Rami Hammarin Myrskyn jälkeen -kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta seuraavilta kokoelmalevyiltä:
- 40 suomalaista rautalankahittiä = 40 great rautalanka hits.
- Rautalankaparaati 1, 27 rautalankaklassikkoa.
- Kitara soi rautalankaa 2 (tässä kokoelmassa kappale nimellä After the storm).
Luonnontieteellisen keskusmuseon sivujen mukaan neliömetrillä metsämaata esiintyy miljoonia sukkulamatoja, joitain tuhansia änkyrimatoja ja joitain kymmeniä lieroja. Muista kuin madoista mainitaan 300 000 sammal- ja petopunkkia, 300 000 hyppyhäntäistä sekä useita tuhansia tai kymmeniä muita eläimiä kuten hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja kovakuoriaisia. Lisätietoa löydät esim. näiltä sivuilta: http://luomus.fi/fi/elamaamaaperassa, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet.
Aiheesta on ilmestynyt vuonna 2019 kirja Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro).
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen...
Omatoimikirjastopalveluja voi selata Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/omatoimikirjasto Ongelmana on se, että tuohon omatoimikirjastopalveluun lukeutuvat sekä ne kirjastot, jotka ovat vain omatoimikäytössä että ne, joissa on tiettyinä aikoina omatoimikäyttöä ja tiettyinä henkilökunta paikalla. Myöskään kaikki kirjastot eivät ole täyttäneet kaikkien omatoimiaikojen tietoja hakemistoon.
Yleisten kirjastojen tilastojen aukiolotunneista saa osviittaa omatoimikäytön määrästä, siellä on eriteltynä käyttö ilman henkilökuntaa https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2018&stats=100#results .
Aluehallintoviraston kirjastoasioista vastaavilta voisi tiedustella, onko heillä tarkempia listoja...
Valitettavasti meillä on peliä vain muutama kappale eli emme ole hakukkaita poistamaan niitä.
Myyntiä varten emme koskaan poista aineistoa, vaan syynä on huono kunto tai kysynnän vähyys.
Emme myöskään voi tehdä kopiota pelistä, sillä peli on tekijänoikeuslain suojaama.
Pelin uusinta painosta voisi kysellä kustantajalta Gammafon Multimedia https://www.mobygames.com/company/gammafon-multimedia-ab
moby@mobygames.com
Kysely kannattaa tehdä englanniksi.
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Postin vanhat sähköpyörät ovat Helkama Velox Oyn valmistamia. https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-epatoivoisesti-etsinyt-markkinoilta-matalarunkoista
Helkaman akkuja myyvät mm. Electrobike https://www.electrobike.fi/catalogsearch/result/?q=Helkama+akku,
Creencycle https://www.greencycle.fi/category/2/akut-ja-laturit ja Hollandbike https://hollandbikeshop.com/fi-fi/polkupyoran-osat-sahkopyoraan/sahkopyoran-akut-ja-osat/sahkopyoran-akku/
Myös Verkkokauppa.comista löytyy muutama akku-tuote. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/8555d/Sahkopyoratarvikkeet?filter=brand%3AHelkama
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Keräsimme alla olevan listan elämäkertateoksista, jotka saattaisivat kiinnostaa 13-vuotiasta. Toivottavasti näistä olisi apua!
Elämäkertoja nuorelle lukijalle
Keskitysleiriin päätyneiden tai sieltä selviytyneiden tarinat koskettavat
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
Karen Levine: Hanan matkalaukku
Leon Leyson: Poika joka pelastui: Schindlerin listan kuopus
Marceline Loridan-Ivens: Isä, et koskaan palannut : minun keskitysleiritarinani
Urheilijoiden elämäkerroista löytyy menestystarinoita, mutta pääsee kurkistamaan joskus myös kovan harjoittelun pimeällekin puolelle
Andre Agassi: Andre Agassi
Jere Nurminen: Kiira Korpi : ehjäksi särkynyt
Eva Wahlström: Homma hanskassa
Kirjailijoiden elämäkerroista...
