Tällä toiminnolla voidaan lähettää teoksen tietueen tiedot haluttuun sähköpostiosoitteeseen.
Esimerkiksi teoksesta Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys sähköpostiin saapuva viesti näyttäisi tältä:
Otsikko: Ensimmäinen yhteys
Tekijä: Sagan, Carl
Kirjastot: Vaski-kirjastot
Julkaistu: 1987
ISBN: 9512027372
Kirja
Näytä koko tietue: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.127916
Pikku Myy on jonkin verran itsekäs ja rämäpäinen, joten ne lienevät ainakin osasyinä tähän.
Tove Janssonia käsittelevissä teoksissa on monissa myös Muumilaakson ja Muumilaakson väen analyysia, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…
Hahmojen esikuvia ja analyysia löytyy Toven haastatteluista ja muistelmateoksesta Kuvanveistäjän tytär. Esim. Kansallisbiografian artikkelissa kerrotaan, että Muumi sisältää eniten Toven omia piirteitä, mutta että Pikku Myy taas kuvastaa hänen luonteensa kipakampia ominaisuuksia, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395
Tove Janssonin taiteilijatyöstä lötyyy radiosarja, https://sverigesradio.se/grupp/25623
Muuta Tove...
Perunankuoria voi syödä, jotkut pitävät niitä jopa varsin herkullisina,
Huippukokki suosittelee syömään perunat kuorineen, https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/yle-suomalainen-huippukokki-…. Artikkelissa kerrotaan, että perunankuoret sisältävät runsaasti kuitua ja c-vitamiinia. Haitta-aineita saattaa artikkelin mukaan esiintyä, joten lapsille ei kuoria sen mukaan kannata syöttää.
Kotilieden artikkeli, https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/kuoritko-perunan-ja-he…
Perunankuorilasturesepti, https://www.valio.fi/reseptit/potatoskins-eli-perunankuorilastut/ ja paahdetut perunankuoret, https://www.martat.fi/blogit/paahdetut-perunankuoret/
Perunasta löytyy tietoa Makupalat.fi:n kootuista sivustoista, https://...
Hitsaukseen littyvistä kemikaaleista ja niiden merkinnöistä löytyy tietoa työturvallisuutta käsittelevästä aineistosta, Hitsauksen työturvallisuus, https://www.esab.fi/fi/fi/support/documentation/educational/upload/hits… sekä työturvallisuuslaitoksen julkaisut, https://www.ttl.fi/?s=hitsaus.
Finna.fi:n hakutuloksessa on materiaalia hitsauksesta ja sen vaikutuksista, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… juuri ympäristövaikutuksista ei löydy tutkimuksia.
Asiasta voisi tiedustella ammattioppilaitosten kirjastoista, esimerkiksi Omniassa koulutetaan hitsaajia. Omnian kirjaston yhteystiedot, https://www.omnia.fi/opiskelijansivut/kirjasto-ja-tietopalvelut. Muita...
Aromanttiseksi kutsutaan ihmistä, joka tuntee vähän tai ei lainkaan romanttista vetovoimaa muihin ihmisiin. Näyttää siltä, ettei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole (varsinkaan suomeksi) kovin runsaasti aromanttisuutta käsittelevää kirjallisuutta.
Alla on joitakin kirjoja, joissa pitäisi olla mukana aromanttisia henkilöhahmoja:
Claudie Arseneault, City of strife: City of Spires, #1 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2316154?lang=fin)
Akemi Dawn Bowman, Summer bird blue (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2386804?lang=fin)
Alice Oseman, Loveless (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2415717?lang=fin)
Laura Pohl, The last 8 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Rahanarvolaskurin mukaan 800 ruplaa oli 2133 markkaa vuonna 1913. Rahanarvolaskurin Vertaa valuuttoja -toiminnolla pystyy vertailemaan valuuttojen arvoja eri vuosina 1860-luvulta nykypäivään.
https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Kyseessä on alkujaan saksalainen iskelmä Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern, joka tuli tunnetuksi vuonna 1939 julkaistusta elokuvasta Paradies der Junggesellen (Poikamiesten paratiisi). Kyseinen elokuvakohtaus löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=mvGWy206c1U.
