Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Vaski-kirjastoilla on yhteinen varausjono, joten varaus voi tärpätä mistä tahansa Vaski-kirjastosta, joita on Uudestakaupungista Sauvoon ja Kustavista Paimioon. Isoimmista kirjastoista kuljetetaan aineistoa kolme kertaa viikossa, pienimmistä kerran viikossa. Turun pääkirjastossa kuljetukset käyvät joka päivä. Varausta ei voi kohdistaa tietyn kirjaston niteeseen, joten kuljetusaika riippuu siitä, mistä kirjastosta varattu aineisto lähtee. Käytännössä varatun aineiston saa muutamassa päivässä, alle viikossa.
Käsite kosmetiikka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa koristetta. Mutta jo esihistoriallisella ihmiset ovat koristaneet itseään.
’Kosmetiikka’ eli kauneudenhoito, jolla pyritään kauneuden säilyttämiseen ja kohentamiseen esteettisen vaikutuksen parantamiseksi, alkoi levitä vähitellen ranskasta käsin muihin maihin 1800-luvulla.
Toisen maailmansodan jälkeen kosmetiikan käyttö yleistyi kaikissa kansanluokissa.
Kosmetiikan käyttö ja kauneusihanteet ovat aina vahvasti kulttuurisidonnaisia.
Kosmetiikan käytön ja valmistuksen historiasta on hyvin lähdeaineistoa saatavilla.
Aiheeseen voi perehtyä seuraavien lähteiden avulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka
http://www.coloria.net/historia/kosmetiikka.htm
-Rusoposkia, huulten...
Hei,
tässä muutamia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka ainakin osaksi tapahtuvat sirkuksessa/huvipuistossa:
Almond, David: Tiikerisydän
-koulukiusattu Joe löytää sukulaissielun kotikylänsä liepeille leiriytyneestä nuhjuisesta sirkuksesta
Corder, Zizou: Leijonapoika
-kissakieltä puhuva Charlie pestautuu maailman upeimpaan sirkukseen ja auttaa kaltoin kohdellut leijonat pakenemaan, sarjan ensimmäinen osa
Enoranta, Siiri : Nokkosvallankumous
-tässä nuorille suunnatussa dystopiassa vallankumouksellisten nokkoslasten joukko pitää tukikohtanaan hylättyä huvipuistoa
Havukainen-Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä
-Tatu ja Patu seikkailevat pääkaupunkiretkellään myös Linnanmäellä
Itkonen, Jukka: Taikuri Into Kiemura
-ammateista riimittelevässä,...
Tarna on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Tarna on tai on ollut sukunimenä vain 74 suomalaisella.
Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Kenties se on samaa alkuperää kuin huomattavasti yleisempi sukunimi Tarnanen (527 nimenhaltijaa). Sukunimi Tarnanen on ilmeisesti ortodoksista perua ja lähtöisin luultavimmin karjalaisesta nimestä Termoi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Tällä hetkellä kirjoja on hyllyssä Lappeenrannassa seuraavasti:
- von Bonsdorf, Bengt et al., Suomen taiteen historia: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Ylämaan kirjasto
- Elovirta & Lukkarinen, Katseen rajat: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Sammonlahden kirjasto.
Myös kirjoja Ars: Suomen taide on hyllyssä useissa kirjastoissa.
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
William Shakespearen näytelmästä A Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma) on useita suomennoksia.
Paavo Cajander suomensi etsimäsi kohdan vuonna 1891:
Maan tiedän, missä kukkii kielokit
Ja orjantappurat ja orvokit
Ja kuusain kilvan kutoo kupuansa
Orapihlajan ja hajuruusun kanssa.
Yrjö Jylhä suomesi vuonna 1955 vastaavan kohdan näin:
Tääll' ajuruohon peittämä on rinne,
myös kielot, orvokit mua viittoo sinne;
ylitse kaartuu katos kuusamain
ja myskiruusuin, orjantappurain.
Näytelmästä on myös Lauri Siparin (1981) ja Matti Rossin (2005) suomennokset. Saat Siparin suomennoksen sähköpostiisi. Rossin suomennosta minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä käytettävissäni.
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: William Shakespearen...
Tämä Hanna Skytän kirja löytyy pelkästään nimellä Detox. Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirjan kannessa ja selässä on merkintä: Puhdista kehosi haitta-aineista. Kirja on Gummeruksen kustantama, ja sen painovuosi on 2013.
Lohjan kaupunginkirjastossa kirja on pääkirjastossa ja Karjalohjan kirjastossa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa, mutta kirjaan voi tehdä varauksen. Ilmoitusmaksu on yksi euro.
Käpylän kirjastossa on skanneri tietokoneen numero yksi yhteydessä. Toistaiseksi tieto Käpylän kirjaston skannerista ei valitettavasti löydy HelMet-palvelusivustolta. Asiakkaille tarkoitetussa Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmässä asia kyllä mainitaan. Mikäli teillä on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voitte varata koneen itse netissä. Alla on linkki ajanvarausjärjestelmään. Koneen voi varata myös puhelimitse soittamalla Käpylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta Pääkaupunki- tai Pääkaupunkilehti-nimistä lehteä ei löytynyt. Sanomalehtien liiton sivulta näkyvät kaikki Uudellamaalla ilmestyvät lehdet, eikä joukossa ole kysymääsi.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain/1._uusimaa
Vuonna 1959 ilmestyi (vain tämän vuoden ajan) lehti nimeltä Pääkaupunkilainen. 1970-luvulla ilmestyi Pääkaupunki-niminen lehti, jossa julkaistiin Juhani Mäkelän stadin slangi -aiheisia pakinoita. Nämä lehdet eivät enää ilmesty.
