Etsimäsi kirja on varmaankin Meri Kuusiston Vuosi tavaratalossa (Otava, 2018). Alla olevasta linkistä voit lukea kuvauksen teoksesta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511315643&q…
Katkelma on Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäisen luvun Maa toisesta osasta Koti. Maamme kirja on luettavissa myös verkossa digitaalisena.
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28#itemId=28_1§ionId…
Varaukset tehdään asiakkaan kortille, joten valitettavasti kirjan varaaminen ilman korttia ei ole mahdollista. Jos tutuissasi on kortin haltia, voisit pyytää häntä varaamaan kirjan.
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Yrjö Varpio käsittelee asiaa Väinö Linnan teosten käännöksiä käsittelevässä tutkimuksessaan Pentinkulma ja maailma (WSOY, 1979). Varpion mukaan Tuntemattoman sotilaan suomennoksen teki alun perin Linnan ystävä Alex Matson, joka käänsi muitakin suomalaisia teoksia englanniksi. Käännöstyöstä oli sopinut englantilainen kustantaja Collins, joka ei ollut kuitenkaan tyytyväinen Matsonin käännökseen. Niinpä kustantaja muokkasi tekstiä käyttäen apuna teoksen ranskankielistä käännöstä. Veikkaisin, että siinä vaiheessa teksti on muuttunut merkittävästi.
Yhdysvaltalaisessa käännöksessä oli vielä yksi mutka matkassa. WSOY:n kustannusvirkailija Leena Karron muistikuvien mukaan sitä muokkasi tuntemattomaksi jäänyt amerikkalainen. Se työ oli lähinnä...
Jo saapunutta varausta ei voi valitettavasti enää lukita. Yksi mahdollisuus on perua varaus, tehdä se uudestaan ja lukita uusi varaus. Se toimii, mikäli teoksessa ei ole paljon varauksia, mutta jos varauksia on runsaasti, teosta joutuu taas odottamaan pitkään.
Jos et ehdi hakea varausta ennen lähtöäsi matkalle, on mahdollista pyytää jotakuta perheenjäsentä tai tuttua hakemaan varaus kirjastosta. Hakija tarvitsee tiedot kirjasta eli kirjan nimen, tekijän ja viimeisen noutopäivän, jonka mukaan varaukset on järjestetty Helsingin kaupunginkirjastossa. Hakija voi lainata varauksen vain omalle kortilleen, jollet pysty toimittamaan hänelle allekirjoitettua valtakirjaa, jossa valtuutat henkilön lainaamaan kirjan sinun kortillesi.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanan koulu merkitys on ’(alempi) opetus-, oppilaitos’, kun taas oppilaitokselle annetaan merkitykset ’opetuslaitos, koulu’.
Näkisinkin, että oppilaitos on merkitykseltään yleisempi ja voi viitata myös vapaisiin tai ylempiin opetuslaitoksiin, joita ei yleensä kutsuta varsinaisesti kouluiksi. Esimerkiksi kansalaisopistoja ja työväenopistoja ei välttämättä kutsuta kouluksi, vaikka niillä on rehtorinsa. Kielitoimiston sanakirja antaa kansanopistolle merkitykseksi ’vars. aikuisille tarkoitettu yleissivistävä (ilta)oppilaitos’ eikä siis nimitä sitä kouluksi. Yliopisto taas luetaan kyllä korkeakouluihin, mutta siitä kai harvemmin käytetään pelkkää koulu-nimitystä.
Hei,kuvauksestasi tuli mieleen Alexander von Schönburgin (s. 1969) kirja Tyylikkään köyhäilyn taito. Kirjailija on toimittaja. Hän on myös kreivi, jonka suku on hänen omien sanojensa mukaan köyhtynyt jo useiden satojen vuosien ajan. Kirjassa ei tosin ole juurikaan keskiaikaisen hovin tavoista, lähinnä kirjan nimen mukaisesti tyylikkäästä köyhäilystä.Jos kirja ei ole oikea, ilmoita, niin, etsimme lisää.Jos olet muuten kiinnostunut keskiajasta, voit etsiä tietoa Finna.fi:n sivuilta. Hakusanoina voit käyttää esim. pelkästään keskiaika, keskiaika ja kulttuurihistoria tai keskiaika ja tapakulttuuri.Keskiajan tavoista löytyy tietoa mm. kirjoista:Huizinga, J. Keskiajan syksyRice Earle: Life during the Middle agesMullistusten keskiaika
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm.
Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31
Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007.
Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta…
Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin...
Jos Harry Potter -kirjat ovat kerran miellyttäneet, seuraavat kirjat muistuttavat niitä ja voisivat sopia hyvin jatkoksi:
– Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; sarjan kolme ensimmäistä osaa yhtenä kirjana)
– Peter Bergting: Tulinoita (Readme.fi, 2017; sarjakuva)
– D. D. Everest: Archie Greene ja taikurin salaisuus (Art House, 2015)
– Jessica Townsend: Morriganin koetukset (Otava, 2018)
Edellä mainitut sarjan aloittavat kirjat ovat hyvin pottermaisia, mutta jos hiukan erilaisetkin kirjat kiinnostavat, seuraavia on suositeltu Harry Potter -kirjat lukeneille:
– Tony DiTerlizzi ja Holly Black: Spiderwickin kronikat -sarja
– Michael Ende: Tarina vailla loppua (Otava, 1982)
– Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001;...
Suomen ministerit löytyvät Valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/henkilo.nimi . Siitä poimimalla löysin seitsemän ministeriä, jotka ovat kuolleet kesken ministerikauttaan.
Salkuton ministeri Mikko Luopajärvi kuoli 5.1.1920 sydänhalvaukseen kotonaan Jalasjärvellä. (Maaseutu 8.1.1920)
Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovellaan 14.2.1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori
Ministeri Henrik Kullberg Maatalousministeriössä menehtyi kuolemaan päättyneeseen sairauteen 4.12.1953 (HS 5.12.1953).
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen kuoli sydänsairauden murtamana Mehiläisen sairaalassa 27.10.1953. (Kaleva 29.10.1953)...
Nimi Liisbeth tulee todennäköisesti nimestä Elisabet. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -kirjassa kerrotaan, että nimestä Elisabet on tehty monia muunnelmia, kuten Elisabeth, Lisbet ja Eliisabet. Lisbet on ruotsalainen muunnos, ja se on ollut Ruotsissa käytössä jo 1400-luvulla. Suomessa nimi lisättiin almanakkaan vasta vuonna 1950, ja täällä nimi esiintyy usein muodossa Lisbeth.
Kirjassa kerrotaan myös, että Elisabet tulee vanhasta heprealaisesta nimestä ja tarkoittaa "Jumala on valani".
Lähde: Saarikalle, Anne & Johanna Suomalainen. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007, s. 83, 220.
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "...
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Poliittisena terminä "sinipunahallitus" (oikeusto ja vasemmisto) seuraa epäilemättä suomen kielen tapaa ilmaista violetin värin muodostamat värit tässä järjestyksessä ("sinipunainen"). "Punamulta" viittaa perinteisesti vasemmiston ja keskustan liittoon, joten nykyisen puoluekentän värisymboleistä "vihreä" veisi mielikuvan väärään suuntaan.
Heikki Poroila
Nimellä Valkotuomi tunnetaan kaksi laulua. Vanhempi on venäläinen perinteinen laulu Belaja tserjómuha, jonka Urpo Jokinen on suomentanut nimellä Valkotuomi ( Huojuu valkotuomi alla akkunain). Uudempi on Jukka Koiviston sanoittama ja säveltämä Valkotuomi (Kauan on siitä jo aikaa, vielä on tuomi paikallaan).
Näistä Koiviston versio löytyy vain Risto Nevalan albumilta Oi elämää (1995). Kovin yleinen ei ole toinenkaan versio, mutta se löytyy mm. Tikkurilan Laulajien 25-vuotisjuhlalevyltä (1974, vinyylinä HelMet-kokoelmassa) ja oululaisen kuoron Siltojen Laulu CD-levyltä Meristä kaunein (2008, löytyy Oulunsalon kirjastosta). Laulusta on tulkinta myös levyllä Marit ja Mikot: Mielenrauhan asialla (2007, löytyy HelMet-kirjastosta, Tampereelta ja...
