Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Oma hylly tarkoittaa sitä, että kun löytää mielenkiintoisen kirjan, sen voi tallentaa ikäänkuin muistiin ns. omaan hyllyyn esimerkiksi myöhempää lainausta varten. Oma hylly toimii vähän kuin muistikirjana, ja siinä olevia kirjoja voi vaikka myöhemmin halutessaan varata. Oma hylly löytyy kohdasta "Omat sivut".
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden...
Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Tervehdys!
Lappeenrannan maakuntakirjaston kirjastoautosta ja pääkirjastosta sekä lähikirjastoísta lainattua aineistoa voi palauttaa muihin maakuntakirjaston palvelupisteisiin.
Pääkirjastolla (Valtakatu 47) ja suurissa lähikirjastoissa (ainakin Joutseno, Lauritsala) on palautusluukut, jotka ovat avoinna silloin, kun kirjasto muuten on suljettu. Palauttaminen on siis mahdollista ympäri vuorokauden.
Toinen mahdollisuus on uusia laina kirjaston Internet-sivun kautta.
www.lappeenranta.fi/?deptid=16935
Uusimiseen tarvitaan lainaajan kirjastokorttiin liitetty salasana. Uusinnan voi tehdä neljä kertaa, ellei aineistoon ole varauksia.
Ilkka Remeksestä lötyyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/ ja Tornion kirjaston Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/RemesIlkka#El%C3%A4m%C3%A4.
Kotisivullaan kirjailija kertoo itse teoksistaan http://ilkkaremes.wordpress.com/
Kannattaa käydä myös Kritiikkportin sivuilla http://www.kritiikkiportti.fi, jonne on koottu verkkosanomalehtien kirja-arvosteluita.
Ilkka Remeksestä on kirjoitettu myös lehdissä, näitä lehtiartikkeleita voi etsiä kirjastoissa käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta. Aleksista kylläkin löytyy vain tieto siitä, missä lehdessä artikkeli on julkaistu – itse lehteä voi kysyä kirjastosta lainaan
Ilkka Remeksestä on kyselty ennenkin, aikaisempia vastauksia...
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi ”Jussa” on yksi nimen ”Johannes” kutsumamuodoista; muita muotoja ovat ”Jusa”, ”Juska” ja ”Jusse”, ja myös ”Jussi” on muunnelma ”Johanneksesta”. Aivan varmuudella on toki mahdotonta tietää, onko nimen antamista motivoinut tarkalleen ottaen ”Johannes” vai ”Jussi”. Toisaalta saamelaisten parissa nimeä ”Jussa” on käytetty muunnelmana etunimestä ”Joosef”. ”Jussa” on Suomessa melko harvinainen nimi, sillä sen on saanut väestörekisterikeskuksen osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan alle 100 suomalaista lasta, ensimmäiset 1900-luvun alkupuolella. Suurin suosio näyttää olleen 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja...
Kirjastokorttisi pitäisi vaihtaa uudelle nimelle ja päivittää myös kirjaston asiakasrekisteriin nykyinen sukunimesi. Se onnistuu nopeasti, kunhan käyt missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan uudelle nimelle annetun henkilöllisyystodistuksen tai virallisen todistuksen nimenmuutoksesta. Nimenmuutosta ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi voi tehdä Internetin kautta.
Yleisradion Tallennemyynti on tosiaankin julkaissut hiljattain 10 CD:n äänitteen Raulo Haarlan vuonna 1966 Radioteatterille ohjaamasta kuunnelmasta ”Tuntematon sotilas”, joka pohjautuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin.
Äänitettä ei vielä ole lainattavissa HelMet-kirjastoissa eikä sitä myöskään ole kirjaston hankintalistalla. Äänitteellä on kyllä kirjastolevitysoikeudet, ja se mitä todennäköisimmin hankitaan kokoelmiin. Voit tietenkin varmuuden vuoksi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Helpoimmin hankintaehdotuksen tekeminen tapahtuu kirjaston kotisivulta löytyvällä lomakkeella, jonka löydät alla olevasta linkistä.
http://yle.fi/tallennemyynti/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Ihan vastaavanlaista kuin Turun Linnan Paja Helsingissä ei näyttäisi olevan. Erilaisilla opistoilla on kyllä tarjolla monenlaisia kädentaito-kursseja. Esimerkiksi
Helsingin aikuisopistolla (http://www.helsinginaikuisopisto.fi) ja Kalliolan kansalaisopistolla (https://kalliola.fi/) on erilaisia metallityökursseja, mm. kursseja, joilla tehdään metallilangasta koruja ja muita esineitä.
