Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
Hei!
Kiitos yhteydenotosta.
Otamme kirjastoon lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia kauno- ja tietokirjoja. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käydä lahjoittajien luona valikoimassa teoksia vaan kirjat pitäisi tuoda lähimpään kirjastoon.
Kirjastossa täytetään lahjoitussopimus, jossa sovitaan mm. siitä mitä tehdään teoksille, joita kirjasto ei mahdollisesti ota kokoelmiinsa.
Laulu on kansanlaulu nimeltä Petollisuus tai Lemmen marttyyri, kuten se myös on nimetty. Muistamasi säe on kertosäkeestä. Sitä ovat esittäneet useammatkin laulajat tai lauluryhmät, ainakin Reijo Frank, Maija Karhinen, lauluyhtye Karpalot ja kansanmusiikkiyhtye Tallari. Tietoa siitä, että Eero Piirto olisi laulun laulanut, ei löytynyt.
Viimeksi laulu on julkaistu Reijo Frankin elämäkerran liitelevyllä:
Reijo Frank : työväen laulaja / toimittanut Pentti Peltoniemi (2009)
Tiedot eri laulajien versioista löytyvät esim. Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa kysymykseen FAQ-sivulla http://www.avi.fi/fi/virastot/pohjoissuomenavi/Sivut/FAQ.aspx näin:
"Eräissä yhteyksissä puhutaan vielä entisestä Oulun läänin alueesta. Onko Oulun lääni vielä olemassa?
Ei ole. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä muutettiin myös maantieteellisiä nimityksiä. Lääni-sana poistui käytöstä maantieteellisenä alueena. Sen tilalla käytetään joko maakunta-nimitystä tai aluehallintoviraston toimialue-nimitystä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue on Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun ja poliisin, ympäristölupien ja työsuojelun osalta myös Lapin maakunta.
Niissä tapauksissa, joissa raportointi tms. koskee vuotta 2009 tai sitä aiempia aikoja on lääni-nimi käytössä."
Kotimaisten...
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kun käyt kirjastossa, lainaajatietoihisi voidaan tallentaa salasana. Sitten voit itse uusia lainasi kirjautumalla omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja salasanalla.
Listaa vuosina 1945 - 1955 ilmestyneistä suomenkielisistä aikakauslehdistä ei ole saatavilla. Sellaisen tekeminen olisikin vaikeaa, koska aikakauslehtien määrä oli varsin suuri, ja osa lehdistä ilmestyi vain vähän aikaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1952 Suomessa ilmestyi 686 suomenkielistä aikakauslehteä, kun taas ruotsinkielisiä oli 123, suomen- ja ruotsinkielisiä 55 ja muun kielisiä 10 (Lähde: Mitä - missä - milloin 1953, s. 257).
Aikakauslehdistön historiaa Suomessa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kurikka, Jussi: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782 - 1955 (1983)
Mitä - missä - milloin 1953 (1952), s. 248 - 257
Suomen lehdistön historia, osat 8 ja 10 (1991 ja 1992)
Takkala, Marketta: Aikakauslehdistön historiaa...
Kyselin asiaa kollegoilta. He suosittelevat k.o. kirjoja, jotka löytyvät seuraavan linkin takaa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xhomoseksuaalisuus+kuvakirjat&searc…
Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Fennica-linkki löytyy edelleen Kirjastot.fi -sivuilta. Klikkaamalla etusivun kohtaa Kirjastot, pääset sivulle, jonka oikeassa laidassa on alaotsikko Tietokantoja, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/. Sen alta löytyy linkki Fennica - Suomen kansallisbiografia, https://finna.fi .
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (...
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan kirjastoon. Haapajärven kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.haapajarvi.fi/kirjasto
Kuntaportaalin mukaan tiheimmin asuttu kunta on Helsinki. Yli tuhannen asukkaan kuntatiheyteen yltävät lisäksi Kauniainen, Kerava ja Järvenpää http://www.kuntaportaali.org/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;1… .
Kaupunkien ja kuntien omilta nettisivuilta löytyy kuntakohtaisia asumistiheystietoja, esim.
- Helsinki http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain,.p…
- Oulu, asukastiheys kaupunginosittain
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/uusioulu/selvitykset/taydennysrakenta… .
Tilastokeskuksen tilastoja
Asuminen ja asuinolot http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp .
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
