Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahahinnaston (2005) mukaan vuoden 1918 50 pennisen setelin arvo on setelin kunnosta riippuen 1-4 euroa.
Alkuperäistä UNFCCC-sopimusta ei näyttäisi löytyvän suomeksi. Suomeksi löytyy ainoastaan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, joka täydentää alkuperäistä sopimusta. UNFCCC:n ja Kioton puitesopimuksen eroista kannattanee kysyä lisää ympäristöministeriöstä (viestintäyksikkö: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6586&lan=fi).
Ohessa linkki ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2005/20050013/20050013_2
Tietoa Kioton pöytäkirjasta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=116719&lan=fi
Tietoa YK:n ilmastosopimuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=105428&lan=fi
Lähdeteos on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997):
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
HILJA on suomennos Placidiasta (lat. tasainen, hiljainen). Hilja on Suomen almanakassa 8. lokakuuta v:sta 1908.
KAARINA on muunnos Katarinasta. Katariina, Katarina (kreik. puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Suomen almanakassa Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. vuosina 1929-49 ja uudelleen v:sta 1952. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä, merkittävin em. aleksandrialainen marttyyrineito, joka surmattiin 300-luvun alussa.
Aiheeseen läheisesti liittyvää kirjallisuutta löytyy asiasanoilla: yritykset, rekrytointi, oppilaitokset, opiskelijat. Porsse-tietokannasta mm. seuraava teos: Haapakorpi, Arja: Ura- ja rekrytointipalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa: vuosina 2003-2005 toteutettujen ESR-rahoitteisten projektien arviointi. (2006)
Linda-tietokannasta löytyy joitakin viitteitä, esim.
Hanhinen, Taina: Rekrytointipalvelujen ja ammatillisen ohjauksen hyvät käytännöt: kansallinen raportti 2001. (2001)
Vihervaara, Mari: Näyttötutkinnot, työvoiman rekrytointi ja koulutus: näyttötutkintojen merkitys työelämän edustajien näkökulmasta. (Turun yliopisto, 2001)
Angle, Jaana: Työelämä ja yhteistyö & ammatti ja yrittäjyys: selvitys Rovanimen ammattikorkeakoulun eri...
Alkuaan Koppolan kunnalliskodiksi suunniteltu rakennus rakennettiin vuosina 1927-1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Axel Mörne.
Rakennus otettiin Joensuun kaupungin kunnalliskotikäyttöön 9.5.1929. Vuonna 1930 rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin mielisairasosasto.
Rakennus toimi vuoteen 1954 saakka vanhainkotina, jonka jälkeen se muuttui Mielisairaiden hoitokodiksi. Vuonna 1967 valmistui uusi Koppolan B-mielisairaala.
Vanhassa rakennuksessa aloitti toimintansa sairaalan henkilökunnan perustama Päiväkotiyhdistys 1.10.1969.
Tiedot on poimittu seuraavista lähteistä:
Pertti Elsinen: Joensuun historia 4, s. 209, 227
Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset...
Jessica on englantilainen muunnos heprealaisesta nimestä Yiskah("Jumala katsoo puoleen"). Vanhassa testamentissa Jiska on Abrahamin veljen Haranin tytär. Suomessa nimi alkoi yleistyä 1960-luvulta lähtien, kun useissa suosituissa tv-sarjoissa esiintyi samannimisiä näyttelijöitä.
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto.
Alkuaan kreikkalainen nimi Hieronymus merkitsee 'pyhäksi nimitetty'.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Billy Hayesin teoksen suomennos Keskiyön pikajuna on ilmestynyt vuonna 1978. Sen on suomentanut Matti Kannosto.
Sitä on Turun kaupunginkirjastossa jäljellä muutamia kappaleita: Pääkirjaston varastossa, Kirjastoauton kokoelmissa ja Härkämäessä. Niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta osoitteesta:
http://www.turku.fi/kirjasto
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy perustietoa Tomi Kontiosta:
http://www.tammi.fi/ Kirjailijat, valitse valikosta Kontio Tomi
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös seuraavasta teoksesta löytyy tietoa Tomi Kontiosta:
Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita 4. (toim. Ismo Loivamaa).
Kirja löytyy Vammalan kirjaston käsikirjastosta.
Aleksi –artikkeliviitetietokannasta löytyy useita viitteitä artikkeleihin, jotka käsittelevät Tomi Kontiota. Tässä muutama esimerkki:
Laaninen, Tiina: Runoilija Tomi Kontio: "Olen riippuvainen naisista" (Mies puhuu naisesta). Anna 2006, nro 33-34, sivu 42-45;
Kankkunen, Sarianna: Ei tästä muuria tullut. Virke 2006 ; 2 ; 29-31;
Sharma, Leena: Paluu todellisuuteen. Suomen kuvalehti 2005 ; (89) ; 45 ; 54-57;...
