Flightradar24-sivuston tiedot perustuvat noin 500 yksityisen ADS-B-vastaanottimen välittämään informaatioon. Jotta jonkin tietyn alueen lennot näkyisivät palvelussa, alueella tulee olla vastaanotin, jonka tiedot syötetään edelleen Flightradariin. Japanin-lentojen katoamisessa Flightradarista ei siis ole kyse mistään sen salamyhkäisemmästä kuin palvelun vajavaisesta maantieteellisestä peitosta.
Flightradar24 kattaa noin 90% Euroopasta, mutta Euroopan ulkopuolisia alueita koskevat tiedot ovat satunnaisempia.
http://www.flightradar24.com/about
Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista...
Selailimme kirjastomme Martti Lindqvistin kirjoja läpi, mutta etsimäsi sitaatti ei vain osunut silmään. Nyt kysymmekin palstamme lukijoilta apua: muistaisiko joku Martti Lindqvistin tuotantoon syvällisesti perehtynyt, mistä kyseinen sitaatti löytyisi?
Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot...
Neljäs osa on nimeltään Langenneiden enkelten kaupunki. Se ilmestyy tämän vuoden syyskuussa.
Englannin kielellä neljättä ja viidettä osaa saa jo lainaksi HelMet-kirjastoista. Neljäs osa on nimeltään City of fallen angels ja viides osa on City of lost souls.
Kirjassa Aarnio-Kangas-Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki,2000.
s.88
"Perunkirjoitusvelvollisen on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä. Heille ei ole laissa asetettu erityisiä sukupuoli- tai pätevyysvaatimuksia. Yleisenä edellytyksenä uskotuilta miehiltä vaaditaan täysivaltaisuuta ja rajoittamatonta oikeustoimikelpoisuuta. Erityisenä edellytyksenä tehtävään voidan pitää kykyä arvioida varallisuutta objektiivisesti."
s. 88-89 todetaan
"Esteettömiksi henkilöiksi tulisi valita vain esteettömiä henkilöitä, vaikka laki ei sitä nimenomaisesti vaadikaan. Se on osakkaiden oman edun mukaista, koska kukaan ei voi jälkeenpäin vedota siihen, että perukirja on jääviyden vuoksi epäluotettava."
Laila Järvisen alkuperäissuomennosten tarkistetuissa versioissa puhutaan neekerien asemesta "alkuasukkaista". Kristiina Rikmanin vuonna 2007 ilmestyneessä Peppi Pitkätossu -kirjan uudessa suomennoksessa vastaava sana on "hottentotti".
Pantsar-nimen arvellaan kehittyneen sukunimeksi esimerkiksi sotilaalle tai asesepälle annetusta lisänimestä. Esimerkiksi Käkisalmen linnassa on maininta knekt Peer Pantzarista vuodelta 1618. 1700-luvulla esiintyy Pantzar tai Pantsar sotilasnimenä esimerkiksi Pohjanmaan, Turun läänin ja Kymenkartanon läänin rykmenteissä.
Lisää tietoa löydät esimerkiksi Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000).
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Runo on nimeltään Variksen pesä ja on kirjoittanut Arvid Lydecken Wilhelm Buschia mukaellen. Runosta löytyy tuo siteeraamasi alkupätkä Aukusti Salon Uudesta Aapisesta. Vähän pidemmässä muodossa se löytyy Pääskynen -nimisestä lastenlehdestä 2/1915. Pääskynen -lehteä näyttäisi olevan Oulun kaupunginkirjaston harvinaiskirjavarastossa. Kannattaa kysellä joko omasta lähikirjastostasi tai Oulun kaupunginkirjastosta suoraan.
Kausijulkaisun kyseinen numero löytyy muun muassa Turun yliopiston lääketieteellisestä kirjastosta. Nu-meron voi kaukolainata esimerkiksi Loimaan kaupunginkirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Voit täyttää kaukolainapyyntö-lomakkeen verkossa (osoite: http://lomakkeet.loimaanseutu.fi/Kirjasto/kaukolaina.php).
Artikkeliin pääsee myös Turun yliopiston nelliportaalin (osoite: http://www.nelliportaali.fi/V/16EFT11N45VQAJT4EVA8CBIALMYL6KKJNJAV4X2GU…) kautta, mikäli olette kirjoilla Turun yliopistossa.
Artikkelin voi myös ostaa rekisteröitymällä julkaisijan verkkopalveluiden käyttäjäksi. Etsi julkaisun oikea numero (osoite: http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1365-2648/issues), klikkaa artikkelin nimeä ja sen...
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti äänikirjoja. CD-levymuotoisia äänikirjoja löytyy HelMet-kirjastoista yhteensä 5138 kappaletta, joista on ruotsinkielisiä 1451 kappaletta, englanninkielisiä 1328 ja suomenkielisiä 1310 kappaletta.
Tämän kysymyksen vastauksesta löydät ohjeet HelMet-hakuun, esimerkkinä vironkieliset äänikirjat: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ab6b98fb-ed…
Myös sähköisessä muodossa on tulossa kirjaston valikoimiin äänikirjoja. HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin...
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen halutuimmista lastenkirjoista ei valitettavasti ole tehty. Helsingin kaupunginkirjastolla tehdään aika ajoin halutuimmat nimekkeet -tilastoa, viimeisin on tehty 18.7. http://www.lib.hel.fi/Page/23877b06-5844-41d0-bac5-c53cc0a1df7d.aspx
Tilasto perustuu varausten määrään. Lastenkirjoja ei ole listattu erikseen, eikä niitä näytä paljonkaan kaunokirjallisuuden varatuimpien nimekkeiden joukossa olevan.
Eli etsimääsi tämän hetken suosituimpien lastenkirjojen Top 20 -listausta kirjastojen kohdalta on mahdotonta antaa.
Suomalaisen kirjakaupan sivuilta sen sijaan löytyy tämän hetken myydyimpien lastenkirjojen Top 10:
http://www.suomalainenkirjakauppa.fi/Ajankohtaista/TOP10t/tabid/278/Def…
Tämä listaus on...
Runoja ei ilmeisesti ole käännetty ruotsiksi. Eivät löytyneet SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
eikä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Saimme vain yhden vastauksen, jossa ehdotettiin Kedon kukkasten laulua, joka alkaa vähän saman tapaan ”Me kainoja ollaan ja pieniä vaan.” Kappale löytyy aika monesta laulukirjasta, voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Vai olisiko jollakulla lukijoistamme ehdottaa vielä jotakin muuta vaihtoehtoa?
Jos olet löytänyt kyseiset teokset aiemmin HelMet-haun kautta, mutta et enää löydä, teokset ovat todennäköisimmin poistuneet kokoelmastamme. En myöskään itse löytänyt näitä teoksia. Teokset ovat saattaneet esimerkiksi turmeltua tai olemme poistaneet vanhempaa aineistoa uuden aineiston tilalta.
Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet...
Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään...
