Tässä vinkkejä kollegoilta: Ninjamangustit -sarjassa (Jones, Gareth P.) on kung fu-juttuja. Sarjassa on ilmestynyt pari kir-jaa: Apinan silmä ja Skorpionin klaani.
Aleksi Delikouraksen FatalNinja - sarjan kirjat käsittelevät kamppailulajeja. Sarjassa on ilmestynyt Soturioppilas, Varjosoturi ja Soturikaste. Kannattaa tarkistaa, sopiiko vai onko poika liian nuori.
Lisäksi fantasiakirjoja Said, S. F. Varjak Käpälä ja Varjak Käpälä, lainsuojaton.
Ilahduttavaa, että on uteliaita asiakkaita! Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginkirjaston hankinnan asiantuntijoilta. Tässä heiltä muutamia faktoja:
Aasialaisten ja eurooppalaisten elokuvien suhteen hankintaa vaikeuttavat
1) hyvän jakeluportaan puuttuminen - näitä on yllättävän vaikea löytää
2) tekijänoikeusseikat sekä lainaoikeuksien saaminen. Lainaoikeuksien selvittäminen voi olla erittäin vaikeaa, ja näiden saaminen usein mahdotonta.
3) ikärajat - nämä pitäisi arvioida elokuvakohtaisesti ja virallisin kriteerein erikseen, jollei niitä ole.
Venäjänkielistä elokuva-aineistoa on helppo saada, ja meillä on hyvä asiantuntemus sekä toimittajat aineiston suhteen.
Venäjänkielistä aineistoa hankitaan nykyään enemmän kuin aiemmin johtuen...
Nimenvaihdos tietokantaamme onnistuu vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa uuden henkilöllisyystodistuksen kanssa. Virkailija tekee muutoksen asiakasrekisteriimme.
Martti Kahlan ja Pirjo Mikkosen toimittama Venäläisten henkilönnimien opas (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005) listaa Sonjan etunimien deminutiivimuotojen joukkoon, eli Sonja itsessään on kutsuma- tai hellittelynimi. Perusnimiluetteloissa (2192 miehennimeä, 1500 naisennimeä) Sonja ei ole mukana lainkaan.
Sonja on deminutiivimuoto miehennimille Edison, Edisson, Jason, Nelson, Samson ja Sasoni sekä naisennimille Sofija, Sofja, Solomonija ja Soveta.
Etsimäsi runo Hanhen konsertti, joka tosiaankin on Lauri Pohjanpään kirjoittama, löytyy esimerkiksi Pohjanpään Valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953) sivulta 12.
Runo sisältyy myös mm. runoantologiaan Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia) ja Pohjanpään teokseen Metsän satuja ja muita runoja (WSOY, useita painoksia).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisema
Sukunimet. - Uud. laitos. - Otava, 2000
ei sisällä tietoja Vuono-nimestä, mutta tuskin menee vikaan, jos arvelee sen olevan lähtöisin maantieteellisestä nimityksestä ("pitkä ja kapea meren tai järven lahti").
Suomessa sana on lainaa saamelaiskielistä, esim. samaa merkitsevät
pohjoissaamen vuotna
inarinsaamen vuonâ
koltansaamen vuõnn
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R - Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
Tämän palvelun ylläpitäjä ei selvästikään halua kertoa itsestään yhtään mitään. Sivustolla ei ole näkyvissä eikä HTML-koodiin piilotettuna mitään vihjettä siitä, kuka sivuston takana on. Yhteystietojen täydellinen puuttuminen viittaa siihen, ettei ylläpitäjä ehkä pidä sivustoaan täysin laillisena. Ylläpitäjä on myös sulkenut kommentointimahdollisuuden eli ei halua sivuille keskustelua palvelun toiminnasta. Etusivun alareunassa näkyvät "Kerro Kavereille!" napit on tarkoitettu vain siihen, että käyttäjä levittäisi sanaa palvelusta. Niiden kautta ei saa ylläpitäjään yhteyttä.
