Tässä joitakin ehdotuksia.
Ovatkohan dekkaripuolella Elly Griffithsin kirjat tuttuja? Niiden päähenkilö Ruth Galloway on ammatiltaan arkeologi, joka päätyy mukaan rikosten selvittelyyn.
Uusista jännäreistä paljon mielenkiintoa on herättänyt ruotsalaisen Mariette Lindsteinin Ehdoton valta. Psykologinen trilleri kertoo Sofiesta, joka ajautuu mukaan karismaattisen johtajan perustamaan kulttiin ja tajuaa liian myöhään, että ulospääsyä ei ole. Kirjan kultti on kuvitteellinen, mutta tarinan pohjana ovat Lindsteinin omat kokemukset.
Downton Abbeyn ja Agatha Christien ystävää voisi kiinnostaa Jessica Fellowesin Mitfordin murhat. Se aloittaa sarjan, joka yhdistelee brittitunnelmaa, historiallisia henkilöitä ja todellisia rikoksia...
Kysymys houkuttaa kysymään, mitä ihmeteltävää on siinä, että ihminen haudataan kotipaikkakunnalleen? Luultavasti useimmat suomalaiset haudataan sinne, missä he ovat asuneet. Monasti kuulee myös tapauksista, että pois kotiseudultaan muuttaneet ovat silti toivoneet pääsevänsä kotiseudun multiin. Kyösti Kallio oli kuollessaan muodollisesti vielä tasavallan presidentti, mutta sekään ei ollut mikään syy tulla haudatuksi esimerkiksi Helsinkiin. Svinhufvud oli kuollessaan iäkäs yksityishenkilö.
Heikki Poroila
Espoon kirjasto-autoissa on joustava varausten noutokäytäntö verrattuna kiinteisiin kirjastoihin. Noutaja voi lainata joko omalla tai varaajan kortilla (kiinteissä kirjastoissa lainataan aina noutajan kortilla). Työntekijä poistaa varauksen sen henkilön tiedoista, joka on tehnyt varauksen, jos toinen henkilö lainaa sen omalla kortillaan. Jos hän lainaa sinun kortillasi, varaus poistuu itsestään. Valtakirjaa ei tarvita.
Sana riite on johdettu verbistä riittää. Suomen murteissa riittää-verbin merkityksenä on jääriitteeseen saattaminen. Tämän oletetaan olevan verbin alkuperäinen merkitys. Myöhemmin verbin merkitys on laajentunut muunkinlaiseen peittämiseen ja katteeksi ulottumiseen. Sukukielistä sanalla on vastine vain inkeroisen ja karjalan kielissä. Karjalan muoto riitteä merkitsee sekä riitteeseen jäätymistä että kylliksi olemista.
Suomen kirjakielessä riittää on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787. Gananderin kirjassa on mainittu myös ohutta jääkuorta merkitsevä sana riite.
Lähde: Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen Etymologinen Sanakirja (2004).
Kyseessä on burmalainen kansansatu Sulhanen hiirineidille. Satu on luettavissa esimerkiksi satuantologioista Kauneimmat eläinsadut (kuvittanut Janusz Grabianski, WSOY, 1988) ja Satusaari. Hulivilivuori (toim. Päivi Heikkilä-Halttunen et al., useita kuvittajia, Weilin + Göös, 2005).
Satuantologiat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin Keudassa voi opiskella työmarkkinatuella (=koulutussopimuksella). Keudasta kerrottiin, että opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla kirjastossa (4 pv/vko ja yksi etäopiskelupäivä). Lähiopetusta on Keravalla noin kerran kuussa. Opiskeluaika on keskimäärin 1,5 vuotta. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät täältä: Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
Elokuva on todennäköisesti Nanook, pakkasen poika. Nanook, pakkasen poika (engl. Nanook of the North) on Robert J. Flahertyn ohjaama yhdysvaltalainen dokumenttielokuva vuodelta 1922. Elokuva kuvaa jo katoamassa ollutta eskimojen perinteistä elämäntapaa. Sitä pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä dokumenttielokuvana ja tyylisuunnan klassikkona.Nanook, pakkasen poika oli ensimmäinen dokumenttielokuva, joka luopui valloituselokuvan sankariperinteestä. Siinä tekijä ei ollut sankari vaan kamera käännettiin kohti kuvattavia. Elokuva esittelee eskimoperheen elämäntavan eri puolia, kuten hylkeenmetsästystä ja iglunrakennusta.
Elokuva on katsottavisa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkistossa. Video on...
