Tämä löytyy esittelysivuilta:
"Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa."
Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
Myönteisesti sävyttyneestä mieskirjallisuudesta tulee mieleen muutamia teoksia, joiden on sanottu jättävän jälkeensä hyvän olon tunteen.
Kotimaiset kirjailijat:
-Kalle Isokallion Venttiili-Ville (Tammi). Juha Pikkarainen on kirjoittanut siitä laajan arvion, jonka voi lukea Ylen sivuilta osoitteesta http://yle.fi/uutiset/kalle_isokallio_venttiili-ville/6424484 .
Kirjailija Kalle Isokallion tuotantoon kannattaisi tutustua lähemminkin. Sieltä voi löytyä muitakin miehen menestystarinoista kertovia kirjoja.
-Ilmari, K (nimimerkki): Arvovaltakisa (Mielikirjat Kustannus-Shop). Kirjan sisällönkuvailun voi lukea Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_… .
-Antti Tuurin jotkut kirjat kertovat...
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008)
Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä:
http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa
Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön...
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
Useissa suomen murteissa tanhua tarkoittaa molemmin puolin aidattua tietä, karjakujaa, tannerta tai karjapihaa. Aidatun kujanteen perällä olevaa taloa on kutsuttu mm. Tanhuanpääksi. Tätä kautta talonnimestä on tullut myös sukunimi. 1900-luvun alussa myös muutama ruotsinkielinen Siren ja Malin on vaihtanut nimensä Tanhuanpääksi.
Sekä talon- että sukunimenä nimi on yleinen varsinkin Satakunnassa mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kysymyksessä saattaa olla Ian Banksin kirja Miehen tekniikka (kustantaja Alfmaer, ilmestynyt 2003, 112 s.).
SALOMO-tietokannan mukaan kirjaa on Halikon, Salon ja Särkisalon kirjastoissa, Saaristokirjastojen tietokannan mukaan se on Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kysyin asiaa Tilastokirjastosta, mutta heilläkään ei ollut tietoa tai pääsyä lähteisiin. Tilastokirjastolla on kuitenkin käytössään World Press Trends 2012 pdf-julkaisu. Halutessasi voit mennä kirjastoon, selata julkaisua ja ottaa joitakin kopioita. Tilastokirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Tänä vuonna on ilmestynyt Ilmo Häkkisen kirja " Toipumiskulttuuri: päihdetoipuminen ja esimerkin voima". Vähän vanhempi teos on Jean Kirkpatrickin "Täyskäännös: uutta toivoa päihderiippuvaisille naisille". se on julkaistu 2000. Molempia kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista.
Katja Kuusisto on tehnyt väitöskirjan: Kolme reittiä alkoholismista toipumiseen: tutkimus muutoksesta hoidon ja vertaistuen avulla sekä ilman professionaalista hoitoa. Julkaisu on luettavissa myös verkossa.
Osoite on:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66569/978-951-44-7957-1.pdf…
Tiina Harjula Raija Utriainen ovat tehneet opinnäytetyön, jonka lähdeluettelostakin voisi olla teille hyötyä. Tutkimuksen nimi on "Vertaistuen merkitys naisten päihdekuntoutuksessa...
Uusia artikkeleita ei löytynyt paljoa esim. mainitsemistasi lehdistä, mutta niissä käydään aiheesta keskustelua. Seuraavassa aihetta joltain kannalta käsitteleviä lehtijuttuja:
Nykänen, Meri Aina ikävä isää
julkaisussa: Anna 48(2010): 45, 38-40
Pyykkö, Kaisa 10 kysymystä ikävästä
julkaisussa: Kaks'plus 2011: 8, 30-31
Ikävä on erolapselle tuttu tunne.
Laiho, Marianna.
2002
Sisältyy julkaisuun Lapsen maailma / 61 (2002) : 5, s. 38-39
Äidin ikävä.
Granfelt, Riitta.
2000
Sisältyy julkaisuun Pelastakaa lapset : (2000) : 4, s. 10-11
Janhonen, Ulla Ikävä isää
julkaisussa: Anna 51(2013): 31, 71-75
Laiho, Marianna Ikävä on erolapselle tuttu tunne
julkaisussa: Lapsen maailma 61(2002): 5, 38-39
Isän ikävä : minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa...
Vastauksia kysymyksiisi ja muutakin aiheeseen liittyvää uskoisin löytyvän alla mainituista kirjoista. Kirjat ja tutkimukset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston kirjastoista, Työteliäs ja uskollinen -kirja myös Helmet-kirjastoista.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Pitää olla niin kuin ei oliskaan" : kotiapulaisen tila suomalaisissa kaupunkilais- ja maalaiskodeissa 1920-1940-luvuilla / Elina Lampela.
(Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2011)
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen. (2006)
Kotiapulaiset Helsingissä vuonna 1969...
Raamattu mainitsee monia armolahjoja. Tunnetuin opetus armolahjoista on 1. Korinttolaiskirjeen jakeissa 12–14.
Armolahjoilla tarkoitetaan ihmisen lahjaksi saamia hengen lahjoja, jotka kuvastavat hengellisen palvelun eri puolia.
Pyhän Hengen armolahjoja ovat: viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksi tekemisen lahja, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja arvostella henkiä, kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä.
Muita armolahjoista puhuvia raamatunkohtia ovat Roomalaiskirjeen 12. luku, Efesolaiskirjeen 4. luku sekä 1. Pietarin kirjeen 4. luku (jakeet 10-11).
Armolahjoilla ei tarkoiteta synnynnäisiä tai opittuja kykyjä, vaikka kristinuskon arjessa saatetaan mitä tahansa ihmisen myönteistä kykyä...
Yliopistojen käyttämä oppikirja regulaatioteoriasta on Understanding regulation : theory, strategy, and practice / Robert Baldwin, Martin Cave, Martin Lodge. 1999. Kirjasta on olemassa myös uudempi painos vuodelta 2012, joka löytyy mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmista. https://finna.fi
Suomeksi sääntelyteoriasta kannattaa lukea Lapin yliopiston sivuilla oleva Kalle Määtän artikkeli Sääntelyteoriasta. Artikkelissa on laaja lähdeluettelo. http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c527d90c-d7e3-4d64-ab18-fb336bb27…
Tilsu löytyi! Et joudu tyttäresi silmissä olemattomia muistavaksi vanhukseksi. Tämä vaara vanhemmilla tosin on tietysti jatkuvasti lastensa kanssa olemassa.
Kielitoimiston sanakirjan (3. osa: S - Ö, 2006) mukaan tiera eli tilsa on "kavion (tai kengän) pohjaan kertynyt jäinen lumikokkare". Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 5, Erkki Ikonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) taas kertoo, että murteellisesti tilsaa on nimitetty myös tilsiksi, tilsoksi ja tilsuksi. Alkujaan sanat ovat ilmeisesti olleet kuvailevia ja muistuttavat mm. sanoja tilskata eli survoa, tilsku eli taikinamainen, kypsymätön paikka leivässä ja myös sanaa talsia eli tallustella ja astella.
Mairi Heddenwickin kuvakirjassa Kati ja tyhmä teddykarhu (1986) meren rannalla asuva skotlantilainen pikkutyttö Kati-Morag heittää suutuspäissään nallensa mereen. Lopussa nalle löytyy rannalta nousuveden tuomana. Nalle ei ole puulaatikossa, mutta Kati-Morag löytää rannalta muutakin, mm. puisen laatikon. Voisiko tämä kirja olla etsimäsi?
Kirjan saa lainaksi ainakin Helmet-kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1285049__Skati%20ja%20tyhm…
Itsenäiseen opiskeluun soveltuvat erilaiset kertauskirjat, joita on lukion lyhyestä matematiikasta esim. seuraavia : Lyhyt matikka 9 : Kertaus, 2012 ; Sigma : lukion lyhyt matematiikka : Kertauskirja, 2007 ; Hautajärvi, Tarmo : Variaabeli : Kertauskirja, 2006. Kirjoissa on tehtäviin vastaukset.
Quod-sana on latinan kielessä niin monimerkityksellinen, että tuota sanayhdistelmää on aika vaikea ellei suorastaan mahdotonta ymmärtää, kuinka olisi sen sijaan
quoad aedificationem 'rakentamiseen/rakennukseen liittyen'
Varmaan kannattaisi kuitenkin ottaa käteensä joku latinan sanakirja tai sanasto ja etsiä sieltä.
Jos taidat muitakin kieliä kuin latinaa, niin tällaisia sanakirjoja löytyy netistäkin runsaasti, esim.
http://www.mediaevum.de/wb6.htm
http://www.lexilogos.com/latin_langue_dictionnaires.htm
Isoissa kirjastoissa kuten Entressessä henkilökunta on paikalla jo kahdeksasta lähtien, pienemmissä kirjastoissa aukioloajat vaihtelevat. Jos kirjasto avataan aikaisin, voi tosiaan käydä niin, että kirja, jossa on varauksia, otetaan pois hyllystä jo aamulla. Tällaisessa tilanteessa asiakas voi soittaa kyseiseen kirjastoon heti aamusta ja tehdä puhelinvarauksen. Silloin kirja nostetaan syrjään esim. palvelutiskille, josta asiakas voi myöhemmin käydä noutamassa sen.