Suomalaiset, alkutekstille varsin uskolliset sanat on tehnyt Palle eli Reino Palmroth nimellä Pelko pois, Rosmarie.
Lähteet:
Internet Movie Database IMDB: https://m.imdb.com/title/tt0031783/?ref_=m_ttsnd_snd_tt
Ritzel, Fred: Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern! Über ein Lied aus der Zeit des Kriegsanfangs, seine mediale Präsentation und seine Nachwirkungen (http://www.staff.uni-oldenburg.de/ritzel/material/Seemann%20ohne%20Cove…)
Sota-ajan...
Hei
Näyttäisi siltä, että Satakirjastossa teosta ei löydy Saksan kielisenä. Sitä löytyy kuitenkin monista muista Suomen yleisistä kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Kirjastosi voi tilata sen sinulle kaukolainana.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Tähtien näkyminen Maasta käsin paljain silmin riippuu paitsi niiden etäisyydestä, myös koosta ja sitä kautta kirkkaudesta.
Proxima Centaurin etäisyys Maasta on 4,27 valovuotta, mutta sen kirkkaus on vain noin 1/20 000 Auringon kirkkaudesta, eikä sitä siksi voi nähdä paljain silmin. Kirkkain taivaalla näkyvä tähti Sirius on 8,6 valovuoden päässä, mutta 22 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Orionin tähtikuviosta löytyvä Betelgeuse taas on 530 valovuoden etäisyydellä meistä, mutta sen kirkkaus on peräti 9 400 kertaa suurempi kuin Auringon. Betelgeusen massa on noin 15-17 kertaa Auringon massa ja sen säde on 630 Auringon sädettä. Se kuuluu suurimpiin tunnettuihin tähtiin.
Kaikki paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat kotigalaksiimme Linnunrataan....
Olisikohan kyseessä Aale Tynnin runo "Rohdinmekko-balladi" kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen"? Tämä runo löytyy "Tämän runon haluaisin kuulla" kirjasta , Tammi 1978.
Yle Areenassa löytyy tv-sarjassa "Mustat ja punaiset vuodet" osassa 6 "Riemujen rikkaus" esitettynä pätkä tätä runoa.
Kristinuskosta on kirjoitettu valtava määrä kirjallisuutta. Tämän vastauksen puitteissa on mahdollista antaa vain yksittäisiä kirjasuosituksia joistakin kristinuskon ulottuvuuksista.
Hyvä yleisesitys kristinuskon historiasta on Kaarlo Arffmanin teos Kristinuskon historia. Se on vapaasti luottavissa Helsingin yliopiston Helda-arkistossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557
Muita kristinuskon syntyä luotaavia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Lars Aejmelaeus, Kristinuskon synty: johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837780?lang=fin)
Raimo Hakola ja Juha Pakkala, Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia (https://haku.helmet.fi/...
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas (2019) löytyy kuvia erilaisista 500 markan seteleistä ja tiedot niiden arvoista.
Arvo riippuu useammasta asiasta: kuinka paljon säilyneitä seteleitä on vielä olemassa ja kuinka yleisiä ne ovat tietyssä kuntoluokassa. Kuntoluokkaan taas vaikuttavat esimerkiksi mahdolliset taitokset, repeytymät ja likatahrat. Lähde: Seteleiden arvo ja kuntoluokitus - Oulun Numismaattinen Kerho r.y. (oulunnumismaatikot.fi)
Setelin arvoa voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Suomen Numismaattiselta Yhdistykseltä (SNY): Arviointipalvelu | Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi).