Vainajaan liittyviä lainkohtia ja lakeja:
Rikoslain 17-luvun 12 § (563/1998) Hautarauhan rikkominen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
Hautaustoimilaki (457/2003)
2 § Yleiset velvollisuudet
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hautaustoimilaki#L1P2
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001)
4 luku Elimien, kudoksien ja solujen irrottaminen kuolleelta luovuttajalta
5 luku Ruumiinavauksen yhteydessä tapahtuva lääketieteellinen tutkimus- ja opetustoiminta
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101
Tässä lentokoneisiin liittyviä kirjavinkkejä:
Kaunokirjallisuutta:
Herge : Lento 714 (Tintti-sarjakuva)
Blyton, Enid : Viisikko vapauttaa lentäjät.
Verne, Jules : Kuumailmapallolla Afrikan halki. Alkuteos ilmestynyt 1863. Suomenkielisen kirjan takakansi: "Keksijä Samuel Ferguson, hänen palvelijansa Joe ja ystävänsä Dick Kennedy lähtevät ylittämään kuumailmapallolla vielä varsin tuntematonta Afrikan mannerta.Matka alkaa Itä-Afrikasta Sansibarin sulttaanikunnasta kohti länttä ja jatkuu yli Saharan autiomaan. Miehet kokevat matkallaan tuhat ja yksi huikeaa seikkailua ja henkeä salpaavaa jännityksen hetkeä"
Hamre, Leif: Lentokone kadoksissa. Norjankielinen alkuteos 1957, suomeksi 1958. Kirjassa ambulanssikone lähtee pohjois-Norjaan,...
Kyseessä näyttäisi olevan Anitta Rahikan ja Samppa Lahdenperän lastenkirja Ihmeellinen leipuri (WSOY, 1987). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy kuvaus kirjan tarinasta. Googlettamalla kirjan nimellä löydät netistä kuvia kirjan kannesta.
Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa Ihmeellinen leipuri -kirjaa ei ole lainattavissa, mutta voit tilata sen lainattavaksi muualta Suomesta oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Onnet http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helppolukuisia ja toimintaa sisältäviä klassikkoja voisivat olla vaikkapa Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.).
Weighted blanket on suomeksi painopeitto. Peittoja saa Suomesta. Googlettamalla sanalla painopeitto löydät sivuja, joilta voit lukea lisää peitosta ja peittojen myyjistä.
Lars Svedberg ohjasi vuonna 1994 Edwar Talyorin teksiin perustuvan Knalli ja sateenvarjo -nimisen näytelmän. Näytelmästä tehtyä VHS-tallennetta on vielä lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa. Voit tilata tallenteen kaukolainana omaan lähikirjastoosi.
Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Finna https://finna.fi/
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Alla on linkkejä verkkosivuille, joissa voit lahjoittaa muuta kuin tavaraa, vaikkapa aikaa vanhukselle tai poliorokotteen kehitysmaan lapselle.
https://www.annajotainmuuta.fi/
https://www.helsinkimissio.fi/lahjoita/
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://www.fingo.fi/osallistu/eettiset-joululahjat
https://www.unicef.fi/lahjoita/
Lisäksi lahjakortteja voi askarrella itsekin ja lahjoittaa niissä omaa aikaa vaikkapa piknikin muodossa tai tarjoamalla elokuvareissu.
Kirjakauppojen lista Mitä Suomi lukee antaa hyviä vinkkejä tämän hetken suosituista kirjoista, https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee
Kirjasammon artikkeleissa käsitellään kirjallisuuspalkintoja, ehdokkaita ja voittajia. Niiden joukosta löytyy vinkkejä. Myös kirjauutuuksia esitellään artikkeliosassa.
Kirjallisuuden suosittelua löydät esimerkiksi kirjastojen sivuilta Suomessa. Keskustelua on myös Yle Kulttuurin sivuilla, https://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat, kirjallisuusblogeissa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/uusimmat ja Goodreadsissa, https://www.goodreads.com . Muitakin kirjallisuuspalveluita on, suosittelen tutustumaan Makupalat.fi:n kirjallisuuspakettiin, johon eri tahot ja niiden sivustot on...
Kysymystä voisi lähteä tarkastelemaan esimerkiksi palkintojen kautta.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa Mikael Agricola -palkintoa, joka myönnetään vuosittain Agricolan päivänä vuoden parhaalle kaunokirjallisuuden käännökselle. Viime vuosien voittajat ovat:
2018 Jaana Nikula
2017 Tuomas Kauko
2016 Vappu Orlov
2015 Juhani Lindholm
Otavan kirjasäätiö myöntää joka toinen vuosi Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon. Sen ovat voittaneet viimeksi:
2017 Jaana Nikula
2016 Kaijamari Sivill
2015 Marja Kyrö
Tammen Jarl Hellemann -palkinnon tuoreimmat voittajat ovat:
2017 Arto Schroderus
2016 Helinä Kangas
2015 Antero Tiittula
Vuoden 2018 voittaja valitaan ensi toukokuussa. Ehdolla on esimerkiksi Jaana Nikula. Häntä voisi siis pitää...
