Vuorotteluvapaasta säädellään laissa vuorotteluvapaasta joka löytyy Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305?search%5Btype%5D=pi…
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytyksestä säädellään lain 4 §. Valitettavasti pykälässä tai sen hallituksen esityksessä ei ole mainintaa siitä lasketaanko ulkomaantyö tähän 10 vuoden työhistoriaan. En myöskään löytänyt vastausta kysymykseen työoikeuden perusteoksista. Vuorotteluvapaalain 4 §:ssä viitataan työntekijän eläkelain 3 §:ssä viitattuihin työeläkelakeihin jota kautta vastaus kysymykseesi saattaisi löytyä.
Koska tämä kysymys on kuitenkin niin spesifi, suosittelisin että otatte asiassa yhteyttä KELA:n virkamieheen. Asiaa voi tiedustella lähimpänä...
Jos joskus tulet kirjastoon töihin, niin sinulle opetetaan miten kirjat on järjestetty. Ei tarvitse sen tähden olla huolissaan. Pienen harjoittelun jälkeen opit varmasti löytämään kirjojen oikeat paikat.
Täydellistä kirjasuosituslistaa on mahdotonta laatia, mutta kannattaa hyödyntää kirjastojen lasten- ja nuortensivujen kirjavinkkauksia. Sivustojen osoitteita löytyy kirjastot.fistä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjastot/
Kirjastojen kirjavinkkaussivustoja löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjat/
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivusto sisältää suosittelulistoja niin kaunokirjallisuudesta kuin tietokirjallisuudesta. Listat ovat kirjastoammattilaisten laatimia ja niissä on otettu huomioon lukijakunta. Mukana on siis uudempaa kirjallisuutta sekä lukijoiden suosiossa olevia teoksia. Esimerkiki Suomen historiasta on laadittu lasten teemapaketti:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/...
Löysin HelMet-verkkokirjastosta nimekkeen Dolls' houses (1983), jonka asiasanoihin lukeutuu arkkitehtuurikilpailut. Olisikohan tämä kaipaamasi opus? Teoksen on toimittanut edesmennyt brittiarkkitehti Andreas Papadakis. Ikävä kyllä teosta ei enää ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, vaikka nimekkeen tietue löytyy yhä verkkokirjastostamme.
http://www.helmet.fi/record=b1018336~S9*fin
Sen sijaan kirjan voi tilata kaukolainana esimerkiksi Pirkanmaalta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=docis&previd=fullt&sesid=1234524…
Kaukolainalomake Espoon kaupunginkirjaston nettisivuilla:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kirjastot joutuvat maksamaan DVD-levyistä enemmän kuin tavalliset yksityiskäyttäjät. Jokaisesta hankitusta elokuvasta kirjasto joutuu maksamaan myös tekijänoikeusmaksun, koska asiakkaat eivät maksa lainaamisesta mitään. Kalliin hankintahinnan vuoksi PIKI-kirjastot ovat yhteisesti sopineet DVD-levyjen korvaushinnaksi 40 euroa.
Suoranaisia kyläkirjoja ei näytä Mouhijärveltä löytyvän, mutta monenlaista paikallishistoriaa käsittelevää julkaisua löytyy Pirkanmaan kirjaston tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki hakusanalla Mouhijärvi. Mouhijärven kirjastosta voi myös kysyä suoraan suosituksia: www.kirjasto.mouhijarvi.fi, kirjasto@mouhijarvi.fi.
Kiikasta on ilmestynyt Erkki Aaltosen tekemä kirja Kiikka 2000+: Kiikan kyläkirja. Varmaan muutakin haluamasi tapaista löytyy, kannattaa kysyä Äetsän pääkirjastosta aetsa.kirjasto@sastamala.fi
Nurmeksesta ei löytynyt kysymäsi kylän kyläkirjaa, mutta Nurmeksen kirjaston tietokannasta www.nurmes.fi/kirjasto/pielinen
löytyy vastaavanlaisia kirjoja hakusanoilla paikallishistoria ja Nurmes. - Nurmeksen kirjastosta löytyy...
Lapin maakuntakirjaston www-sivuilta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/ löytyy lyhyitä esittelyitä sekä lappilaisista kirjailijoista ja omakustantajista että listaus heidän tuotannostaan.
Risto Niemisestä löytyy lyhyesti tietoa sivulta
http://www.rovaniemi.fi/linkit/omakust/niemi2.htm
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Valtiopäiväasiakirjoja ei ole Hämeenlinnan kirjastossa eikä maakunta-arkistossa, mutta kirjasto voi tilata tarvitsemanne hallituksen esityksen kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi jättää osoitteessa http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm tai puhelimella numeroon 621 2284.