Hei
Shelleyn Frankensteinista on tehty joitain lapsille ja nuorille sopivia versioita. Suurin osa joita löysin on englanniksi tai ruotsiksi. Ne vaikuttavat myös olevan enemmän nuorille suunnattuja. Esimerkkinä Paavo Lehtosen suomennos, mutten suosittele sitä 7-vuotiaalle.
Vaihtoehtona on lukea kokoelmakirjaa, jossa myös kerrotaan Frankensteinista. Esimerkiksi
Nicola Baxterin Kauhun vuosisadat (linkki Helmetiin)
Vic Parkerin Haamutarinoita (linkki Helmetiin)
Jos poikanne kuitenkin haluaa lukea juuri Frankensteinin eikä hänestä kertovia tarinoita suosittelen odottamaan vielä muutaman vuoden.
Muita kirjoja, joita hänelle suosittelen ovat:
Catherine Doyle Myrskynvartijan saari (linkki...
Kirkollinen vihkiminen määrättiin pakolliseksi 1600-luvulla, ja vuoden 1734 lain naimakaareen oli koottu kaikki keskeiset kristillisen avioliittokäsityksen mukaiset ajatukset eli pakollinen kirkollinen vihkiminen, avioero ainoastaan aviorikoksen tai hylkäämisen vuoksi, sekä avioliiton ulkopuolisten suhteiden kieltäminen. Nämä avioliittoa koskevat asetukset säilyttivät kirkollisen avioliittokäsityksen mukaisia arvostuksia kauas 1800-luvulle.
Vuodesta 1734 lähtien vihkiminen oli ainoa avioliiton solmimismuoto. Siinä kumpikin asianomainen ilmaisi kirkon viranomaiselle tahtonsa solmia avioliitto toisen kanssa ja tämä viranomainen vahvisti liiton. Sen edellytyksenä oli liittoa edeltänyt kolmena sunnuntaina tapahtunut kuuluttaminen, jonka...
Eniten Ouluun sijoittuvia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet löytämieni tietojen mukaan Toni Aho, Ari Paulow, Anja Lampela ja Erkki Tuormaa. Heistä Aho ja Lampela myös asuvat Oulussa. Varsinaisia poliisidekkareita kirjoittavat Paulow, Lampela ja Tuormaa. Alla olevassa listassa ovat myös muut löytämäni Ouluun sijoittuvat jännityskirjat. Pohjoista kirjallisuutta -sivustolla on myös tietoa pohjoiseen sijoittuvista dekkareista.
Aho, Toni: Exitus (2017), Organus (2018), Partus (2021)
Jansson, Eija: Varastettu viattomuus (2008)
Lampela, Anja: Kohtalokas petos (2008), Hyväntekijä (2016)
Paso, Viljo: Sihteerimurha Oulussa (2002)
Paulow, Ari: Jesse Hackman -sarja (ensimmäinen osa Viidakkojuoksu, 2002, sarjassa ilmestynyt 12 osaa)...
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren
Runo on ilmeisesti pakinoitsija Ollin (Väinö Nuorteva) luoman hahmon, huonon runoilijan ja aforistikon Otso Kirjosiiven hengentuotos. Painetun runon paikallistaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, jatkan etsimistä. Ollin pakinoita ilmestyi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa 1914-1964.
Sinänsä ei ole harvinaista, että runoista ja mietelmistä tulee suusta toiseen kulkevaa ikään kuin kansanrunoutta, jota sitten muokataan ja kehitellään tarpeen ja mielen mukaan. Tähän kevätloruun taitaa nykyään liittyä Batman.
Riikka Tuomi
Kysyin asiaa DNA:n asiakaspalvelusta chatin kautta. Tässä heidän vastauksensa:
Hei! Yleensä nuo valinnat taitaa mennä puhelimen asetuksista, että millä selaimella linkit avaa. Jos oletuksena on chrome, niin silloinhan ne aukeaa toki chromella ja jos sen asetuksista muuttaa turvalliseksi selauksesi, niin silloin nuo kaikki pitäisi aueta sillä.
DNA:n asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä: https://www.dna.fi/yhteystiedot
