Esimerkiksi näissä romaaneissa käsitellään ekologisuutta, luontosuhdetta, ympäristönsuojelua ja ilmastoasioita
Ina Westman: Henkien saari (Kosmos 2018)
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Otava 2012)
Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus 2015)
Jonathan Franzen: Vapaus (Siltala 2011)
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (Teos 2011)
Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani (Gummerus 2019)
Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät (WSOY 2017)
Helena Waris: Linnunsitoja (Otava 2017)
Hanna Ryti: Rakkaudettomuus (SIltala 2019)
Voit tehdä myös itse hakuja verkkokirjastosta mm. asiasanoilla ekologisuus, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokset ja vegetarismi. Haun voi rajata koskemaan kaunokirjallisuutta.
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
Voit selvitellä äitisi puolen sukulaisia tilaamalla sukuselvityksen äidistäsi Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta. Digi- ja väestötietovirastosta saa sukuselvityksen henkilöstä siltä ajalta, kun hän on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lisäksi voit tilata sukuselvityksen 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan kuuluneesta henkilöstä.
Evankelisluterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat antavat sukuselvityksiä omista jäsenistään. Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, sukuselvityksen saa seurakunnasta. Tällöin sukuselvitystä ei tarvitse erikseen tilata Digi- ja...
Kyseessä on momentaaninen verbijohdos.
Finnlectura: https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm#Momentaan…
Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:momentaaninen
Valitettavasti kirjastoilla ei ole ainakaan vielä striimauspalvelua, jonka kautta voisi katsoa suomenkielisiä/suomalaisia sarjoja. Sen sijaan joidenkin kirjastojen asiakkaat voivat katsoa Kirjastokinon elokuvatarjontaa, johon kuuluu kotimaisiakin elokuvia, myös ulkomailla. Voit tarkistaa täältä, minkä kirjastojen asiakkaille kyseinen palvelu on tarjolla: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq;jsessionid=DC436671A16D7294F50BAAD30…
Yle Areenassa on kotimaisia sarjoja, joita voi katsoa maksutta myös ulkomailla. Lisätietoa täällä: https://ohjeet.areena.yle.fi/hc/fi/articles/360014591554-Areenan-k%C3%A…
Mietelauseen tekijä on Darwin P. Kingsley. Se kuuluu alkuperäiskielellään englanniksi näin: "You have powers you never dreamed of. You can do things you never thought you could do. there are no limitations in what you can do except the limitations of your own mind."
Alkujaan sairaanhoitajan päähineen tai hilkan tarkoitus oli suojata kantajansa pitkiä hiuksia ajan hengen mukaisesti lähinnä häveliäisyyssyistä. Hiusmallien lyhentyessä päähineenkin merkitys väheni. Hilkka jätettiin pois ensin vuonna 1965 oppilaan puvusta, koska arveltiin, että vastustus olisi vähäisempää heidän keskuudessaan. Sairaalaliiton ohjeistuksella sairaanhoitajan hilkka poistui käytöstä sairaanhoitajaliiton esityksestä 1971. Esityksen perusteluna oli, että päähine oli menettänyt merkityksensä suoja-asusteena.
Raidat tai nauhat kuuluivat sairaanhoitajaoppilaan päähineeseen. Nauhojen lukumäärä osoitti opiskelun vaiheen. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaoppilaan päähineessä oli yksi sininen nauha.
Sinisestä...
Liisa ihmemaassa Hyvänen aika, kuinka Liisaa väsytti!, http://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569-images.html
Nuoren tytön päiväkirja: "Perjantaina, kesäkuun kahdentenatoista päivänä heräsin kello kuudelta eikä se ihme ollutkaan: se oli syntymäpäiväni."
Acbkiria: "Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori.", https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/27243/p22-06_abckiria.pdf?s…
Linnunradan käsikirja liftareille: "Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljityllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko."
Velho ja leijona: "Olipa kerran neljä lasta, joiden nimet olivat Peter, Susan, Edmund ja Lucy."
Tiikerin lapsi: "Olisihan minun pitänyt arvata."
Tässä ne, joita löytyi verkosta...
Jos puhutaan maakunnista, tarkoitat varmaan Uplantia (Uppland), et Uppsalaa. Siitä, kumpaanko maakuntaan Tukholman Södermalm kuuluu, näyttää olevan hieman eri tulkintoja. Löysin kuitenkin netistä kommentteja, joiden mukaan se kuuluisi Uplantiin, ja raja olisi joissain kartoissa merkitty väärään kohtaan. Ohessa tarkemmin:
Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan.
(Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni )
Aihetta käsitteleviltä ruotsalaisilta keskustelupalstoilta lainattua:
“Före...
Otavan, Tammen ja WSOY:n julkaisemia kirjallisia äänilevyjä voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/). Kaikkein aktiivisin levyjulkaisija näistä oli Otava, jonka Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä.
Otavan kirjallinen äänilevy
Tammen kirjallinen äänilevy
WSOY:n äänilevy
Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...
Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna
Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
Parhaan vastauksen tähän voisi antaa Piikkiön seurakunta. Seurakunnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.turunseurakunnat.fi/piikkion-seurakunta/palaute
Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä:
Kirsikankukkia : Japanin klassillisten runojen suomennoksia (WSOY, 1951)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc0a8d925-3032-40c7-a869-2…
Kuuntelen, vieras : valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (suomentanut Tuomas Anhava, Otava, 1977)
Japanilaisia runoja (suomentanut G.J. Ramstedt, WSOY, 1953)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua0f29d25-6a60-40f2-bc86-e…
Kevään kukat, syksyn kuu: kootut tankarunot (suomentanut Tuomas Anhava, useita eri painoksia)
Kirjastot noudattavat koronavirusepidemian aikana kaikessa toiminnassaan kukin oman kaupunkinsa linjauksia ja käytännön ohjeita. Monessa kirjastossa kierrätyshylly on otettu tilapäisesti pois käytöstä, koska lähikontekteja ja oleskelua kirjastotilassa tulee välttää. Vain lainaus-, palautus- ja varausten nouto on sallittua.
Kesäkuun alusta palvelut avautuvat laajemmin, joten uskon, että voit viedä aineistoa lähikirjaston kierrätyshyllyyn 1.6. jälkeen.
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