Helsingin kaupungin asukastalot,https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-…
Stoa, http://www.stoa.fi/
Kirjastojen pajat ja verstaat, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Seurakuntien palveluista en löytänyt tällaisia tiloja, mutta sieltä voisi ehkä tiedustella, löysin sivuilta palautelomakkeen https...
Periaatteessa temp-kansio on väliaikaistallennusta varten, joten siellä olevien tiedostojen poistamisen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Monet ohjelmat osaavat poistaa sieltä luomansa tiedostot mutta eivät kaikki, ja myös ohjelman kaatuminen voi jättää kansioon turhia tiedostoja. Kaatuneiden ohjelmien väliaikaistiedostoissa saattaa olla tallessa tietoja, joita ei ole tallennettu ennen ohjelman kaatumista. Jos niille ei ole tarvetta, ei poistamisesta liene haittaa.
Jonkin ohjelman käytössä olevien väliaikaistiedostojen poisto voi aiheuttaa haittoja, mutta ainakaan Windows ei välttämättä anna edes poistaa käytössä olevia tiedostoja. Jos tiedostot ovat päivän tai parin takaa eikä niitä ole päivitetty, ohjelmat eivät luultavasti enää tarvitse...
Pussieläinten lisääntymisestä saa tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.ulkosuomalaiset.net/fi/nayta/artikkeli/11972834192015
jossa mm. kerrotaan että pussieläin naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla usein kaksihaarainen lisääntymisväline.
Murmelit (Suku Marmota) kuuluvat jyrsijöiden lahkoon. Tästä linkistä saat tietoa niiden elintavoista http://www.tunturisusi.com/murmelit/
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastausarkistossa on 28.04.2007 kysytty mitä kirjoja on Australian pussieläimistä." Seuraavissa kirjoissa on tietoa pussieläimistä : Nisäkkäät. 1/päätoimittaja Juha Valste (sarja Maailman luonto). 1998. Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät 1. Toim. Seppo Lahti...et.al. 1987. Zoo. 2 : Nisäkkäät/toim. Seppo Lahti.. et.al. 1978. Kodin suuri...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...
Lindberg, Bo, Latina ja Eurooppa; suomeksi toimittanut Osmo Pekonen; viimeisen luvun kirjoittanut Teivas Oksala. Jyväskylä : Atena 1997 (toinen laitos 2009). Teosta löytyy kirjastojen kokoelmista, saatavuuden voi tarkistaa vaikkapa Frank-monihaun kautta, http://monihaku.kirjastot.fi .
Kyseessä on Joulu pulkassa -levyltä kappale Sian leuka, joka on Eero "Safka" Pekkosen sanoittama. Sanoitus vaikuttaa koosteelta, jossa on käytetty useita lauluja, runoja ja tarinoita pohjana. Löysimme viittauksia mm. seuraaviin: Marti Hela: Jouluihme, Elsa Koponen: Tuikkikaa oi joulun tähtöset, Heikki "Hector" Harma: Lumi teki enkelin eteiseen sekä Tonttujen jouluyö ja En etsi valtaa loistoa. Jos haluat löytää Sian leuka -kappaleen sanat, voit esim. tehdä haun Googlessa laulun alkusanoilla: "Olla tahtoisin se keuhkotaudin runtelema lapsonen".
Näyttäisi siltä että Jan Karonilta on toistaiseksi suomennettu vain nuo jo lukemasi teokset. Tarkistin asian Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa on tiedot kaikista suomeksi ilmestyneistä teoksista.
https://finna.fi
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, mutta ilmeisesti kukaan kollegakaan ei ole teosta tunnistanut. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Näin pieneen kokoelmaan vanha Detroit-menetelmä voisi olla kätevin. Siinä jokaisella kirjalla on kortti taskussa (eli yleensä kirjan takakannen sisäpuolella), johon on merkitty kirjan tiedot: tekijä, nimi, mahdollisesti luokka. Kun kirja menee lainaan, lainaajan tiedot merkitään korttiin, joka jää kirjastoon. Kirjan taskuun laitetaan eräpäiväkortti. Kun kirja palautuu, kortti palautetaan taskuun eräpäiväkortin tilalle. Lainassa olevien kirjojen kortit järjestetään eräpäivän mukaan, jolloin voi nähdä, onko jokin kirja myöhässä. Lähde: Kirjastonhoidon käsikirja, toimituskunta Irmeli Holmberg… et al., 1977)
Kirjassa Hanhiemon iloinen lipas (Kirsi Kunnaksen suomentamia englantilaisia lastenloruja) : Pieni tytön lillukka Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka. jolla oli otsalla pienen pieni kihara. Kun hän oli kiltti, hän oli ihan ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten...
