Oliskohan kyseessä Neil Gaimanin kirjoittama ja Dave McKeanin kuvittama The Wolves in the Walls? Se ilmestyi alun perin vuonna 2003 ja voitti useita kirjallisuuspalkintoja. Ainakaan toistaseksi sitä ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa kirjasta mm. Neil Gaimanin sivustolla: http://www.neilgaiman.com/works/Books/Wolves+in+the+Walls/.
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Viimeiset paperiset puhelinluettelot julkaistiin vuonna 2017. Kirjastossa ei ole vanhoja puhelinluetteloita, mutta Fonecta kertoi sivuillaan, että vuoden 2013 Pohjois-Savon puhelinluettelossa oli uutuutena myös mm. "uudistuneet taajamakartat ja 20-sivuinen koko Suomen tiekartta. Myös lähialueiden ja muun Suomen kaupunkien keskustakarttoja, taajamakarttoja ja laskettelualueiden topografisia karttoja." Ilman puhelinluetteloita emme pysty selvittämään, olisiko mukana ollut myös Etelä-Savon kuntien puhelintietoja. Alla linkki Fonectan tiedotteeseen:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/pohjois-savon-puhelinluettelo-ja-keltaiset-sivut-auttaa-arjessa?publisherId=3906&releaseId=58091
Joaquín Viloria de la Hozin teosta Federico Tomás Adlercreutz (1793-1852) : vicisitudes militares, económicas y sociales de un conde sueco en América (Bogotá: Facultad de Administración, Universidad de los Andes, 2005) ei löydy Suomen kirjastoista espanjankielisenä. Teos on ruotsinnettu nimellä Fredrik Thomas Adlercreutz (1793-1852) : en svensk greves militära, ekonomiska och sociala öden och äventyr i Spanskamerika (2017), mutta ruotsinnostakaan ei ole saatavana Suomesta.
Kumpikin teos löytyy Ruotsin kirjastoista ja voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Lisätietoa kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
https://libris.kb.se/bib/9932214
https://libris.kb.se/bib/21549105
https://www....
Alexandra Marinina Kamenskaja-sarjan kirjat ovat ilmestyneet ssuomeksi sen verran kauan sitten, että kirjakaupoista niitä ei enää saane. Sinun kannattaa etsiä teoksia antikvariaateista. Helpoimmin sen käy nettiantikvariaateissa, joihin voi myös usein jättää etsimiään teoksia puutelistalle.
Alexandra Marinina Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=MarininaAlexandra
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjastossa on käytettävissä mikrofilmien lukulaite.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Lisäksi myös esimerkiksi Kansalliskirjastossa osa aineistosta on käytettävissä vain mikrofilmeinä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan.
Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/...
Tässä muutamia kollegoiden ehdotuksia, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kaksi kolmesta on kyllä lauluja, ja kolmaskin tunnetaan useimmiten lauluna.
- Alice Tegnerin Ekorr'n satt i granen. Laulu löytyy monista kirjoista ja nuoteista Helmet-kirjastoista ja myös netistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sekorr%27n%20satt%20i%20granen%20alice%20tegner__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
http://sverigeinfo.eu/cultuur/muziek/barnvisor/liedjes/Ekorren%20satt%20i%20granen.htm
- Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ruotsinnoksesta Sången om ekorren (Laulu oravasta)
- Alice Babsin levyltä Alice Babs sjunger för barnen laulu nimeltä Ekorren. Tämä levy löytyy vain muutamasta kirjastosta Suomesta, mutta on ainakin kuunneltavissa...
En valitettavasti löytänyt Commodore VIC-20 tietokoneen Suomen myyntitilastoja mistään. Maailmanlaajuisesti se oli ensimmäinen tietokone, jota myytiin yli miljoona kappaletta. Alla linkit joissa lisätietoa kyseisestä Commodore-mallista, Suomen ensimmäisiä käyttäjiä sekä harrastajien Facebook-ryhmä.
