Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999) mainitaan että Suomessa 1940-luvulla käyttöön tullut Anri on alkuperältään tuntematon naisennimi, mahdollisesti lyhentymä muista samantapaisista (esim. Anitra).
Anitra puolestaan on kirjallista alkuperää oleva nimi, jonka luojaksi katsotaan näytelmäkirjailija Henrik Ibsen. Hänen Peer Gynt-näytelmässään esiintyy arabialainen beduiinipäällikön tytär Anitra. Arabian kielestä tätä nimeä tai sen esikuvaa ei kuitenkaan löydy. Arvellaan että Ibsen on nimeä sorvatessaan ajatellut sen muunnokseksi Anitasta tai sen kantanimestä Anna, joka tarkoittaa armoa.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Papukaijapuu-runon on kirjoittanut Kaija Pakkanen (1915- 2003). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Otava 1982.
Eläinrunojen kirja / toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä 1997.
Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-teoksen mukaan Serafiinan nimipäivä on 3.9. Heprealaisperäinen nimi merkitsee liekehtivää ja tulista.
Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa sanotaan myös, että katolisen kirkon pyhimysluettelossa on 29.7. legendaarinen pyhimys Serafina, josta ei ole varmoja tietoja, mutta hänen arvellaan eläneen 400-luvulla.
Suomessa juhlisin Serafinan nimipäivää 3.9.
Kyseessä lienee Sabine Kuegler: Viidakkolapsi. Kustantaja: Helmi, jonka esittelyu on sivulta
http://www.tosi.fi/tosi06/tosijuttu.php?id=1199075&hae_pvm=2006-10-14&c…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Anna Erikssonin nuottikokoelma Parhaat ja erilaisia nuottikokoelmia, joihin sisältyy jonkin Anna Erikssonin kappaleen nuotit. Parhaimmin voit tarkastella sijaintitietoja osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse Sanahaku, valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta Nuotit ja kirjoita hakukenttään "Eriksson Anna".
Hyvä nettilähde on tämän palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siellä on paljon vastauksia, kirjoita hakukenttään francine pascal.
Hyvä kirjallinen lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut...
Samantyyppinen satu on esimerkiksi Veronica Leon kirja Puuhameinen tyttö vuodelta 2005. Siinä tytölle taikoo pikku ukko hameita vuoren onkalosta, ja pukuja oli useita, myös hopean- ja kullanvärinen puku.
Internetissä on osoitteessa www.visitbritain.com hyvä sivusto, jolla on tietoa Britanniasta matkailijoille myös suomen kielellä (etusivulta voi valita suomenkielisen version). Sivuilla on tietoa (etusivulta linkki Käytännön tietoja > Shoppailu > Tehtaanmyymälät ja design-tuotteet) myös shoppailusta. Edullisena ostospaikkana Lontoon lähellä (noin tunnin matka Lontoon keskustasta) mainitaan mm. Bicester Outlet Shopping Village-ostoskylä. Siellä on yli 60 liikettä, joissa myydään edellisen kauden tuotteita jopa 60 % alennuksella.
Pääkaupunkiseudun kaupuginkirjastojen kokoelmista löytyy perinnemusiikkia, jossa soittimina muiden joukossa on pajupilli tai nokkahuilu tai molemmat.
Nordic folk instruments
Äänite esittelee kansanmusiikkisoittimia Pohjoismaista. Perinne- ja kansanmusiikkia.
Caprice Records, Sveriges Radio P2, 1996.
Hedin, Johan: Skikt
Maailmanmusiikkia, perinnemusiikkia; sekä nokkahuilu että pajupilli ym. soittimia.
AllWin, 1999
Kliekske Spelenderwijs
Kokoelma perinteisiä flaamilaisia sävelmiä lähinnä 1700-luvun flaamilaisista kokoelmista ja kaksi laulua
CBS Disques, 1987.
Ensemble Galilei: From the Isles to the Courts
Sekoitus vanhaa musiikkia, kelttiläisten perinnemusiikkia ja 1990-luvulla sävellettyä yhtyemusiikkia.
