Puhelinlankojen "vongunta" on tuulen aiheuttamaa; talven ja pakkasen kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.
Göran Grimvall kirjoittaa ns. Kármán-ilmiöstä kirjansa Miksi taivas on sininen? (WSOY, 1995) osiossa "Tuulen suhina". Ilmiö syntyy, kun ilmavirta osuu poikkileikkaukseltaan pyöreään tankoon - esimerkiksi pingotettuihin köysiin tai vaijereihin - kohtisuoraan sivulta. Tankoon osuvan ilman virtaus häiriintyy niin, että tangon taakse syntyy ilmapyörteitä. Näiden pyörteiden värähtelytaajuus on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen tangon paksuuteen. Jos tuulen nopeus on 22 metriä sekunnissa ja tangon paksuus on yksi senttimetri, sen synnyttämien pyörteiden taajuus on 440 hertsiä (yksiviivaisen a:n...
Siirtokokoelma on tapa täydentää eri kirjastojen kokoelmaa. Usein sitä käytetään varsinkin vieraskielisten kirjojen kanssa. Jos nide lähtee omistajakirjastostaan toiseen kirjastoon siirtokokoelmassa, toimii se käytännössä kuin toisen kirjaston nide. Eli jos Pasila lähettää Kallion kirjastoon siirtokokoelman niteen, näkyy se esim. HelMetin teoshaulla Kallion kirjaston hyllyssä, jonne se päätyy vaikka se palautettaisiin Pasilaan.
Siirtokokoelmassa olevan teoksen voi lainata tai varata ihan normaalisti.
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä runoa tai sen alkuperää tai runon loppua, mutta kukaan ei muistanut.
Kysymys ja vastaus tulevat kirjastot.fi-nettisivulle. Mahdollisesti joku nettisivujen lukija tietää vastauksen ja voi auttaa tässä kysymyksessä.
Toisaalta runoa voi alkaa metsästää vanhoista lukukirjoista. Laitan oheen joitakin 1930-luvun ja 1920-luvun lopun äidinkielen lukukirjoja, joista kannattaa alkaa etsiä runoa. Nämä löytyvät Pasilan kirjavarastosta. Kirjoja voi lainata tai ne voi varata muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Osa varaston kirjoista on 50- tai 60-luvun painoksia, mutta näitä kirjoja on kyllä luettu jo 30-...
Toivottavasti alla olevasta listasta on hyötyä. Helmetistä löytyy lisää http://www.helmet.fi
Kirjoittakaa hakukenttään esim. keittiö** korja**
Myös keittiö** rakent** voisi tuottaa hyvän hakutuloksen.
Englannin kielellä löytyi vain tämä teos: Building barbecues & outdoor kitchens / [editor: Don Vandervort]
Julkaisutiedot Menlo Park (Calif.) : Sunset Books, 2001
Muut löytyneet teokset:
Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja. [2] : Keittiö : virikkeet, korjaukset, saneeraukset /
[Kööpenhamina] : Bonnier, 2005
Keittiön remontti /
[Helsinki] : Rakennustieto, 2008
Kodin kunnostustyöt / Boile, Erik
Helsinki : WSOY, 2008 (Porvoo : WS Bookwell)
2008
TalotekniikkaRYL 2002, Osa 1 : talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset...
Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja...
Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen.
Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Listauksia pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen engl.kielisestä kaunokirjallisuudesta löytyy Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/):
Valitse Helmetin etusivulta painike "Muut hakutavat". Sen jälkeen valitse vasemmanpuoleisesta valikosta "Espoon luokitus" ja kirjoita hakukenttään 5.4 ja tee samalta näytöltä lisärajaus "Kaunokirjat", jonka jälkeen saat "Hae"-painikkeella hakutulokseksi runsaat 17.000 kirjaviitettä. Voit vielä järjestellä hakutulosta käyttämällä "Rajaa/järjestä"-painiketta, joka järjestää hakutuloksesi esim. ilmestymisvuoden mukaan. Tässä hakutuloksessa on mukana sekä lasten- että aikuisten kirjallisuus.
