Laajassa teoksessa: Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000, uud. laitos,ISBN 951-1-14936-9, löytyy runsaasti tietoa sukunimen historiasta. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös linkit 1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi ja 2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Maaria Leinosesta on kirjoitettu muutamia artikkeleitä:
Päivän leipä, runon lohtu: Maaria Leinonen kirjoittaa syrjäytyneille, Kodin kuvalehti 1994 nro 12 s. 38-41,
Hyvää tekevä itku, Et-lehti 1991 nro 9 s. 34-37 ja
Syrjäytyminen lyriikassa, Sosiaaliturva 1991 nro 12 s. 609-610.
Nämä lehdet löydät Helsingin pääkirjastosta (Pasilassa).
Kirjastoissa on lehtisarja jossa on koottu kaikki ilmestyneet kirja-arvostelut. Valitettavasti en löytänyt arvostelua kirjasta Ihminen on ihmisen toivo, mutta Leinosesta on vuodesta 1983 ilmestynyt ainakin yksi kirja vuodesssa. Saattaa olla että joistain hänen myöhemmistä kirjoista on kirjoitettu arvostelu jossa olisi kerrottu hänen kirjallisuuden urasta hiukan enemmän. Kirjastonvirkailijat voivat auttaa...
Useitakin kirjoja löytyy toivomastasi aiheesta, esim.
FORSS, Maija Värimenetelmät - värjäys, maalaus, kankaanpainanta (2000)
FORSS, Maija Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia (1993)
BONCAMPER, Irma Vaatetusalan materiaalit (2000)
SISEFSKY, Jan - SANDBERG, Gösta Värjärin kirja (1984).
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta saada täsmällisiä tilastotietoja lainatuimmista runoista. Seuraavat lastenrunokoelmat ovat sellaisia, joita Itäkeskuksen kirjastossa näppituntumalla lainataan paljon.Runokoelmat eivät myöskään ole tässä lainatuimmuusjärjestyksessä, vaan kaikkia mainittuja teoksia luetaan ja lainataan ahkerasti.
Huovi, Hannele: Vauvan vaaka
Itkonen, Jukka: Be et pop - lastenrunoja ja runotarinoita, Rinkeli Ronkeli
Korolainen, Tuula: Aaveaakkoset
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro
Nuotio, Eppu: Ollaan ananas ja kookos, Älä ankka aivasta
Pakkanen, Kaija: Iloinen pillipiipari
Suomen lasten runotar (toim. Kaarina Helakisa)
Tiihonen, Ilpo: Jees, ketsuppia
Tietoja teosten...
Isak (Isac, Iisak, Iisakki, Isaac, Isaak,) tulee hepreankielen sanasta Jizhak: hän (Jumala) nauraa, ”naurun lapsi”. Isak oli Aabrahamin ja Saaran poika, nimi viitannee Saaran nauruun Jumalan ilmoittaessa hänen saavan pojan.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY 1999
http://www.babynamer.com
http://www.behindthename.com
http://www.svenskanamn.com
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimen yleisyyden Suomessa aina 1800-luvun lopulta asti.
Welsh Corgi cardigan -koirarodusta ei ole julkaistu kirjoja suomeksi. Kokkolan kaupunginkirjastosta rodusta löytyy vain yleistietoa seuraavista kirjoista: Adlercreutz, Carl-Johan: Suuri koirakirja sekä Wintzell, Åke: Maailman koirat.
Rodusta löytyy paremmin tietoa Internetistä. Linkkikirjastosta (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) saa kirjoittamalla hakuruutuun koirat listan koira-aiheista linkeistä, joista esim. osoitteesta http://www.koirat.com/ löytyy hyvä rotukuvaus.
Suomen Welsh Corgi Seura ry:n www-sivut ovat osoitteessa http://www.corgiseura.net/ .
Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a...
Arto-tietokantaa voi käyttää yleensä vain kirjastoissa.
Suomen yliopistoilla, ammattikorkeakoulukirjastoilla ja yleisillä
kirjastoilla (myös Turun kaupunginkirjastolla) on lisenssi Linnea-tietokantoihin (ARTO, LINDA, MANDA,
VIOLA), joten niitä voi käyttää yliopistojen verkoissa ja mainituissa
kirjastoissa. Joissakin yliopistoissa tarjotaan mahdollisuus käyttää
tietokantoja myös etäkäyttäjänä - tiedustele aiheesta lisää omasta
yliopistostasi. Useilla yritys- ja erikoiskirjastoilla ym. on lisäksi erillisiä
käyttösopimuksia. Turun kaupunginkirjastoon tilatut ja varastoidut lehdet löytyvät
kirjaston kotisivun lehtiluettelosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Etsimäsi kappale Marttinen: "Japanilaisessa puutarhassa" löytyy kasetilta: Raekallio, Matti: Pianoforte (Fuga6038) ja sama äänite on myös vinyylilevynä.
