Lähde-runo löytyy Skolimowskin kirjasta Ekojooga : harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi (Kirjayhtymä, 1996), jonka on suomentanut Anuirmeli Sallamo.
Kirkes-kirjastoista löysin tähän aiheeseen liittyviä kirjoja melko vähän. Vammaisten mielenterveysongelmat eivät ole minkään kirjan varsinaisena pääaiheena, mutta näissä aihetta käsitellään ainakin jonkin verran:
- Huttunen, Riitta-Leena: Itsetunto, mielenterveys ja ihmissuhteet (1998)
- Seppälä, Heikki: Vaikuttavat viestit. Opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin (1997)
- Seksuaalisuus ja mielenterveys (1999)
- Geropsykologia. Vanhenemisen ja vanhuuden psykologia (2004)
- Suvikas, Annukka: Kuntouttava lähihoito (2006)
Myös muista kirjastoista voi tilata kirjoja kaukolainaksi (maksu 6 € /kirja), esim:
- A comprehensive guide to intellectual & developmental disabilities / edited by Ivan Brown and Maire Percy...
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Paavo Cajanderin suomentamana siteerattu kohta Julius Caesarin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu seuraavasti:
"Mua mihin vaaraan vietteletkään, Cassius,
[Kun tahdot saada minut etsimään
Sit' itsestäni, mit' ei minuss' ole?]"
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa julkaisuja uskontokunnasta tai muusta maailmankatsomuksesta riippumatta. Ainoastaan lait säätelevät hankintaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmaohjelmassa sanotaan mm. näin:
”HelMet-kirjasto tarjoaa kokoelmissaan suomalaisen kirjallisen kulttuuriperinnön ja valikoiman maailman kirjallisesta kulttuurista.”
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoilla, (www.helmet.fi) joita on noin 60 eri puolilla pääkaupunkiseutua, on hyvin suuri kokoelma, ja mahdollisuus hankkia varsin laajalti myös eri uskontojen julkaisuja. Helmet-kokoelmista löytyy mm. vhs-video Jehovan todistajista (Jehovan todistajat: järjestö tämän nimen takana) ja Mormonin kirja (Mormonin kirja:...
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007).
Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006)
Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi...
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa...
Sinun kannattaa suunnistaa siis Pasilan, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Helmet-aineistotietokannan mukaan näistä kirjastoista näyttäisi löytyvän eniten englanninkielistä lastenkirjallisuutta.
Kirjastojen yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
Itäkeskus: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Pasila: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Rikhardinkatu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/yhteystiedot/
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
Olisiko kyseessä kirja Onnea ja menestystä : miksi tyytyä tilapäisyyteen kun onni voi olla ikuista? Tekijät Álex Rovira ja Fernando Trias de Bes. Kustantaja Bazar, 2004.
Kirjan hahmot ovat ritareita eivätkä prinssejä, mutta esittelyteksti kustantajan sivuilla kuulostaa oikealta.
Hyviä vinkkejä lasten loruleikkeihin saa teoksesta:
Karvonen, Pirkko & Rikkola, Leena: Lukuleikkitaikoja. Tammi 2006.
Tekijänoikeudellisia esteitä runojen ei-kaupalliseen käyttöön ei
ole, mutta kirjailija pitää aina mainita. Perinteisillä lastenloruilla (esim. Kuukernuppi: vanhoja ja uusia lastenrunoja)ei ole
tunnettuja tekijöitä, joten käyttö on vapaata.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kromeli on nomini, jota käytetään puhuttaessa isokokoisesta tai laihasta:
"Kylläpäs on aikas kromeli." (Muurla) [isokokoisesta, laihasta hevosesta]
"Noi huanekalut on ihan kauheet kromelit mihinkä ne pannaan." (Karkku)
"niitä on ihmisiäki semmosia laihoja kromeleita." (Himanka)
Toisaalta E. A. Saarimaan Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin määrittelee kromelin (laivan) rungoksi.
"Laiva, jolla seilasimme, maailman hirvein oli; sen kromeli, tervaa täynnä, kuin puinen jättiläislinna meressä uiskenteli ja maston kärjet pilviä piirsit." (Aleksis Kivi, Nummisuutarit)
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
Skotlantilaisen Irvine Welshin vuonna 2007 suomeksi ilmestyneen Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet -kirjan kannessa on banaani. Tämä humoristinen romaani on hyvinkin voinut tulla vastaan uutuushyllyssä muutama vuosi sitten.
Kirjan saatavuus Lappeenrannan maakuntakirjastossa:
http://weborigo.lappeenranta.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC3128…
The valley of fear on ilmestynyt suomeksi 1915 kahdessa osassa:
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 1, Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa ja
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 2, Salaseuralaiset.
Suomentaja on ollut Timo Tuura.
Lähde: Fennica
