Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee asuntojen hintatilastoja verkkojulkaisusarjassaan. Tieokekuksen Internet-osoite on http://www.hel.fi./tietokeskus . Sivulta pääsee eteenpäin seuraavasti: Kaupunkitilastot / Tilastot aiheittain / Asuminen ja rakentaminen /Asuntojen hinnat. Tlastot perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin, jotka siis löytyvät myös osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi .
Runo löytyy Martti Haavion toimittamasta Kultaisesta lukukirjasta (-57). Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joka sijaitsee pääkirjastossa, Pasilassa.
Anu Holopaisesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, mutta tietoa hänestä löydät
http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu.shtml
Holopaisesta löydät tietoa myös kirjoista Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3 (toim. Ismo Loivamaa).
Myöskään Neil Gaimanista en löytänyt elämäkertaa, mutta verkosta löydät hänestä tietoa suomeksi osoitteista http://members.surfeu.fi/slrk/gaiman.htm http://www.kupla.net/fest2003/neil.htm http://www.tahtivaeltaja.com/I-99/gaiman.html Gaimanilla on omat englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/ joilta voit myös etsiä tietoa kirjailijasta.
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Ohessa linkki Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoihin http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_05_06_vihavainen_vj8.pdf . Jos näistä ei löydy kaivattua tietoa, niin suosittelemme yhteydenottoa tietokeskuksen kirjastoon, ohessa yhteystiedot http://www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto/index.html .
DVD-elokuvien luetteloon pääset Helmetin hakusivulta https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…. Kirjoita hakusana tai hakusanat (esim. elokuvat)ylimpään laatikkoon, rajaa hakua Aineisto-laatikon (esim. dvd) ja/tai Kieli-laatikon kautta ja napsauta lopuksi painiketta Hae. Voit rajata hakua edelleen Kirjasto-laatikon kautta. Näkyviin tulevat kaikki haluamasi dvd-elokuvat.
Pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta löytyy seuraavat selvästi asuntovaunun huoltoon liittyvät teokset, jotka ovat kylläkin englanninkielisiä:
-Wickersham, John: The caravan manual, 2003
-Wickersham, John:The motorcaravan manual, 1998
- Wickersham, John: The caravan manual : a guide to maintenance, repairs and improvements, 1993
- Porter, Lindsay: Caravan : step-by-step owner's manual & service guide, 1995
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja sen saatavuustietoja pääsee selaamaan osoitteessa http://www.helmet.fi hakausanalla asuntovaunut (aihe- tai sanahaku).
Sulkavan kirjastossa otetaan käyttöön ensi vuoden aikana uusi kirjastojärjestelmä, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Silloin myös aineistotietokannan käyttö Internetin kautta tulee mahdolliseksi.
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, joten sinun tulisi kääntyä Hampurissa oman kirjastosi puoleen ja kaukopalvelupyyntö voidaan välittää sieltä Helsinkiin. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä lähettää kysymäsi teoksen kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyden kaukopalveluosastoon sähköpostitse, osoite on kaukopalvelu@hel.fi.
Suomessa on tosiaankin kirjastovene Paraisissa. Paraisten kaupungin kotisivulla on siitä jonkin verran tietoa, osoite on http://www.parainen.fi ja kirjastovene-sivu on http://www.parainen.fi/index.phtml?page_id=2035&. Kirjastoveneen työntekijän haastattelu on osoitteessa http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/nettihaastattelu/haastattelut/haastattel… .
Espoolaiset voivat tilata kaukolainoja nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukopalvelutilauksen voi myös käydä tekemässä jossakin kirjaston toimipisteessä. Espoon kaupunginkirjaston maakuntayksikkö käsittelee saapuneet kaukolainapyynnöt.
Mikkelin maakunta-arkiston minimimaksu kaukolainoista on 8,40 euroa. Filmit lähetetään yleensä viiden rullan erissä, joka maksaa siis 8,40 euroa.