Kokeile sanahakua kirjaston tietokannassa: Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/ tai monihaku, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Helmet, http://www.helmet.fi/
Esimerkiksi Venetsiaan liittyvää jännityskirjallisuutta löydät kirjoittamalla hakulaatikkooon sanat jännityskirjallisuus Venetsia, voit vielä rajata kieleksi suomen ja kokoelmaksi kaunokirjat, Helmetistä hakutulos https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=d:(Venetsia)%20and%20d:(….
Näin löytyvät esimerkiksi Donna Leonin dekkarit
Lisa Hiltonin dekkarit, Ultima, Domina
Dan Brown, Inferno
Markus Falk, Aleppon kirjuri
Ian McEwan, Vieraan turva
Tess Gerritsen, Joka tulella leikkii
Kirjasammossa voit selailla romaaneja, joissa on...
Tietoa löytyy tietoa kirjasta: Haic Elisabeth, Yesudian Selvarajan: Terveys ja jooga. 1992 Suomen henkisen kehityksen liitto. Lisäksi uinnin tekniikasta löytyy kirjallisuutta (esim. Malvela: Otetta veteen), samoin joogan hengitystekniikoista (esim. Ramacharaka: Hengittämisen taito). Kirjastojen kokoelmista hakiessasi voit kokeilla vaikkapa hakusanoja uinti, tekniikka, jooga, hengitys. Internetistä löytyy hakusanoilla swimming,
breath(ing) ja yoga runsaasti eritasoisia sivustoja, esim.
http://swimming.about.com/od/drylandexercise/l/aa_cope_yoga.htm ,
http://www.relaxnswim.com/goodies/movt.htm ,
http://swimming.about.com/od/swimworkoutsandskills/a/dbt_breathing.htm .
Kannattaa kokeilla hakua myös verkkokirjakauppa Amazon.comin sivulta http...
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Teidän kannattaa tutustua Näytelmät.fi palveluun, http://www.naytelmat.fi/ . Siellä voi hakea näytelmiä erilaisilla hakuehdoilla, mm. pienoisnäytelmiä. Tekstejä eivät palvelusta näe suoraan muut kuin rekisteröityneet käyttäjät, mutta kirjaston aineistotietokannasta kannattaa tarkistaa, löytyykö aineistoa yleisestä kirjastosta. Kirjastoon kannattaa muutenkin tulla paikan päälle katsomaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan kirjastonhoitajan kanssa siitä, mikä voisi olla sopiva valinta. Keskustellen on helpompi rajata pois vaihtoehtoja, jotka eivät kiinosta. Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta voisi myös kysyä neuvoa, yhteystiedot löytyvät heidän Internet-sivuiltaan, http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5 .
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Joanna Campbellin hevoskirjoja on ilmestynyt paljon, yli 200 eri kirjaa. Joanna Campbell on kirjailijanimi, kirjailijan oikea nimi on Jo Ann Simon. Läheskään kaikkia kirjojaan hän ei ole itse kirjoittanut, vaan useat eri kirjoittajat ovat kirjoittaneet niitä hänen luomansa tarinan pohjalta. Kirjailijan kotisivujen kautta löytyy tietoa hänen kirjoistaan:
http://www.joannsimon.com/joanna/books.html
Kirjoja on hankittu myös kirjastoihin. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on parikymmentä eri suomennosta.
Hoitamiseen ja hoitotyöhön liittyviä lauluja on mainitsemiesi Pieni Sairaanhoitaja- ja Viimeinen sairaanhoitaja-laukujen lisäksi ainakin Lulu/Amberla, Pieni karhunpoika, Loiskis laulaa Sankarihommia-levyllä 'Minä alan kuitenkin lähihoitajaksi, siinä hommassa mä aion tosi taitavaksi', Valkea sisar , säv. ja san. Maja, Martti.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/ voit tehdä aihehaun kirjoittamalla hakukenttään vaikkapa narratii (asiasanaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan). Asiasanalla narratiivisuus löytyy tietokannasta 37 viitettä, joilla varmastikin pääsette alkuun. Mukana on myös kirjoja narratiivisuudesta nimenomaan tutkimusmenetelmien kannalta käsiteltynä. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta ja Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta tehtynä hakutulos on jo niin laaja, että jos haluatte tutustua siihen, suosittelen käymistä jossakin kirjastossa, koska tässä on mahdotonta antaa satojen viitteiden pituista listaa. Helkaa pääsette kyllä käyttämään myös vapaasti...
Kuopiota pommitettiin talvisodassa 6.1.1940, 2.2.1940, 3.2.1940 ja 5.3.1940 ja jatkosodassa 1.7.1941. Nämä tiedot löytyvät Bengt Fagerlundin kirjasta Sotaa ja leikkisotaa – sota-ajan kuopiolaisnuoret muistelevat. Kirjassa on paitsi muisteluja myös paljon tietoa sotien ajan Kuopiosta. Kirja on mm. Maaningan kirjaston kokoelmissa. Jonkin verran tietoa löytyy myös yleisemmistä sotiamme käsittelevistä kirjoista, esim. neljäosaisesta Talvisodan historia ja kuusiosaisesta Jatkosodan historia –kirjasarjoista.
