Kirjan suomalainen kustantaja päättää julkaisemisjärjestyksen. Kirjailija ja hänen alkuperäinen kustantajansa voivat tietenkin myös vaikuttaa siihen, mitkä kirjailijan teokset käännetään.
Kirjailija Lee Childin suomennokset on julkaissut kustannusliike Karisto. Heille voi antaa palautetta aiheesta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Tietoa Lee Childin suomennetuista teoksista löytyy Kariston sivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku....
Toimittaja ja kirjailija Väinö J. Vatanen on kiinnostanut tietopalveluasiakkaita aikaisemminkin. Vuonna 2009 kollega Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa laati hänestä varsin perusteellisen selvityksen, jonka tiedot tosin päättyvät sota-aikaan.
Lappeessa syntynyt Vatanen opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Työuransa hän teki toimittajana ja kuului jossain vaiheessa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen. Vatanen työskenteli Uuden Suomen ulkomaantoimittajana vuodesta 1929-1939. Tuona aikana hän matkusteli laajasta ulkomailla. Sodan aikana hän laati sotakatsauksia Yleisradioon, lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaistiin ainakin Lotta Svärd lehdessä. Hänen oma lehtensä oli saksalaismielinen Suomen...
Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
Ikävä kyllä kirjastonkaan lähteistä ei löytynyt tietoa Allan Toivasesta. Taulun arvosta voi pyytää arvion esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta:
http://www.hagelstam.fi/myy
Kettu on koiraeläin, eli se on läheisempää sukua koiralle kuin kissalle. Kettu kuuluu koiraeläinten kettujen sukuun. Lähteitä alla:
http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat/koiraelaimet
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Felidae
Vain tarpeeksi läheistä sukua toisilleen olevat eläinlajit voivat risteytyä. Kissa ja kettu eivät voi, mutta eivät myöskään koira ja kettu, vaikka ovatkin molemmat koiraeläimiä, mutta eivät kuitenkaan riittävän läheisiä sukulaisia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voivatko_kettu_ja_koira_risteytya
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Tiina Pedersenin tuottama viisiosainen DVD-sarja "Lavatanssit" näyttäisi olevan lainattavissa Kolarin kirjastossa. Jostain syystä sarjaa ei ole hankittu muihin Suomen kirjastoihin. Tallenteita voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kaukopalvelun kautta.
http://www.tanssitintti.fi/palvelut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/kolari
Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta.
Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli...
Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä.
Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar...
HelMet-kirjastoista lainattavien pelien laina-aika on 14 vuorokautta. Pelejä ei voi varata.
Ulkopelit löytyvät HelMet-luettelosta hakusanalla "ulkopelit". Tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata haun tietyn kirjaston kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ...
J.K. Rowling on kirjoittanut uuden dekkarinsa The Silkworm salanimellä Robert Galbraith. Kirja on juuri ilmestynyt englanniksi. Suomeksi kirja ilmestyy nimellä Silkkiäistoukka. Suomenkielisen version arvioitu ilmestymisaika on 25.8.2014.
Norjalaisen Gard Sveenin kirjaa Den siste pilegrimen (Viimeinen pyhiinvaeltaja) ei ole ainakaan vielä suomennettu.
Kysyin asiasta Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimistosta, ja lyhyesti vastattuna mikään laki tai kaupungin päätös ei määritä suoraan rantamökkien lukumäärää, vaan rantarakentamisen määrä riippuu monista eri tekijöistä. Kaupungin maanmittausinsinööri viittasi kuitenkin Jyväskylän kaupungin vireillä olevaan yleiskaavaan, jonka mukaan kyläalueiden ja kylänauhojen ranta-alueille voitaisiin tiettyjen periaatteiden puitteissa mitoittaa enintään seitsemän rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti ja muille alueille enintään 5,5 rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti - edellyttäen, että myös rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää.
Muunnettu rantakilometri, johon vireillä olevassa yleiskaavassakin...
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran...
22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko.
19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.