Ensimmäinen runo on T. H. Körnerin Maailman tekijä. Se löytyy Keskikoulun lukukirja 1:stä (3.p. 1965). Pekasta kerrotaan Olli Vuorisen Kova pää -runossa, joka sisältyy teokseen Lausuntarunoja
nuorelle väelle (Valistus 1951). Kumpaakin teosta voi tiedustella
esim. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Episkooppi eli pintakuvaheitin on laite, jolla voidaan heijastaa läpinäkymättömiä objekteja (yleensä postikortteja, kirjan sivuja jne.).
1700-luvun jälkipuoliskolla kehitetyn laitteen toiminta perustuu aiempiin keksintöihin, lähinnä laterna magicaan eli taikalyhtyyn, sekä camera obscura- eli "pimeä huone" -ilmiöön. Tiettyä keksijää episkoopille on vaikea osoittaa, sillä kyseessä on enemmänkin laitetyyppi, jonka erilaisista teknisistä sovelluksista on haettu useita patentteja pitkälle 1900-luvulle asti.
Yhden varhaisimmista episkoopin toimintaperiaatteen esityksistä on kirjoittanut kuulu sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler vuonna 1756. Näin toimivia laitteita kutsuttiin 1700-luvun lopulla megaskoopeiksi. Yksi niiden tärkeimmistä...
Maakuntakirjastojen monihaulla löytyy kaksi teosta, jotka käsittelevät Shindo-venyttelyä, Päivi Järvisen Shindo : rentoutus ja venyttely, Hki : Create amove, 2004, 1 cd-äänilevy (35 min.)+ tekstiliite (16 s.) sekä Shindo kehotyöskentelyopas / Samuli Kinnunen, Kazuko Kuratomi, Hki : Shindo, 2004 (23 s., kuv.). Teoksia ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa, mutta niistä voi tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön lähimpään kirjastoon tai lomakkeella kirjaston kotisivun kautta. Lisätietoa aiheesta löytyy seuraavista verkko-osoitteista:
http://www.shindo.fi/
http://www.kurssiyhdistys.fi/opas/kehotyostkentelyopas2004.html
http://paivijarvinen.maanite.fi/sivut/shindo.html
Henkilön nimestä ei tarkkaa tietoa löytynyt, mutta aihetta käsitellään kirjassa Mustialan muistoja Suomen vapaussodan ajoilta. Julkaisija Mustialan toveriliitto, 1923. Kirja on saatavissa Varastokirjastosta, johon voi oman kirjaston kautta tehdä kaukolainapyynnön.
Kysymyksiin ei löytynyt yksiselitteisiä vastauksia. Ketun tai variksen kohtalo riippuu ainakin rotan syömän myrkyn määrästä ja siitä, miten terveitä ne ovat myrkkyrotan syödessään. Syövätkö ketut yleensä raatoja? Haistavatko ne myrkyn rotasta? Yleensä parvissa liikkuva varis tuskin pystyy yksin syömään löytämäänsä rottaa, vaan joutuu jakamaan sen muiden varisten, ym. lintujen kanssa. Yhden variksen saama myrkkymäärä jää näin aika pieneksi. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä eläinlääkäriltä.
Ainakin Töölön kirjastosta ja Kirjasto 10:stä löytyy asiakkaiden köyttöön sähköpiano.
Ajanvaraus Töölön pianolle puh. 09-31085725 ja Kirjasto 10:n studiotiloihin 09-31085000 tai 09-31085703.
Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
Olisiko kyseessä Vesa Luukkosen kirjat Niinisaareen ( vuodelta 2006) ja Omalla konnulla (vuodelta 2008). Kirjat kertovat itäisen Savon asuttamisesta 1400-luvulla, jolloin Karjalasta tultiin lähes asumattomiin korpiin kalastamaan ja metsästämään. Kirjat ovat Punkaharjulaisen Kirja-Pakarin kustantamia
Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tästä mallista korjausopasta, mutta kaukolainaksi voimme tilata muista kirjastoista. Saatavilla olisi esimerkiksi seuraavat:
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Autobook (1974)
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Owner's workshop manual (1974)
Clarke, R.M.: Fiat 600 & 850, 1955-1972 (1994)
Haynes, J.H.: Fiat 600D: owner's workshop manual (1988)
Korp, Dieter: Missä vika? Fiat 600 (1972)
Seuraavalla lomakkeella voit jättää meille kaukolainatilauksen:
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Etsimäsi kirja on italialaisen Edmondo de Amicisin teos Sydän: kirja nuorisolle.
Teoksesta on ainakin kaksi suomenkielistä painosta:
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1913).
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1953).
Jälkimmäisessä painoksessa on Kylli Kosken kuvitus.
Mainitsemasi tarina löytyy kirjasta nimellä "Muurarimestari".
