Lääketieteelliseltä kannalta tarkasteltuna erilaisia epidemioita on ollut lukuisia, esim. isorokko, musta surma, espanjantauti, kolera, malaria ja tuberkuloosi. Osa näistä on saatu hävitettyä, osa on joukossamme edelleen ja uusia on odotettavissa tulevaisuudessakin. Tarkemmin näihin ja muihin epidemioihin voi tutustua esim. Tieteen kuvalehden artikkelissa https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/historian-10-pahinta-epidemiaa .
Jokaisella kriisillä on aina omat erityispiirteensä. Tällä hetkellä vallitsevassa Korona-kriisissä on kovasti korostunut paitsi sen lääketieteellinen puoli myös sen vaikutus eri valtioiden sekä maailman talouteen. Ehkä siinä mielessä tämän kriisin voi ajatella poikkeavan muista lähihistorian kriiseistä...
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Turkki on miesten maa on Syksyn sävel -kilpailun satoa vuodelta 1976. Loppukilpailuun saakka se ei selvinnyt, mutta pääsi kuitenkin mukaan kilpailukappaleista kootulle albumille Syksyn sävel 1976, jolla sen esittää kappaleen säveltänyt ja sanoittanut Reino Länsipuro itse. Levyn kahdeksan loppukilpailukappaletta eivät ole alkuperäisten esittäjien tulkitsemia.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=8dcab5d9-d37b-463f-b598-9f33934a2c9f&culture=fi
https://www.discogs.com/Various-Syksyn-S%C3%A4vel-76/release/2032892
Kirjastomaksuihin sovelletaan valtakunnallisesti laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007, 20 §) säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa: "Julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt."
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492#Pidp446339680
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070706#Pidp446980544
https://www.kuntaliitto.fi/laki/kirjastosaatavien-perinta
Kirjasampo kertoo Raekallion kirjoittaneen seuraavat teokset:
Helmiä ja rakeita, Kehumatta paras, Kylähullun kirjoissa, Mustaa valkealla, Raadollisen miehen runopäiväkirja, Riimipäästä revittyä, Riimipöllö, Rumat, kauniit ja rohkeat,
Runoja roskalaatikosta, Runoratsun kyydissä, Tuliaisia, Viimeistä huutoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au554920c8-15d2-463b-92ea-1e5dc47c86b7
Kirjoja voi löytää myynistä antikvariaateista esim. Antikvaari https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=Raekallio+matti&kieli=kaikki&Submit=Hae tai Finlandiakirja https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/?q=Raekallio+matti
Myös kirjastoista teoksia löytyy vielä...
Sellaista ei voi suositella. Varsinkaan jos ohjelma on ollut hyvin suosittu tai yleisesti tunnettu.
Tekijänoikeuslaki sanoo näin:"Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta. Jos valokuva yltää teostasoon, toisin sanoen on omaperäinen ja itsenäinen, sen suoja-aika on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi. Tällaisten ns. tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. "
https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
Sanoja ei sinäänsä voi omistaa, mutta nimetyn teoksen voi. https://www.kielikello.fi/-/voiko-sanoja-...
Varmaankin jo ihmiskunnan alkutaipaleella on pyritty auttamaan lähimmäisiä parhaan taidon mukaan, kun jonkun henki on ollut vaarassa. Aikaisimmat saadut potilastiedot ovat muinaisesta Egyptistä 4000 vuotta sitten. Viittauksia yrityksistä elvyttää suuhun hengittämällä on löytynyt varhaisaikojen Egyptin mytologiasta. Vuosisatojen mittaan tietämyksen kehittyessä keinotkin paranivat. Markku Salosen opinnäytetyö Elvytyksen historia ja tietomateriaalin luominen sisältää varsin hyvän selvityksen aiheesta.
Mitä ylikansoitukseen tulee, elvytyksen kieltämistä tehokkaampaa on kai sentään rajoittaa syntyvyyttä eri keinoin.
Markku Salonen: Elvytyksen historia ja tietomateriaalin luominen https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024...
Huonekärpäsellä ei ole varsinaista kotia eikä reviiriä, sillä ei ole tarvetta palata samaan paikkaan, jos sen vaikkapa vie uuteen ympäristöön. Sen koti voi olla siis kaikkialla. Kärpäsiä on kuitenkin monenlaisia, joillakin raato- ja rapakärpäsillä on selkeitä reviirejä, joita ne puolustavat ”koteinaan”.
