Kirjaa lukematta on vaikea sanoa mistä on kyse, eikä esimerkiksi googlaaminen tuota tulosta. Kaunokirjallisuus eli fiktio ja sen henkilöt, tapahtumat ja kieli toimivat omien lakiensa mukaisesti. Parhaiten vastaus löytyy itse kirjasta perehtymällä sen maailmaan ja kieleen. Joskus fiktio muistuttaa hyvinkin paljon oikeaa maailmaa eli faktaa, joskus kirjan tarkoitus on luoda uusia maailmoita ja jopa jättää lukija hämmenyksen valtaan.
Ällänsakareista voisi olla mahdollista kysyä myös kirjailijalta itseltään, mikäli hän on halukas avaamaan termiä. Kirjailijaan saa yhteyden facebookin kautta Kirjailija Antti Leikas -sivuilta, osoite https://www.facebook.com/kirjailija.anttileikas/
Parhaita lähteitä tällaisten tietojen etsimiseen lienevät tilastokeskus, eläketurvakeskus sekä ennen muuta Euroopan komission julkaisu- ja asiakirjatietokanta ja tilastotietokanta:
http://tilastokeskus.fi/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokan…
https://ec.europa.eu/social/home.jsp?langId=fi
https://ec.europa.eu/info/statistics_fi
Linnunlauluntien varrella on useita puihin kiinnitettyjä teräslevystä leikattuja linnun ääntelyä kuvaavia sanoja. Kyseessä on taiteilija Jussi Valtakarin julkinen ympäristötaideteos. Idean Linnun laulu -nimiseen teokseensa Valtakari sai lukiessaan lintukirjoja, joissa kuvaillaan lintujen lauluääniä.
Teoksen viisi lintulajia ovat käpytikka, lapinsirkku, satakieli, rautiainen ja viiksitimali. Kysyjän mainitsema kjyk-ääni kuvaa käpytikan ääntelyä.
https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/linnun-laulu-jussi-valtakari/
http://ots.artoulu.fi/taiteilija/valtakari-jussi
Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi).
Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan,...
Kirkes-kirjastot tarjoavat asiakkailleen Ellibs-palvelun, jonka valikoimissa on englanniksi vain jonkin verran tietokirjoja.
Kirkes-kirjastojen varausmaksuista kerrotaan kirjaston sivuilla seuraavaa:
Varaus omasta kokoelmasta on maksuton. Seutuvaraus Kirkes-kokoelmasta maksaa 1,50 € / varaus. Maksu peritään myös lasten ja nuorten aineistosta. Myös noutamatta jääneestä aineistosta peritään maksu.
Ratamo-kirjastojen kokoelmista tehty varaus maksaa 2 € / varaus.
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#varaukset
Tarvitsemme lapsen henkilötunnuksen hänen identifiomista varten ja se myös helpottaa tilannetta kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, jolloin hänen lainaoikeutensa säilyy automaattisesti.
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Ainakin näissä teoksissa runo on:
-Kunnas: Tapahtui Tiitiäisen maassa. WSOY, 2004.
-Kunnas: Tiitiäisen tuluskukkaro. WSOY, 2000.
Lähteet: Lastenkirjastoinstituutin Onnet-tietokanta ( https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm ) ja Finna-tietokanta ( https://www.finna.fi/ ).
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä.
Helsingin kaupungin kesätyöpaikat 16 vuotta täyttäneille löytyvät sivulta Helsinkirekry https://www.hel.fi/rekry/fi/
Tässä listattuna sekä nykykirjallisuutta että Nobel-voittajia muutamasta Aasian maasta. Lisää luettavaa löytää esimerkiksi etsimällä kiinnostavan maan mukaan osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi.
Japani:
Yasunari Kawabata: Kioto, Tuhat kurkea, Vuoren jyly, Lumen maa
Natsume Soseki: Kokoro
Kenzaburō Ōe: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä, Hikarin perhe
Haruki Murakami: Kafka rannalla, 1Q84, Norwegian wood, Värittömän miehen vaellusvuodet
Hiromi Kawakami: Sensein salkku
Takashi Hiraide: Kissavieras
Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja
Ihara Saikaku: Kirsikkatyttö
Junʾichirō Tanizaki: Avain, Makiokan sisarukset
Etelä-Korea:
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Hovitanssija, Jään luoksesi
Han Kang: Vegetaristi, Ihmisen teot
Sun-mi...
Kirjoja ei useinkaan luetteloida niin tarkkaan, että tieto sisällöstä löytyisi tietokannan kautta. Hakupalvelu Finnan kautta löytyy mm. lehtiartikkeleita. Ainakin alla mainituissa on ohjeita mm. lierihatun tekoon:
- Sydänpusero ja lierihattu / Kauneimmat käsityöt, 2006, nro 3
- Sininen lierihattu / kauneimmat käsityöt, 2008, nro 3
- Lierihattu ja rannekkeet / kauneimmat käsityöt, 2007, nro 5
- Lierihattu / Kotiliesi käsityö, 2017, nro 4
- Hellehatut / Kauneimmat käsityöt, 2014, nro 4
Haettavana oleva kirjoitus taiteen totuudesta löytynee parhaiten kysymällä (sähköpostitse) kirjoittajalta itseltään, että onko kyseessä ehkä julkaisematon teksti.Tekstin taustalla on C.S. Peircen teoria, jonka eräs sovellus on Dialoginen vauvatanssi, ks. https://dialoginenvauvatanssi.wordpress.com/dialoginen-vauvatanssi/ &nb…;
Itse lähtisin vertailemaan Turun ja Helsingin koordinaatteja. Wikipediasta löytyy luettelo kaupunkien koordinaateista ja mukana myös nuo kyseiset kaupungit, joiden lukemia voi verrata keskenään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kuntien_koordinaateista&n…;
Meri
Kyseessä vaikuttaisi olevan käsite, joka ei ole täysin vakiintunut suomen kieleen. Yleisin suomennos näyttäisi olevan yhdyssana tiedonmuodostusprosessi (ks. Googlen hakutulos). Jonkin verran käytetään myös ilmaisua tiedonmuodostuksen prosessi (ks. Googlen hakutulos).
Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita.
Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin.
Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen...
Päivittäistavarakaupat ja -kauppaketjut solmivat ostosopimukset kunkin hyödykkeen tuottajan kanssa. Näin ollen ei ole olemassa standardihintaa tai korvausprosenttia, jonka voisi kauppaketjukohtaisesti tarkistaa. Päivittäistavaraliikeketjujen yhä kasvavasta vallasta alkutuottajiin nähden on kuitenkin kirjoitettu erilaisissa raporteissa, kuten mm. Finnwatch (2013) ja Kuluttajatutkimuskeskus (2011).
https://www.finnwatch.org/images/finnwatch_private_label_web_2_rev.pdf
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152351/Kirjallisuuskatsaus_kuluttajien_ja_tuottajien_vuorovaikutuksesta_elintarvikeketjussa.pdf?sequence=1
Myynnin lukuja voi tutkia myös ruokaketjujen omista vuosiraporteista:
Kesko: https://www.kesko.fi/...
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseisestä artikkelista kirjastojen tietokannoista tai muista lähteistä. Artikkelin kirjoittaja on ilmeisesti ollut perustamassa Arts for Global Development -verkostoa (http://www.art4development.net/). Verkostolla on myös virtuaaliyhteisö, joka käsittääkseni julkaisee vain jäsenille tarkoitettua verkkojulkaisua. Yksi mahdollisuus on, että artikkeli on julkaistu tämänkaltaisessa verkkojulkaisussa.