Mikkelin maakunta-arkiston kotisivulla on lisää tietoa
http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm
Kolsari on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisten paikannimien luettelossa http://www.kotus.fi/svenska/ortnamn/. Siellä on tieto: Kolsarby (kålsar-), by i Kyrkslätts kn, Nyland, fi Kolsari. Suuren maatilakirjan kolmannessa osassa kerrotaan kirkkonummelaisesta maatilasta Kolsarbystä. Kolsari tulee ruotsin kielen sanasta Kolsarby. Paikannimi Kolsari on siis ollut kirkkonummelaisen maatilan ja kylän nimi. Suomenkielisen Kolsari-nimen merkitystä ja alkuperää voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka nimiarkisto palvelee nimiasioissa suomalaisia. Laitan tähän vielä neuvontapalvelujen osoitteen: http://www.kotus.fi/palvelut/ . Sieltä voi puhelimitse selvitä sekin, mikä salaperäinen kålsar-vartalo on.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Kyseessä on ilmeisesti Leon Biaudet.
Hän kuului Loviisan suojeluskunnan esikuntaan sen perustamisesta lähtien (1917).
Leon Biaudet asui Loviisassa ja oli Loviisan sairaalan lääkäri. Leon Biaudet oli naimisissa Ulla Bjernen kanssa, joka oli kirjailija.
Lähteet:puhelu Christer Kihlmanin kanssa, joka mainitsi Leon Biaudetin ja tietoja hänestä.
Vem och vad 1926 s. 36-37.
Vammaislakia en lakikirjasta löytänyt, mutta sen sijaan vammaistukilaki 5.2.1988/124 löytyi.
Useita muutoksia lakiin on vuosen aikana tullut ja tuorein muutos tulee voimaan 1.6.2004 (7.5.2004/367).
Lisäksi löytyi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, jonka tuorein muutos on tullut voimaan1.4.2002. On olemassa laki myös kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Tarkoitatteko jotain näistä laeista?
Internetissä on kaikkien käytettävissä finlex-tietokanta osoitteessa http://www.finlex.fi . Siellä on haettavissa
Suomen voimassaoleva lainsäädäntö.
Ilmaisu "vikatiketti" ei näyttäisi olevan virallinen atk-termi. Se ei esiinny ATK-sanakirjassa (2003). Verkkohaku antaa tuloksen, josta voi päätellä että ilmausta "vikatiketti" käytetään Helsingin kaupunginkirjaston Tietotekniikkayksikössä ja Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion http://www.amkit.fi -verkkosivustolla.
Vastaavaa ruotsinkielistä ilmaisua tuskin käytetään. Help-desk -toimintojen yhteydessä sen sijaan termi "felanmälan" on hyvin tavallinen. Vikaa ilmoitettaessa voi myös antaa "felbeskrivning", jossa kuvaillaan vikaa tarkemmin.
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
Edustajan koko nimi oli Åkerblom, Kristian Vilhelm. Hän kuului Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän oli Vaasan l. et. vaalipiiri 1917 -1917, 1919 -1929, 1930 -1932. Tarkempia tietoja hänestä löytyy edustajamatrikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.eduskunta.fi .
Työväen yhdistys Arbetets Vänner osti Annan- ja Eerikinkatujen kulmassa sijaitsevan tontin 1891 ja rakennutti sille nykyisen kivitalon 1929. Talon juhlasali oli suosittu tanssipaikka, jota kutsuttiin Annan Vennuksi erotukseksi yhdistyksen toisesta tanssipaikasta, Sörkan Vennusta. (Lähde: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita / Ollila, Kaija) Teoksessa ei ollut mainintaa elokuvateatteritoiminnasta kyseisessä osoitteessa, mutta juhlasalissa on myös saatettu näyttää elokuvia.
Kaupunginarkistossa säilytetään tarkkoja tietoja kaupungin kaikista kiinteistöistä ja niissä tapahtuneesta toiminnasta. http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/
