspiiriä tärkeämpi tekijä siinä, miten päin Linnunrata taivaalla...
In principal yes, if the library does not yet have the titles in the collection or the titles cover areas, which are not well covered yet. So it depends on the content of the books totally. Libraries do not necessary need extra copies.
I suggest you to take your books and go to the library you normally use and ask for the main librarian. She/he should know, if the titles are interesting from the point of view of the library system. It is, however, possible, that the main librarian cannot read or understand Russian and it might be a good idea to go straight to one of the biggest units like the one in Pasila. They have the largest collections of books in other languages than Finnish, Swedish and English.
Heikki Poroila
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Arktis ei ole yksiselitteisesti määritelty käsite, vaan sitä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta (maantiede, metsänraja, ikirouta, merijää jne.). Yleensä katsotaan, että ehdoton eteläraja on pohjoinen napapiiri, jolloin sen piiriin mahtuvat myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat osat sekä Tanskaan kuuluvan Grönlannin pääosa ja Norjalle kuuluvat Huippuvuoret. Islanti jää niukasti napapiirin eteläpuolelle.
Myöskään "syrjäseutu" ei ole täsmällinen käsite, vaan suhteellinen ilmaisu sille, että jonkin maantieteellisen kokonaisuuden (valtio, lääni, kunta tms.) sisällä voidaan puhua keskusalueesta, taajamasta jne. ja toisaalta niiden ulkopuolelle jäävästä "syrjäseudusta". Wikipedian suomenkielinen artikkeli käyttää ilmaisua periferia...
Koska Hitlerillä ei ollut perillisiä, hänen tekijänoikeutensa siirtyivät muun omaisuuden ohessa Baijerin osavaltiolle. Tekijänoikeudellinen suoja-aika 70 vuotta kuolemasta päättyi Hitlerin osalta vuoden 2016 alussa ja siitä lähtien kaikki Adolf Hitlerin kirjoitukset ovat olleet vapaasti kenen tahansa julkaistavissa eikä niistä tarvitse maksaa tekijänoikeudellisia korvauksia kenellekään. Saksassa on julkaistu vuoden 2016 alussa ns. kriittinen editio, joka sisältää taustatietoja ja selityksiä. Saksassa on myös tehty poliittinen päätös estää muiden kuin kriittisten editioiden julkaiseminen. Lisätietoja aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Kysymyksessä ei tarkemmin määritellä aikakautta tai maata, josta halutaan tietoa, joten varsinaista luetteloa aiheeseen sopivista teoksista on vaikea antaa.
Aiheeseen sopivia kirjoja voisi lähteä hakemaan esimerkiksi asiasanoilla: arkielämä, arki, teollistuminen, historia, kaupungistuminen, asuminen, elinolot, elinympäristö, elämätapa, yhteiskuntakuvaus, kulttuurihistoria. Kannattaa tehdä hakuja niin, että yhdistelee asiasanoja esim. haussa muutaman asiasanan kerrallaan, esim. arkielämä JA teollistuminen JA historia. Jos haluat tietoa eri maista, lisää hakuun paikan nimi esim. Yhdysvallat.
Esimerkiksi tekemällä haun asiasanoilla arkielämä, teollistuminen ja historia tulee hakutulokseksi seuraavat teokset tai teossarjat, jotka voisivat...
Opintosuunnitelmaan kuuluva kirjallisuus vaihtelee oppilaitoksittain, joten saat täsmälliset tiedot koulutuksessasi vaadittavista kirjoista ja muusta materiaalista koulutuksen järjestäjältä.
Voit etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esimerkiksi Vaski-kirjastojen verkkosivuilta tarkennetun haun kautta:
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Kirjoita hakukenttään asiasanaksi varhaiskasvatus ja valitse rivin vierestä alasvetovalikosta aihe. Voit rajata saamiasi hakutuloksia oikealla puolella olevasta listasta esimerkiksi kielen, julkaisuvuoden ja aineistotyypin mukaan. Jos haluat hakea erityisesti varhaiskasvatukseen liittyviä oppikirjoja, kirjoita yhteen hakukenttään aiheeksi varhaiskasvatus ja toiseen oppikirjat....
Kehitysvammaliitto tuntee parhaiten vammaisten oikeudet. Sähköpostiosoite sinne on kvl (ät) kvl.fi.
Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän palvelujensa järjestämistä koskevia keskeisimpiä lakeja on koottu tälle verkkosivulle: https://verneri.net/yleis/lait
1960-luvun ohjelmia on harvakseen tallella.
Eikä niistä juurikaan ole sisältöselvityksiä.
Valsitunut arvauksemme on Spede Show tai Speden saluuna, jotka pyörivät 1960-luvulla.
Tai VEK. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-ryhmä oli 60-luvun Yle-viihteen ydinporukkaa.
Jatkamme selvittelyä.
Lähteitä:
Annala, Jukka
Toopelivisio
Helsinki : Teos, 2006.
Marjamäki, Tuomas
Spede, nimittäin
Jyväskylä : Docendo, 2017
Elävä arkisto: Jukka Virtanen & Matti Kuusla 80 vuotta
http://vintti.yle.fi/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/elava-arkisto-j…
VEK oli 1960-luvun viihteen voima-trio
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/vek-oli-1960-luvun-viihteen…
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:
Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Kempeleen kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa kaikkiin OUTI-kirjastoihin, myös Oulussa pääkirjastoon.
OUTI-kirjastot aukioloaikoineen löytyvät OUTI-Finnasta: https://outi.finna.fi/
Arvid Järnefeltin Helena (1902) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja näyttäisi olevan kaukolainattavissa. Kaukolainapyynnön voitte tehdä oman lähikirjastonne kautta. Myös teoksen uusi painos vuodelta 1926 on tilattavissa kaukolainaan.
Järnefeltin Helena on luettavissa myös digitoituna verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/100740
https://finna.fi/
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