Pääkaupunkiseudulla on kasetti Espoossa Kauklahden kirjastossa, luokassa 78.61.
Vinyylilevy on Kauniaisten kirjastossa.
Voit oman lähikirjastosi kautta tehdä kaukolainapyynnöt äänitteistä.
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa voit opiskella tradenomiksi. Tällä hetkellä opetus tapahtuu Raisiossa. Lisätietoja opetuksesta saat http://www.turkuamk.fi/ . Kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi pätevöittävät opinnot voi suorittaa myös Åbo Akademissa, yhteystiedot ohessa http://www.abo.fi/fak/esf/bii/index.htm
Turun kaupunginkirjastossa voi suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä:
http://www.nba.fi/
tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/
Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite:
Tekijä(t): Hammar, Britta
Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen
Aineisto: kirja
Julkaistu: Lund : Signum, 2001
Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
Suurimpien maailmanuskontojen eettisistä suhtautumisista vammaisiin ja vammaisuuteen käsittelevää yksittäistä kirjaa en ole minäkään löytänyt.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa näkyy olevan kirja nimeltään Ethical issues in six religious traditions, jonka on toimittanut Peggy Morgan ja Clive Lawton (Edinburg, Edinburgh University Press, 1997). Vammaisuus saattaa olla siinä käsiteltynä.
Suosittelen että kävisit Teologisen tiedekunnan kirjastossa, Aleksanterinkatu 7, 4. kerros, puh. 191 23870. Heillä saattaa olla parempia valmiuksia tämän kysymykseen vastaamiseen. Siellä on myös etiikkaan ja uskontoihin liittyviä suurempia hakuteoksia.
Kajaanin seurakunnasta todetaan, että sodan jälkeen sankarihautaan on haudattu Jussi Kekkosen lisäksi vain Karjalaan jääneiden sankarivainajien viime vuosina kotiin tuotuja luita.
Miksi Jussi Kekkonen haudattiin sankarihautaan, ei ole tarkkaan tiedossa, omaiset halusivat hänet kotikaupungin hautaan.
Kirjastossa olevista kirjoista, esim. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Kodin suuri eläinkirja 8 ja Nuutila: Sillikirja, löytyy jonkin verran tietoa silleistä ja myös niiden kuvia, tosin kaikki löytämäni kuvat olivat melko pieniä. Internetistä löysin melko hyvän kuvan osoitteesta http://www.karesuando.se/fiske/ritade/sill.jpg .
Tervetuloa kirjastoon. Voit kysyä apua tietopalvelusta, neuvomme sinua mielellämme tiedonhaussa.
Ehdottomasti mandariinikiinan, joka on pohjoisen, etenkin Pekingin tienoon päämurre. Vuoden 1999 tilastojen mukaan mandariinikiinaa puhuu 70% Kiinan asukkaista. Sitä puhutaan myös esim. Taiwanilla ja Singaporessa.
Kantonin kiinaa puhuu 4,5% Kiinan asukkaista, mukaanluettuna n. 498 000 macaolaista.
Puhuttuina kielet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ruotsista. Kirjoitettua kieltä ymmärtävät molemmat, koska kirjoitusmerkit ovat yhteiset.
Lähde: http://www.ethnologue.com/language_index.asp?letter=C . Mandariinikiinan löydät kohdasta "Chinese, Mandarin" , Kantonin kiinan kohdasta "Chinese, YUE" .
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Hyvä kartoitus siitä mitkä dokumentit todistavat, että Jeesus oli historiallinen henkilö löytyy kirjasta Nasaretilaisen historia, jonka Risto Uro ja Outi Lehtipuu ovat toimittaneet (Kirjapaja, Helsinki, 1997).
Kirja on tällä hetkellä kirjastosta saatavissa esim. Espoon pääkirjastossa.
Mika Häkkisen elämästä ja kilpa-ajourasta kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Hilton, Mika Häkkinen-- Formuloiden luonnonlahjakkuus, Helsinki 1997, ISBN 952-5089-17-7 ; Hilton, Mika Häkkinen--maailmanmestari, Helsinki 1999, ISBN 952-5089-37-1 sekä Kulta, Tuskien Grand Prix--raportti maailmanmestari Mika Häkkisen Formula 1 -kilpailukaudesta (Turun Sanomien artikkeleita 1.12.2000-20.10.2001),Turku 2001,ISBN 951-9129-43-x