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Jos kenttien järjestystä muuttaa kysehän ei enää ole SWOT-analyysistä. Analyysin nimihän tulee kenttien englanninkielisistä nimistä (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats ) . Se on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat. Jos siis järjestystä muutetaan kyse on jostain muusta kuin SWOT-analyysistä.
Lähde: Onnistu strategiassa, Jan-Erik Lindroos ja Kari Lohivesi, 2004.
Anniskeluravintolan luvanhaltija voi tuoda maahan alkoholijuomat anniskelua varten. Tällöin ennen maahantuonnin aloittamista tulee tehdä Valviralle maahantuonti-ilmoitus. Kaikki maahantuodut erät tulee ilmoittaa Valviralle. Maahantuodut erät tulee aina myös ilmoittaa Tulliin verotettavaksi. Oikeus koskee niitä yrittäjiä, joilla on Aluehallintoviraston myöntämä anniskelulupa.
Valvira:Alkoholi https://www.valvira.fi/alkoholi
Alkoholilaki : https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171102#Pidp449562816
Yhteyttäminen eli fotosynteesi on elämää ylläpitävä prosessi, jossa vihreät kasvit muuttavat ilman hiilidioksidin ja veden auringonvalon avulla sokeriksi ja hapeksi. Tapahtuakseen yhteyttäminen edellyttää myös riittävää lämpötilaa, siksi puut eivät yhteytä talvipakkasilla. Kun lämpötila laskee lähelle nollaa, yhteyttäminen vähenee. Kun pakkasta on 10 astetta tai vähemmän yhteyttämistä ei enää tapahdu. Aina vihannat kasvit kuten havupuut ovat kuitenkin sopeutuneet pohjoisen oloihin lehtipuita paremmin niin, että ne voivat aloittaa yhteyttämisen heti, kun olosuhteet ovat kohdallaan. Siis keväällä jo varsin aikaisin.
Esimerkiksi marjat ja muut matalat varvut saattavat kuitenkin jatkaa yhteyttämistä läpi talven, koska ne elävät...
Ymmärrän kysymyksen niin, että kysyjä haluaa lukea romaaneja, kaunokirjallisuutta. On tietysti paljon kirjoja, jossa kerrotaan kasvamisesta yksinhuoltajan perheessa, mutta silloin yleensä päähenkilö on perheessä kasvava lapsi, ei huoltaja (Hannu Väisänen: Vanikan palat, Joel Haahtela: Kuinka taivaat alkavat ...) Lista kirjoista, joissa päähekilö on nimenomaan yksinhuoltaja on vähemmän. Tässä niistä muutama erilainen.
Autio, Orvokki . Merkki päällä (1985). Pesärikko-trilogian viimeisessä osassa kirjojen päähenkilö Armi elää lastensa kanssa Tampereella. Hän on eronnut miehestään, mutta yhteys mieleltään sairaaaseen mieheen ja hänen sukuunsa ei helposti katkea.
Blomqist, Anni . Anna Beata saa oman kodin (1983. suomeksi 1984). - 1800-...
Valitettavasti emme tunnistaneet runoasi. Kovin toisenlainen teksti, mutta silti erilaisuudesta ja sen arvostamisesta kertovat runo on Outi Palinin runo Emil ei oppinut lukemaan. Runo kuuluu ainakin kokoelmaan Runo puhuu lapsesta. Toimittanut Terttu Tupala. Kirjapaja, 1984
Valitettavasti Järvenpää ei vielä kuulu Helmet kimppaan. Helmet on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueen kirjasto.
Posti voisi kuitenkin auttaa palautuksessa eli kirja kuoreen ja Järvenpäätä kohden.
Järvenpään kirjaston osoite on
Kirjastokatu 8
04410 Järvenpää
Arkistolaitos säilyttää lainhuudatusasioiden pöytäkirjoja. Kannattaa kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen. Arkistolaitoksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