Äkkikatsomalla sivuston ohjeet ja vinkit ovat pääosin ihan järkeviä. Mitään omaa tuotantoahan sivustolla ei näytä olevan, se vain vinkkaa netistä löytyviin...
Väisänen-nimi on yhdistetty sanaan väisä, joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa, sekä myös juonikasta tarkoittavaan väisäkkä-sanaan. Nimen perusteena voi olla myös henkilönnimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Mikäli et ole ns. jailbreikannut ipadiasi, ei sille pitäisi tulla viruksia, joten virustorjunnallekaan ei ole tarvetta. Kaikki Applen kaupassa olevat sovellukset ovat tiukasti valvottuja.
http://www.forbes.com/sites/timworstall/2012/06/04/apple-explains-why-i…
Kyseessä lienee perinteinen laulu, joka esiintyy nimillä "Enkeli" ja "Laulu enkelistä". Siitä on varsin monia levytyksiä, joista tosin suurin osa ns. omakustannuslevyjä, joiden tavoittaminen voi olla vaikeaa. Seuraavaan listaan olen koonnut julkaisujärjestyksessä eri esittäjien tulkintoja, jotka on julkaissut jokin levy-yhtiö. Ainakin osa näistä löytyy kyllä kirjastojenkin kokoelmista:
* Seppo Kohvakka: Kooste parhaista (Ristin Voitto, 1990, Prisma RVCD-1099)
* Nekut: Enkeli valkosiipinen (VL-Musiikki 2003, VLCD-1993)
* Suojelusenkeli : Kauneimmat pyhäkoululaulut (VL-Musiikki 1996, VLCD-1024)
* 40 rakkainta iltalaulua : Kaikki herkimmät lastenlaulut (VL-Musiikki, VLCD1060D)
* Hanna Ekola: Enkelin siipien havinaa (Sony 2000, Columbia...
Huovinen on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet ruotsinkielisestä "ratsumiestä, huovia" merkitsevästä sanasta hov, hovman. Talonnimestä sukunimeksi vakiintuneet Huovila ja Huovilainen sekä Huovinen olivat yleisiä nimiä Karjalan kannaksella. Karjalasta Huovinen levisi Savoon 1500-luvulla ja yleistyi siellä niin, että se 1970-luvulla ylsi Matti Kuusen luokituksessa "varsinaisiin savolaissukuihin". 1600-luvulla Huovisia löytyi jo Pohjois-Pohjanmaaltakin.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala,2011). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Saat runon sähköpostiisi.
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolma sisar (Siltala, 2011)
"Crispianuksen päivän puhe" on peräisin Shakespearen näytelmästä Henrik V, sen neljännen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, jossa se on kuninkaan ensimmäinen repliikki.
Näytelmästä on olemassa kaksi suomennosta, Paavo Cajanderin (Kuningas Henrik Viides, 1905) ja Matti Rossin (Henrik V, 2009). Rossin käännöksessä rivit on numeroitu; kuningas Henrikin Crispianuksen päivän puhe on riveillä 26-84.
Helmet-kirjastoissa on vain yksi Tarjei Vesaasin kokoomateos, jossa novellien lisäksi on muutama ruotsinkielinen runo. Kirja, Huset och fågeln, on Pasilan kirjavarastossa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu… Muut Vesaasin ruotsin- ja norjankieliset kirjat ovat proosaa.
Tarjei Vesaasilta on julkaistu kuusi runokokoelmaa äidinkielellään norjaksi: Kjeldene, Leiken og lynet, Lykka for ferdesmenn, Løynde eldars land, Ver ny, vår draum, Liv ved straumen. (Lähde: http://www.gyldendal.no/Forfattere/Vesaas-Tarjei) Kaikki kirjat ovat lainattavissa Kansalliskirjastosta, joko varastosta tai Kaisa-talosta: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjastossa on Vesaasin runoutta myös ruotsin kielellä.
Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000).
Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa.
Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