Lähde: Laaksonen, Juha: Öinen kiitäjä ja muita ötököitä. Sivulla 19: Missä on kärpäsen koti?
Kärpäsnaaraat laskevat valtavasti munia, jotka kuoriutuvat noin vuorokauden kuluttua ja noin kahden viikon sisään kärpäset ovat kehittyneet aikuisiksi. Ilmeisesti itsekseen, ilman hoivaa.
Kärpästen sosiaalisesta käyttäytymisestä tietoa löytyi vähän, mutta jännittäviä löytöjä kärpäsen aivoista ja hermostosta on tehty. Kärpäsen ja...
Sama asia, josta kysyt, on kiinnostanut tutkijoita kansainvälisestikin. Katso linkki ja sen lähteistä löytyy lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavaunut_Kreikassa
John Fantelta on suomennettu kaks romaania (Rypäleen veljeskunta ja Tomu tietää), mutta My dog stupid -teosta ei ole käännetty suomeksi. Nämä kaksi muuta romaania saa lainaan mm. Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=john+fante&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F
Nämä saattavat olla kyseessä:
Ranskalainen TV-sarja "Tiedettä, ei taikuutta" (C'est pas sorcier). Ohjelmassa ollaan välillä laboratoriossa, ja siellä olevien TV-monitorien kautta siirrytään tutustumaan eri aiheisiin. Ohjelmassa esiintyi kolmihenkinen tekijäryhmä. Löydät sarjasta jaksoja helposti Youtubesta sen ranskalaisella nimellä.
PC-peli on ehkä nimeltään "Putt-Putt". Sarjan kuvaus Wikipediassa vastaa aika hyvin kertomaasi. Esimerkin siitäkin löydät Youtubesta.
Oikolukupalveluja tarjoavat monet toimijat, joita löytyy hakemalla internetistä sanalla oikolukupalvelu. Yksi mahdollisuus on Kirjan talo -yhdistyksen arviointi- ja oikolukupalvelu. Alla on linkki, josta löytyy tietoa yhdistyksen palveluista:
https://www.kirjantalo.org/palvelumme/arviointi-ja-oikolukupalvelut/
Koivu ja tähti-kappaleen nuotit löytyvät esim. seuraavasta nuottijulkaisusta :
TEOS Harmonikat soimaan. 24 / Veikko Ahvenainen
Julkaisutiedot [Jyväskylä] : Veikko Ahvenainen Kustannus, c2017
ULKOASU 1 soolonuotti (33 s.) ; 30 cm
Standard no M5500824
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat...
Yleensä kirjastokortin myöntämisen ehtona on vain Suomessa oleva osoite, Näin esim. mökkiläinen voi saada kortin myös mökkipaikkakuntansa kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia, samoin kuin se, mikä osoite korttiin kirjataan, siitä kirjastosta, mistä kortin haluaa.
Kirsi Kunnas on loistava runoilija. Erinomaisia runoilijoita ovat myös Jukka Itkonen, Tuula Karjalainen, Marjatta Kurenniemi, Laura Latvala ja Kaija Pakkanen. Kannattaa lainata kirjastosta runoantologia "Pieni aarreaitta III Runoaitta", jonka sisältää läpileikkauksen suomalaisista lastenrunoilijoista.
Hyviä runohetkiä koko perheelle!
TEOS Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1993
ULKOASU 609 sivua : kuvitettu
Hyviä kuvakirjoja pienten lasten surun käsittelemiseen ovat esim. Jalonen, Riitta: Tyttö ja naakkapuu (2004); McDonald, Aril: Jukka Hukka ja Iso Hukka (2018); Saler, Karin: He, jotka jäävät jäljelle (2019) ja Sandelin, Annika: Silkkiapinan nauru (2019).
Vähän isommille lapsille suosittelen Lindgren, Astrid: Veljeni Leijonamieli (2015); Lindquist, Marita: Maleenan ilo (2007) ja Lähde, Petja: Surunsyömä (2018).
Voit hakea itse Vaski-verkkokirjastosta esim. hakusanalla "lastenkirjallisuus" ja sen lisäksi "kuolema" ja / tai "suru". Rajaa hakusi aineistotyyppi: kirja, kohderyhmä: lapset ja nuoret, päägenre: kaunokirjallisuus, kieli: suomi. Saat runsaasti osumia, mutta kannattaa lukea kirjojen kuvailut, koska useimmat eivät kerro...
