Hei!
Raoul Johnssonin Johtamisen taidot on alle 200-sivuinen perusteos.
Se on tosin jo vanha, ilmestynyt vuonna 1989. Jaakko Heikkilän teos Kasva, välitä, valmenna: henkilöjohtamisella voittajajoukkueeksi on uusi, ilmestynyt viime vuonna.
Timo Kopomaan ja Rikhard Mannisen julkaisussa Malmi - No logo? pohditaan mm. tätä asiaa. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu on myös verkossa, tässä muutama suora lainaus siitä:
"Eräs huomautus siitä, miksi mustalaiset on pitkään liitetty kiinteästi Malmiin on, että sanapari “Malmin mustalaiset“ yksinkertaisesti sointuu yhteen sujuvasti. Kuva romaniasutuksesta
leijuu yhä Malmin yllä. Käsitys juontaa sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin romaniheimon vaellus näytti päättyvän Malmille. Malmilla on asunut suurehko romaniyhteisö aina viime vuosikymmeniin
saakka. Malmin-Puistolan-Alppikylän alue toimi romanien leirialueena vuoteen 1953. Helsingin romanit oli asutettu silloisen kaupungin laidalle ja siellä heidät pyrittiin myös pitämään. Kaupunki...
Tässä joitakin tyttökirjaklassikoita vuosien 1919-1920 tienoilta ilmestymisvuosineen:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia 1916, Kahdeksan serkusta 1917, Kun ruusu puhkeaa 1919
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha 1920
Mary Marck: Eevan luokka 1917, Vähän enemmän Eevasta 1918
L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet 1920
Anni Swan: Tottisalmen perillinen 1914, Iiris rukka 1916, Kaarinan kesäloma 1918, Ollin oppivuodet 1919
Lahjansaajan iästä riippuen kysymykseen voisi tulla myös esim. Topeliuksen Lukemisia lapsille -kirjasarja, joka tosin oli ilmestynyt alun perin jo kaukana 1800-luvun puolella, mutta josta otettiin jatkuvasti uusia painoksia - ensimmäisestä osasta mm. vuonna 1919. Myös Välskärin kertomuksia luettiin, ja niistäkin saatiin uusi...
Valitettavasti Helena Anhavan runoutta ei ole käännetty englannin kielelle. Kansallisbibliografiasta kävi ilmi, että hänen runojaan on kyllä käännetty viroksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Telttasaunan ohjeita löytyy myös verkosta:
http://wiki.partio.net/Telttasauna
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/sauna.htm
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/firm/telttasauna.pdf
Siiri Åkerbergiltä ilmestyneet teokset Huutolaistyttö (1964) ja Päivien paljous (1966) ovat molemmat omaelämäkerrallisia.
Teoksen Huutalaistyttö kustantaja on Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Päivien paljous on omakustanne. Teoksessa Huutolaistyttö on Kustaa Vilkunan esipuhe, jossa Vilkuna kertoo teoksen noudattavan melko tarkasti kirjoittajansa elämänvaiheita ts. huutolaistytön tietä opettajaksi. Päivien paljous on jatkoteos Huutolaistytölle. Tämän teoksen alussa päähenkilö Elina menee naimisiin ja kuvaa elämää omassa kodissa.
Lisätietoja tekijästä ja hänen teoksistaan löytyy alueen kirjastojen ylläpitämästä Kirjastovirmasta http://www.kirjastovirma.net/ .
Saariahon oopperasta on olemassa suomenkielinen libretto:
SAARIAHO, Kaija
Kaukainen rakkaus = L'amour de loin / libretto: Amin Maalouf ; suomennos: Jukka Havu
JULKAISUKIELI suomi, ranska
[Helsinki] : [Suomen kansallisooppera], 2004
Mitään yleispätevää ohjetta ei voi antaa, koska eri kielten oikeinkirjoituksen c:n äännearvo vaihtelee. Siihen vaikuttaa yleensä äänneympäristö. Esimerkissä mainitussa tapauksessa, jossa sanan kirjoitusasu lienee latinaa, suositeltavin ääntäminen olisi ehkä k, koska meikäläisessä latinanopetuksessa c neuvotaan aina ääntämään siten. Tosiasia kuitenkin on, että latinankin ääntäminen on aikojen kuluessa vaihdellut eikä mainittu (sinänsä yksinkertainen) tapa ole välttämättä ollenkaan kaikkialla käytössä. Ongelmia yleensä esiintyy silloin kuin c:tä seuraa etuvokaali (käytännössä lähinnä e, y, i; latinan oikeinkirjoituksen ae ja oe äännetään yleensä e:nä, joten ne kuuluvat myös näihin tapauksiin). Myöhemmäsä latinassa (ja mm. kirkon liturgisessa...
Maltan kansallislintu on sinirastas eli Monticola solitarius, englanniksi Blue rock thrush (Eupedia, http://www.eupedia.com/europe/national_birds_flowers_europe.shtml). Suomeksi tietoa löytyy Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinirastas) sekä esim. kirjasta Suomen ja Euroopan linnut (Gummerus, 2001).
