Voit etsiä kirjalle luokitusta Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmästä, jonka verkko-osoite on https://finto.fi/ykl/fi/.
Kirjan takakanteen painettavassa luokituksessa ei kannata lähteä kovin syvälle luokituksessa. Yleensä käytetään yhden tai kahden desimaalin tarkkuudella olevaa luokitusta. Luokitusoppaassa voi joissakin luokissa olla montakin alaluokkaa. Jos luokan löytyminen vaikuttaa hankalalta, niin voit kääntyä kirjastosi tietopalvelun puoleen.
Diaprojektoria Helmet-kirjastoissa ei ole, mutta diaskanneri löytyy joistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Diojen skannausmahdollisuus on mm. Malmin, Pasilan ja Maunulan kirjastoissa sekä Myllypuron mediakirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta. Kunkin kirjaston kohdasta Palvelut voit tarkistaa tiedot skannerin varaamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Persoonallisuudesta ja piirteistä löytyy tietoa tiivistetysti vaikkapa koulukirjoissa, esim. Skepsis 5. Mielenterveysseuran sivuilla on lyhyesti kerrottu luonteesta, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millainen-luonne-olen. Psykoterapiakeskuksen sivulla on myös luonnehdinnat persoonallisuuspiirteistä sekä vähän siitä, miten ne vaikuttavat ihmissuhteisiin, https://www.vastaamo.fi/persoonallisuus/.
Televisiosarjojen henkilöt ovat fiktiivisiä. Sarjan käsikirjoittaja voi painottaa tiettyjä piirteitä tuodakseen esiin ne esiin selvemmin tai tehostaakseen jotakin asetelmaa sarjassa. Kiinnisidottu on Liisamaija Laaksosen käsikirjoitus, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/20/kiinnisidottu-on-kuvaus-yhden-…,...
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat venäjä-ruotsi-sanakirjat:
Bolšoi russko-švedski slovar = Stor rysk-svensk ordbok : okolo 150.000 slov i slovosoštetani / pod redaktsije Karin Davidsson (Moskva, 2006)
Russko-švedski slovar : okolo 50 000 slov = Rysk-svensk ordbok : ca 50 000 ord / pod redaktsiei = redaktör: Carin Davidsson (Moskva, 1998)
Lisäksi on saatavissa joitakin suppeampia kaksisuuntaisia venäjä-ruotsi-sanakirjoja, jotka löydät Helmetistä esimerkiksi hakusanoilla ryska svenska ordböcker.
Teosten ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät venäjäkielen slangisanakirjat Slovar sovremennogo russkogo goroda : okolo 11 0000 slov : okolo 1000idiomatitšeskih vyrazenii / pod. red. ... B. I. Osipova (Moskva : AST, 2003) ja Dictionary of Russian slang & colloquial expressions = Russkij sleng / Vladimir Shlyakov and Eve Adler (Barron, cop. 1995). Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695286__Sven%C3%A4j%C3%A4*%20slangi*%20sanakirjat__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1510113__Sven%C3%A4j%C3%A4*%20slangi*%20sanakirjat__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Lapsen ja hänen vastuuhenkilönsä asiakastiedot on kirjaston asiakasrekisterissä kyllä linkitetty toisiinsa, mutta Helmetissä ei ole mitään keinoa saada lapsen lainoja näkymään vastuuhenkilön tiedoissa. Lapsen lainoja uusimaan tai tarkastelemaan pääsee ainoastaan hänen omalla kirjastokortillaan ja pin-koodillaan.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä satukirjaa?
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila
Puhuminen 27-vuotiaana kuolleista popartisteista on tunnettu myytti, mutta kyse on pohjimmiltaan sattumasta, joka vain näyttää meistä joltain muulta. Minkä tahansa ilmiön voidaan puhua todellisista ja sattumanvaraisista vaikuttajista. Vain edellisillä on kausaalinen yhteys. Kun ihmisen elimistön jokin keskeinen osa kuten sydän, keuhkot tai aivot lakkaavat toimimasta, seurauksena on aina ihmisen kuolema. Syntyminen jonain tiettynä vuotena ei kuitenkaan ole kausaalisesti yhteydessä siihen, että 27 vuotta tuosta vuodesta laskettuna jonkin ammattikunnan edustajia sattuu kuolemaan, kuka mistäkin syystä. Olisi helppo laatia paljon pidempi lista muusikoista, jotka eivät kuolleet 27:n vuoden iässä. Ei ole perustetta sanoa, että 27-vuotiaana...
Syksyn sävel -retro ohjelmaan haastateltiin lähes sataa tähteä ja kerrottiin varmasti vielä useammasta artistista. Ohjelmasta löytyy tietoa Suomen kansallisfilmografia Elonetin verkkojulkaisusta:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/1546747
Ei löytynyt tietoa, kenestä olisi kerrottu muistamasi tieto.
Finelin sivulla on haku, jossa voi etsiä ja tutkia ravinnon koostumusta, https://fineli.fi/fineli/fi/index. Ravintoneuvontaa löytyy yksityisiltä terveyteen, hyvinvointiin tai urheiluun keskittyvillä palveluilla, mutta julkisessa terveydenhoidossa on myös ravitsemusneuvontaa ja -terapiaa. Oman terveysaseman terveydenhoitajan kanssa keskustelu voi olla paras tapa aloittaa sopivan proteiinilähteen löytäminen.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät erantokartta ja erantohila excelinä, https://ilmatieteenlaitos.fi/eranto-suomessa. Voisi ainakin ajatella, että asia on niin kuin ehdotat, mutta tämä on erikoistietoa, johon tarvitaan syvällisempää asiantuntemusta, jotta siihen osaa vastata. Ehdotan, että otat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen, https://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131...
Tuon valssin nuottia ei löydy kirjastojen eikä musiikkiarkistojen kokelmista. Teidän kannattaa ottaa varmaankin yhteyttä Jarmo Jylhän Finedit-levy-yhtiöön nuotin saamiseksi tai nuotittaa valssi Youtubesta löytyvän esityksen pohjalta.
Espoossa otetaan melko runsaasti tet-harjoittelijoita eri kirjastoihin. Jokainen kirjasto valitsee itsenäisesti tet-harjoittelijat. Ottakaa suoraan yhteyttä eri Espoon kirjastohin.Näin saatte tiedon, olisiko jossain vapaa tet-paikka juuri tuolle ajalle.
Monika Fagerholmin teosta Underbara kvinnor vid vatten ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan äänikirjana.
Vuonna 2000 Anna Pettersson luki teoksen Ruotsissa julkaistulle äänitteelle (kustantaja Bonnier Audio). Äänikirjaa näyttäisi olevan Suomessa ainoastaan Kyyti-kirjastojen kokoelmissa. CD-tallenteina äänikirjaa ei ole saatavana Suomesta mistään, ei myöskään e-äänikirjana.
https://www.finna.fi/Record/kyyti.267539
Voitte halutessanne tilata äänikirjan kaukopalvelun kautta omaan kirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kotkan kaupunginkirjastossa avoinna olevasta avoinna olevasta kirjastonhoitajan vakituisesta työsuhteesta on ilmoitus Kotkan kaupungin sivuilla sekä Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa.
https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/kirjastonhoitaja-246837/
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimia-tyopaikkoja/kirjastonhoitaja-lasten-ja-nuortentiimiin-1?language_content_entity=fi
