Mitä tarkoitti 1917 lehdissä virallisen tyylisesti ilmoitettu HUUTOKAUPPARAHOJEN LUNASTUS. Ja päivämäärä sekä paikka joka useinkin oli jonkun koti. Sukunimeni selvittelyn yhteydessä törmäsin tähän asiaan.
Vastaus
Tällaiset ilmoitukset voisivat liittyä erityisesti aikakauden pakkohuutokauppoihin. Ennen huutokauppaa pidettiin velkojainkeskustelu ja tehtiin velkojainluettelo. Laki myös määritteli, miten vaateet jaettiin niin sanottuihin parempiin ja huonompiin saamisiin. Näin laki määritteli velkojen maksujärjestyksen. Maaseudulla huutokaupan pitopaikan sai valita. Se voitiin toimittaa joko huutokaupattavalla tilalla tai lääninhallituksen kansliassa. Huutokaupasta tiedotettiin antamalla julkinen kuulutus Virallisessa lehdessä ja paikallisissa sanomalehdissä. Velkojille lähetettiin kutsukirje.
Huutokauppa tapahtui nostohuudoilla, jolloin korkein tehty tarjous voitti. Kauppasumman maksamisen jälkeen ulosottomies laati kauppakirjan ja jakoi summan velkojainluettelon mukaan.
Vuoden 1895 ulosottolain mukaan: "Sittenkuin kiinteistö on ulosottotoimin myyty, tulee huutokaupanpitäjän, ellei kauppasummaa heti huutokaupan jälkeen ole jaettu, kahdentenaviidettä päivänä sen perästä se jakaa määrätyllä paikalla ja hetkellä, silloin tekemänsä luettelon mukaan, joka näyttää minkä verta varoja on tullut velkojainluetteloon pantujen saamisten osalle".
Ilmoitus huutokaupparahojen lunastamisesta tiettynä aikana tietyssä paikassa voisi siis tarkoittaa tällaista kauppasumman jakotilaisuutta. Pahin pakkohuutokauppa-aalto Suomen maaseudulla koettiin vähän myöhemmin, etenkin 1920-1930 -lukujen vaihteessa. Silloin ahdinkoon ajautuneita tiloja joutui vasaran alle huomattava määrä. Pakkohuutokauppa-asiakirjoja on talletettu eri arkistoihin.
Arkistojen portti, pakkohuutokauppa-asiakirjat (kiinteistöt) http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Pakkohuutokauppa-asiakirjat_(kiint…
Ulosottolaki 1895
Kommentoi vastausta