Muusta luonnonvaraisesta kansalliseläimestä en löytänyt mainintaa. Maltan kansalliskoira on Kelb tal-fenek eli faaraokoira (http://www.kelb-tal-fenek.de/indexeng.htm, suomeksi http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_rotum).
Kansalliskasvi on ainoastaan Maltalla esiintyvä Cheirolophus crassifolius, engl. Maltese rock centaury, josta löytyy kuva ja englanninkielistä tietoa esim. osoitteesta http://www.maltawildplants.com/ASTR/...
Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Tervehdys Inarin Saamelaismuseo Siidasta
perinteisen Saamelaisen turvekodan yksityiskohtaiset tiedot löydät T. I. Itkosen kansatieteellisestä teoksesta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945", osa I, s. 187-194 (1948).
Toinen teos, joka tulee mieleen on "The Saami a Cultural Encyclopedaedia", SKS (2005), osiossa Dwellings s. 81-82.
Meillä on Inarin Saamelaismuseon ulkomuseoalueella nähtävänä useita turvekotia, joihin voi tulla tutustumaan museon kesäkaudella. Tervetuloa!
Jos tarvitset vielä lisätietoa turvekodista voit olla suoraan yhteydessä Saamelaismuseoon www.siida.fi
Ystävällisin terveisin
Amanuenssi Riinakaisa Laitila riinakaisa.laitila@samimuseum.fi,
Suomen samelaisten Kansallismuseo Siida
Elvi Saaren kirja Ei minulta mitään puutu on Kokkolan pääkirjastossa sekä Kälviän ja Ullavan kirjastoissa. Voit käydä kysymässä kirjaa näistä kirjastoista tai tehdä varauksen Anders-verkkokirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/. Silloin tarvitset kirjastokortin numeron sekä Pin-koodin, jonka saa kirjastosta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Hei!
Wikipediasta löytyi jonkinlainen kuva Karoliinien kenttätyöläisestä, jolla näyttää olevan päässä kuvatunlainen hattu. Kuva on otsakkeen taistelut alla, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Karoliinit_(sotilaat)#Taistelussa_2
Myös teoksessa Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto on erilaisia sotilaiden asusteita, mutta ei mielestäni noinkaan selkeää kuvaa kuin tuo Wikipedian kuva.
Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi…
Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599.
Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen
Kansalliskirjasto
Mikrokuvaus- ja konservointilaitos
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi
Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta.
Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Sanat ihmistuntemus, itsetuntemus ja minäkuva ovat laajoja käsitteitä ja kirjastojen asiasanoina niitä käytetään rinnakkaisina termeinä. Tästä johtuen myös osumien määrä noilla eri sanoilla on erilainen.
Kysymyksessä oli käytetty sanaa ihmistuntemus ja sitä käytettäessä saadaan esim. seuraavanlaisia esimerkkejä: Friedmann: Kuka minä oikeastaan olen ja Valtonen: Hyvä ja paha sisu.
Sanat minäkuva ja itsetuntemus antavat enemmän osumia.
Psykologian oppikirjoista saa asiasta perustiedot
Aiheesta sitoutuminen työhön löytyy seuraavia teoksia:
IRTIOTTOJA työstä : työkuormituksesta palautumisen psykologia (2009) / Ulla Kinnunen ja Saija Mauno (toim.)
TYÖELÄMÄN taitekohtia (2006) / Pertti Jokivuori, Raija Latva-Karjanmaa, Arja Ropo (toim.)
BORGMAN, Merja : Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen (2002)
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Aaltokirjastojen tietokannasta asiasanoilla työ/organisaatiot ja sitoutuminen
Tässä lisäksi muutamia artikkeleita aiheesta:
Jokivuori, Pertti. Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus. Aikuiskavatus 24 (2004) 4, 284-294, 366-367.
Keller Johansson, Lauren. Uudenlainen uskollisuus hyödyttää yritystä ja työntekijää. Fakta 24 (2005): 4, 44-46.
Sarkkinen, Marja. Sitoutuminen ei...
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
Vaski-kirjastojen kirjoja voi palauttaa toisiin Vaski-kirjastoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että mikäli palautat kirjan eri kunnan kirjastoon kuin mistä olet sen lainannut, kuljetusmaksu on 2 €. Jos palautus tapahtuu samaan kirjastoon mistä kirja on lainattukin, kuljetusmaksua ei peritä.
Kuvakirjarajausta ei taida kirjastotietokannoista löytyä, mutta sanaa voi käyttää asiasanana. Eli hakea kahdella asiasanalla sanahakuna: kuolema kuvakirjat.
Valtakunnallista hakua kaikista Suomen kirjastoista ei valitettavasti ole mahdollista tehdä. Fennican kautta voi kyllä hakea tietoa Suomessa julkaistuista kirjoista, mutta sen aineistosta vain osa on asiasanoitettu. Eli tulos ei ole kovin hyvä. Fennica ei ole yhteydessä kirjastoihin.
Frank-monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/) on mahdollista tehdä haku esim. kaikkiin Suomen maakuntakirjastoihin. Frankissa ei ole useamman hakusanan käytön mahdollistavaa sanahakua, mutta se näyttää kuitenkin joissakin kirjastojärjestelmissä toimivan. Eli osa kirjastojärjestelmistä hakee myös...