Voisiko ystäväsi olla erehtynyt lehden nimestä?
Hei,
Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto julkaisee Suomessa julkaistun
kirjallisuuden nimekemääriä perustuen Kansalliskirjaston tilastoihin.
Tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa julkaistiin
painettuja kirjoja (nimekkeitä) 11513 kpl. Luvussa mukana myös pienpainatteet (5-48 sivua), joita julkaistiin 1309 kpl.
Vastaava luku esim. vuodelta 2011 oli 11404 ja vuodelta 2010 oli 12017.
Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen verkkosivulta Kulttuuritilastosta.
Tilaston kotisivu:
https://www.tilastokeskus.fi/til/klt/index.html
Taulukot vuodelta 2012, jossa nämä taulut:
Kirjat: Suomessa julkaistu kirjallisuus aihepiireittäin 1980-2012
Kirjat: Julkaistu kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus 1980-2012
taulukot ovat sivulla:
https://...
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
Pääsääntöisesti kantatilalla tarkoitetaan lohkomistoimituksen yhteydessä ns. emätilaa, josta on lohkottu osia. Tällöin kantatilalla säilyy alkuperäisen tilan nimi. Poikkeuksia tästä kuitenkin on. Tilaan kohdistuvat kiinnitykset voivat vaikuttaa asiaan. Halkomistoimituksessa voidaan koko tilajako uudistaa. Tarkemman tiedon saamiseksi pitäisi etsiä tämä kyseinen kiinteistötoimitus alueen kiinteistörekisterinpitäjältä, jota voi tiedustella Maanmittauslaitoksen valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 530 1100. Suuri osa kiinteistötoimitusten tiedoista on jo sähköisessäkin muodossa lähetettävissä.
Jorma Eton Suomalainen-runosta tulee ehkä vahvimmin mieleen Helvi Hämäläisen Suomalais-suku ("Suomalaiset eivät ole kenenkään sukua...") vuonna 1958 ilmestyneestä kokoelmasta Punainen surupuku. Sen voi löytää myös Hämäläisen Valituista runoista (WSOY, 2007). Tässä runossa Hämäläinen hahmottelee suomalaisten ja etenkin suomalaisten naisten muotokuvaa ("Suomalaiset naiset ovat sinisiä vesiä...").
Varteenotettavia ehdokkaita on toki muitakin, niin kuin selaamalla vaikkapa sellaisia antologioita kuin Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (WSOY, 1992) tai Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin (Otava, 1991) voi vaivatta havaita.
Kyllä voi tuoda. Kirjasto ei voi ottaa omaan kokoelmaansa asiakkaiden lahjoittamia elokuvia, mutta tällä lailla niitä voi kierrättää.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingin Sanomista säilytetään Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa Lukusali Vipusessa kuluvan ja kolmen edellisen kuukauden numerot. Syyskuun numerot on valitettavasti jo poistettu. Iltalehteä kirjastoon ei tulekaan. Joensuun seutukirjaston kaikissa toimipisteissä on asiakkaiden käytettävissä Arkisto -tietokanta, joka sisältää vuodesta 1990 kuluvan päivän numero mukaan luettuna Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutisia, kirjoituksia ja artikkeleita . Niiden koko teksti on tallennettu tietokantaan, mutta kuvat puuttuvat. Lukusalin asiakastietokoneilla voi paitsi lukea myös tulostaa tietokannan tekstejä. Tulosteiden hinta on 40 senttiä / tuloste.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto säilyttää...
Ensimmäinen kortti on asiakkaalle maksuton. Uuden kortin hankkiminen taittuneen tai rikkoutuneen tilalle maksaa 2 e.http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/maksut
Kyse on luultavasti uteliaisuudesta. Lapset eivät ole vielä oppineet tukahduttamaan uteliaisuuttansa niin kuin aikuiset. Tiedonhalu on ihmisellä sisäsyntyistä, mutta osa aikuisista häpeää sitä. Aikuisten vaivaantuneisuus tuossa tilanteessa, jossa lapset osoittavat kiinnostusta sinua kohtaan, kertoo ehkä juuri siitä, että me aikuiset torjumme uteliaisuutta ja pideämme sitä jotenkin nolona ominaisuutena.
Lainaan tähän Helsingin Sanomien artikkelia 11.5.2013
"Mutta ihmisten kohdalla uteliaisuus on joka tapauksessa tärkein ominaisuus maailman hahmottamisessa. Kapaloista kuoriuduttuaan ihmistaimet mönkivät pitkin lattioita, työntävät jännittävät objektit suuhunsa ja samalla sormensa pistorasiaan.
Haltioitunut ilme kasvoillaan lapsi ottaa...