Lisätietoa tietokonemallista:
http://oldcomputers.net/vic20.html
http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/vic20.htm
106 ensimmäistä VIC-20 käyttäjäkerhon jäsentä:
https://histdoc.net/historia/vikki.html
Commodore-harrastajien Faebook ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/927335620622050/
Polkupyöräilyn hauskuutta julistavan Rullaan-kappaleen julkaisi v. 2002 Kapteeni Ä-ni, jossa vaikuttivat artistit Nopsajalka ja Jukka Poika sekä tuottaja Bommitommi. Jukka Pojan ja Jenkkarekka-yhtyeen tulkinta kappaleesta tuli pari vuotta myöhemmin.
Kapteeni Ä-nen vuoden 2002 cd-singlellä oli Rullaan-kappaleesta myös "Bommitommi remix" eli Bommitommin (Tommi Tikkanen) muokaama pitempi versio. Tämä voisi olla radioissa soinut kappale. Bommitommi remixiä ei löydy Spotifysta eikä Youtubesta, mutta esim. Yleisradion levystössä se on.
https://www.discogs.com/Kapteeni-%C3%84-ni-Rullaan/release/365106
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=bommitommi&id=9126f05d-4aaf-…
Voit päästä alkuun tutkimalla wikipedian englanninkielisiä artikkeleita Textile https://en.wikipedia.org/wiki/Textile sekä History of clothing and textiles https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_clothing_and_textiles niistä voit saada hyviä hakusanoja erilaisiin tietokantahakuihin.
Hakukielenä kannattaa käyttää aluksi englantia, sillä suomenkielistenkin tutkimusten tiivistelmät ovat nykyään usein englanninkielisiä.
Frank monihaku https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löysi muutaman pukeutumisen pukeutumisen ja tekstiilien kulttuurihistoriasta kertovan kirjan. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
sekä tekstiilien historiasta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Melinda-haulla voi myös löytää jotain...
Finna.fi -haku kertoo, että Jyväskylän yliopiston kirjasto säilyttää Lalli-lehden vuosikertoja mikrofilmattuina.
https://finna.fi/Record/jykdok.175485
Kenties kaipaamasi numeron voisi tulostaa tai mikrofilmin kaukolainata. Kirjaston tietopalvelu osaa vastata tähän. jykneuvonta@library.jyu.fi
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Raumalaisen "Hakkri Iiro" sanontaa on jo haettu useasta lähteestä, mutta vielä se kannattaisi lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitteeseen https://www.finlit.fi/
Kyseessä saattaa olla myös ns. sanoi-sananparsi, josta kerrotaan Leea Virtasen kirjassa "Suomalainen kansanperinne (1999, 226-227).
Klassikkoromaanien käännöksiä voi mukavasti hakea Kansalliskirjaston hakupalvelulla FINNA https://www.finna.fi/. Perushakukenttään voi kirjoittaa haluamansa aiheen, esim. historialliset romaanit ja hakutuloksen tultua, rajata tulosta näytön vasemmalta puolelta valitsemalla:
- Aihe, esim. nuortenkirjallisuus
- Aiheen aika
- Kieli jne.
Näytön oikeassa yläkulmasta kannattaa klikata symbolia, joka merkitsee Tiivistettyä listaa ja näytön ylälaidasta Relevanssia, josta esim. Uusin ensin.
Tietyn kirjailijan tietyn teoksen eri painoksia voi kätevästi hakea myös Tarkennetulla haulla.
Katerman voimalaitoksesta on kirjoitettu lyhyt Wikipedia-artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Katerman_voimalaitos
Artikkelin mukaan voimalaitoksen rakensi Kajaani Oy vuosina 1945 - 1950. Arkkitehti oli Eino Pitkänen. Kajaani Oy:n vaiheista on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:
- Kajaani Oy 1977
- Susitaival, Paavo: Kajaani Oy 1907 - 1957
- Huovinen, Veikko: Kajaani Oy 70 vuotta
- Kukkonen, Otso: Kajaani Oy 1907 - 1967
- Tuovinen, Paavo: Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907 - 1982
Eino Pitkäsestä kertoo teos Eino Pitkänen - arkkitehtinä Kajaanissa.
Teokset ovat saatavilla mm. Turun yliopiston kirjastossa.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin...