Telarc, 2001.
Pajupillillä tai...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana esimerkiksi teokset Marie Curie: elämä (tekijä Susan Quinn), Äitini Marie Curie (tekijä Eve Curie) ja Valittujen Palojen kustantama Historian suurmiehiä. Teosten saatavuuden näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Internetin puolella suomenkielistä tietoa Curien elämästä ja urasta löytyy mm. linkeistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/curie.html
http://users.tkk.fi/~smaisnie/Finnish/Curie/CurieMarie.html
Altavista-hakupalvelussa on käännösohjelma Babel Fish, jolla pystyy kääntämään tekstiä kieleltä toiselle. Suomen kieli ei ole vaihtoehtona, mutta esim. englannin kieleltä kiinan kielelle tekstiä voidaan kääntää. Tässä on linkki käännösohjelmaan, voit itsekin kääntää lauseita.
http://babelfish.altavista.com/
Kirjastosta löytyy myös kiinan kielen sanakirjoja ja kielikursseja, joiden avulla voit opiskella enemmänkin kiinan kielestä. Esim. seuraavista teoksista voisi olla sinulle apua:
Guangyun, Li : Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas
Guo, Hai : Kiinaa matkailijoille
Guo, Hai: Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin = Zhongguo yuyan he wenhua rumen
Nämä kaikki saat lainattua Kiimingin kirjaston kautta, saatavuuden voit kysyä kirjastosta tai...
Vaasan kaupunginkirjastossa ei tällä hetkellä järjestetä satutunteja, mutta asia on mietinnän alla, ja niitä on tarkoitus alkaa taas pitämään. Ajankohtaa ei ole vielä päätetty.
Mies, joka oli tyytyväinen asemaansa puolueessa oli Honkakoski. Runon ja laulun nimi on varmaan Työpäivä on päättynyt. Sisältyy ainakin Nummisen jättikokoelmaan Kiusankappaleita, osaan yksi.
Salasanaa ei voi saada netin kautta, vaan ainoastaan käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Pyydä salasana käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Kirjastokortti täytyy luonnollisesti olla mukana.
"Saamelaiset nimet" on sisällytetty nyttemmin myös Yliopiston nimipäiväalmanakkaan. Se sisältää myös artikkelin aiheesta: esim. v. 1996 Samuli Aikion kirjoittamana, myös Anne Nuorgam myöhempinä ilmestymisvuosina. Samuli Aikio on kirjoittanut aiheesta esim.: Inari - Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään teoksessa s. 110-112.
T. I. Itkosella on tästäkin aiheesta teoksessa Suomen lappalaiset osa 2, s. 492-521 ja Lapin sivistysseuran julkaisussa numero 10: Lappalaisten vanhat henkilönnimet (1942). Tästä osasta löydät tietoa myös paikannimistä.
Utsjokisista nimistä voi lukea Eino Jokisen kirjasta
"Ei mirkki vaan pissi", Utsjoen elämää entisaikaan. Girjegiisa 1996.
Ainakin nämä teokset on aiheesta kirjoitettu suomenkielellä.
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
Kuopion kaupunginkirjastoon on mahdollista kaukolainata aineistoa, jota ei ole kirjaston omissa kokoelmissa. Yliopiston kirjaston kokoelmat eivät vaikuta asiaan. Kyseisestä kirjasta voi siis jättää kaukopalvelupyynnön joko suoraan kirjastoon tai kirjaston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Myös kaukopalveluhinnasto löytyy lomakesivulta. http://www.kuopio.fi/kirjasto/MAAKUNTA/kauko.htm
Marketta on muuntuma Margaretasta (kreikan kielessä 'helmi'). Margareta oli marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvulla Vähässä-Aasiassa.
Marjatta on Kalevalan loppurunossa esiintyvä nimi. Nimi on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Maria-nimen alkuperästä löydät tietoa tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi Maria ja etunimet. Arkiston osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (heprean kielessä 'kuningatar'). Vanha testamentti tuntee kaksi Milkaa.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
