Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Kyllä, HelMet kirjaston neräpaivämuistutus tulee automaattisesti sähköpostiisi, jos se on kortillasi.
Jos ei tule, niin tarkista/tarkistuta osoitteen oikeinkirjoitus ja postivalinta kortillasi.
Ensimmäinen muistutus tulee pari paivää ennen eräpäivää.
Toinen tulee kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ja seuraavat muistutus + perintäilmoitus tulevat suoraan laatikkopostilla.
Pitänee tarkistaa HelMet-sivuston ohjeistusta.
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Romaanissa seitsemän henkilöä on pelastusveneessä Pohjanmerellä vuonna 1939. Helpottaakseen tukalaa tilannetta, he alkavat kertoa tarinoita, joissa esiintyy henkilö nimeltä Johan Gottlob.
Kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tiedot kaikista D.H. Lawrencen suomennetuista teoksista.
Tässä linkki Fennica-tietokantaan: https://finna.fi
Valitse hakutyypiksi "tekijä" ja hakusanaksi "Lawrence, d h". Näin saat esille Lawerencen suomennetut teokset (hakutuloksessa näkyvät myös uusintapainokset, ts. jotkin teokset esiintyvät listassa useamman kerran)
"The Cambridge Companion to D. H. Lawrence" on julkaistu vuonna 2001. Teos ei valitettavasti löydy Vaski-kirjastojen kokoelmasta.
Tuorein Vaski-kirjastojen kokoelmasta löytyvä elämäkerta on vuonna 2005 julkaistu "D. H. Lawrence : the life of an outsider".
Suomenkielistä elämäkertaa ei ole julkaistu.
Vaski-kirjastojen kokoelmasta löytyy kuitenkin suomenkielisiä kirjallisuutta ja...
Kehräämiseen liittyvää materiaalia kannattaa hakea termillä "kehruu". DVD-elokuvia löytyy niukasti. Frank-monihaku osoittaa, että kaukolainaksi maakuntakirjastosta voi kysyä mm. seuraavia:
Elettiin sitä ennenkin: Talomuseo, Tahvonen Aatto, 2011 (Seinäjoki - Seittikirjastot)
Sompion kirjaston videoarkisto [Videotallenne] 77 : Perinnepäivä 26.7.1987, Seita-säätiö, 2009 (Rovaniemi - Lapin kirjasto)
Perinnetaidot talteen, Juuka-seura, 2006 (Joensuu - Vaara-kirjastot)
Frankiin pääsee myös kotikoneelta. Valitse Maakuntakirjastot-välilehti ja Valitse kaikki
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolainpyyntö tehdään omassa kirjastossa tai verkkokirjaston kautta, Keski-Suomessa
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Onneansa voi kokeilla...
Hei!
Valitettavasti emme löytäneet aivan kuvailemaasi kirjaa, mutta tässä olisi kolme ehdokasta:
Julian Barnes: 10 ½ lukua maailmanhistoriaa
Timothy Findley: Suuri tulva
Marie Fredriksson: Vedenpaisumus
Voisitte kokeilla Ville Tantun kirjaa Tiikerisydän.
(Paloheinässä hyllyssä)
Hieman "romanttisemman" lähestymistavan tarjoaa Monica Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä.
(myös hyllyssä Paloheinässä)
Nuori voima 3/1998 löytyy Kansalliskokoelmasta.
Se on tilattavissa Helsingissä lukusalikäyttöön.
Yhteystiedot:
Kansalliskirjasto
PL15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh.: 02941 23196
Käyntiosoite: Fabianinkatu 35
Nuori voima -lehti myy vanhoja numeroitaan osoitteessa:
http://nuorivoima.com/
Lehdessä näyttäisi olevan Battailen artikkeli nimeltä Emily Brontë (1998 : 3, s. 8-13 )
Kirja Literature and evil by Georges Bataille Löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ks. Helka tietokanta) Valitettavasti teosta ei ole suomennettu.
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa...
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