- Esimerkkihaussa käytettiin engl.kiel. kaunokirjojen luokkaa 5.4 jota Espoo ja Vantaa käyttävät. Helsingissä...
Käy lähimmässä kirjastossa ilmoittamassa nimenmuutoksesta. Ota mukaan uudella nimellä varustettu kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti. Samalla saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Virallinen etunimi Lillistä tuli jo 1800-luvun lopussa. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 ja sitä on pidetty Liljan ja myös Karoliinan kutsumamuotona. Lillin nimipäivä on 20.5. Samana päivänä on ruotsalaisessa almanakassa nimi Lilian ja eräät ruotsinkieliset ovatkin pitäneet Lilliä ja Liliania Elisabetin lyhentymänä. Lilli on yhdistetty myös englantilaisperäiseen Lillyyn.
Lisää tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja ja
Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet.
Väestörekisterikeskuksen verkossa toimivasta Nimipalvelusta löytyy tietoja nimien esiintymisestä eri aikoina
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Mainittu teos on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon ja sen nimeketiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastossa, mutta eivät nidetiedot, eli kuinka monta kappaletta ja missä kirjastossa kyseistä teosta on. Teos on vasta hankinta- ja luettelointiosastolla eikä sitä ole vielä käsitelty kirjastokuntoon eikä niteitä viety rekisteriin eli kirja ei ole vielä varattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMetistä. Teos kyllä sisältyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmiin.
https://finna.fi
Kyseessä on Astrid Lindgrenin "Soittaako lehmus, laulaako satakieli?". Tosin tyttö muuttuu siinä lehmukseksi, ei koivuksi.
Satu löytyy Keravan kirjastosta kahdesta teoksesta:
Astrid Lindgren: Satuja (WSOY, 1981)
Astrid Lindgren: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984)
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa osoitteessa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2
Kalervo Väänäsen aikakauslehtiartikkeli Luun elämänkaari, joka on ilmestynyt Duodecim-lehdessä vuonna 1996 numerossa 22 alkaen sivulta 2087 näyttäisi olevan myös internetissä luettavissa osoitteessa:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
Duodecim-lehden numerot on varastoitu Joensuun kaupunginkirjastossa vuodesta 1950 lähtien ja niitä voi lainata lukusali Vipusesta, laina-aika on yksi viikko.
Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu: http://www.library.ie/weblog/
Tältä sivustolta pääsee yksittäisten kirjastojen sivuille, joista löytyy yksityiskohtaisempia tietoja laina-ajoista ja maksuista esim.Kildaren County Libraryn sivulta http://kildare.ie/library/MembershipandLibraryServices/
Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa lyhyesti mm. rahoituksesta ja tilastoista: http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml
EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja: http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Kyllä, kaikki kirjastomateriaali pyritään tarkistamaan aina ennen hyllyyn laittamista tai asiakkaalle lähettämistä. Joskus kuitenkin tapahtuu ihan inhimillinen virhe. Jos lainatusta niteestä puuttuu jotain, kannattaa se palauttaa suoraan virkailijalle ja huomauttaa asiasta. Muussa tapauksessa oletetaan, että puuttuva osa on edellisellä lainaajalla. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä niteen omistajakirjastoon ja selvittää asia heidän kanssaan.
Suomen sanojen etymologisen sanakirjan mukaan täkkä tarkoittaa (riista)linnun rintalihaa. Sanaa on käytetty Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Norjanlapissa on vastaava sana dæk`ke, mikä tarkoittaa luutonta, paksua lihaa tai lihasta. Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sanan täkkä vanhin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1770 muodossa Linnuntäckä. Se esiintyy Salomon Kreanderin ja Juhana Canstrénin teoksessa Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen.
Tarkempia tietoja voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, minkä yhteystiedot löytyvät WWW-osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=114.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja / [Ulla-Maija Kulonen ... et al.]. Helsinki...
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirjastokahvila Metso, joka on avoinna maanantaista lauantaihin kirjaston aukioloaikoina. 1.9. alkaen kahvilassa on arkipäivisin saatavana myös lounasruokaa. Tarjontaan voit tutustua tarkemmin kahvilan internet-sivuilla osoitteessa http://www.kirjastokahvila.fi/.
