Ihminen, joka käyttää sanontaa voi olla hyvin varma itsestään ja siitä, että tietää tulevien tapahtumien kulun tai hän vain haluaa korostaa mielipiteensä painokkuutta.
Varmaan aika useinkin käy niin, että ihminen ennakoi asioita väärin tai pessimistisemmin kuin lopulta tapahtuu.
Toisaalta ihmisen muisti muokkautuu monesti tapahtumia vastaavaksi."Tutkijat ovat jo pitkään olleet yksimielisiä siitä, että muisti ei ole kopiokone vaan tarinankertoja. Mielikuva aivoissa sijaitsevasta arkistosta, jossa muistot ovat omissa lokeroissaan kauniisti aikajärjestyksessä, on harhaanjohtava, sillä tosiasiassa muistot ovat murenina hermoverkostoissa, ja ne ikään kuin kootaan aina uudestaan, kun ne palautetaan mieleen. Ne myös muuttuvat ajan myötä,...
Ilmajoki-lehden vanhempia numeroita löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna aikaväliltä 17.12.1929-30.12.2015 ja lisäksi paperilehtiä etävarastosta v. 1983-2006. Miktofilmattuja lehtiä voi lukea erityisillä lukulaitteilla pääkirjastossa, Nurmon kirjastossa ja Peräseinäjoen kirjastossa. Tarkempia tietoja löytyy kirjaston kotisivulta. /kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/mikrofilmattu-aineisto/
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt valitettavasti mitään tietoa, vaikka etsin sitä monesta teoksesta. Käytettävissäni olivat mm. Suomalainen fraasisanakirja, Aasinsilta ajan hermolla, Naulan kantaan, Päivä pulkassa pyy pivossa, Svengaa kuin hirvi, Suurella sydämellä ihan sikana.
Hei, kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi puhelimitse soittamalla mihin tahansa kaupunkimme kirjastoon. Uuden kortin voi saada vain kirjastosta paikan päältä. Muista ottaa silloin henkilöllisyystodistus mukaan.
Pohjoisella pallonpuoliskolla sataa enemmän kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Syynä tähän ovat merivirrat. Oletettavasti pohjoisella pallonpuoliskolla on siten myös enemmän sadepäiviä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta tähän en valitettavasti löytänyt vahvistusta.
https://www.nature.com/articles/ngeo1987
https://earthdata.nasa.gov/learn/sensing-our-planet/rooting-out-rainfall
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Voisiko olla kyseessä virsi 319 Sä kuljet seurassa Jeesuksen, https://virsikirja.fi/virsi-319-sa-kuljet-seurassa-jeesuksen/? Siinä on aalto- ja helmi -teemaa, vaikkei aivan noilla sanoin. Adalminan helmessä lähteeseen putosi helmi Adalminan kruunusta, ei kyynel, ja lopulta se juuri koitui hänen onnekseen, https://iltasatu.org/satu/adalminan-helmi/
Tai Topeliuksen Sylvian laulua? Siinä on säkeet "-- mi hiljaa tuulessa kuiskailet / ja aallon kuohuissa pauhailet / ja lohdun rintaani saatat". Sanatapailu voisi olla peräisin tästä kappaleesta. Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (nro 7) ja osoitteesta http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja3.htm (123: Sylvian laulu).
Kollega Tampereelta ehdotti Pauli Matikaista, kirjasarjaan kuuluvat Meidän koulu, Meidän kesäloma ja Meidän talvi. Meidän kesälomassa hypätään seivästä ja Meidän talvessa kilpaillaan isien kanssa autoradalla. Voisiko olla kyse näistä?
Kyllä, jo palautetuista kirjoista kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksaminen/Helmet
Kirjaudu palveluun kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvulla. Jatkoon tarvitset verkkopankkitunnukset.
Hei!
Voit varata ajan digitointia varten soittamalla musiikkiosaston puhelinnumeroon (040 632 3207). Tällä hetkellä digitointiin ei ole suurta jonoa joten ajan saa aika nopeasti. Kannattaa ottaa kirjastokortti esille varausta tehdessä sillä kirjastokortin numero kirjataan varauksen yhteyteen. Puhelimessa saat tarkemmat ohjeet mitä sinun pitää ottaa mukaasi tullessasi digitoimaan (riippuu siitä mitä digitoit, paikan päällä saa alkuopastuksen tarvittaessa).
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Digi- ja väestötietoviraston Osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Osoitetiedon haku tapahtuu henkilön etu- ja sukunimen perusteella. Nimet voivat olla entisiä tai nykyisiä.
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Nimen alkuperä on kiistelty. Yhden näkemyksen mukaan Gordon tulee kymrin kielestä ja tarkoittaa "tilava linnake". Toisen näkemyksen mukaan se tulee sen sijaan ranskalaisen kylän Gourdonin nimestä. Kylän nimi on muodostettu gallo-roomalaisesta etunimestä Gordus ja paikkapäätteestä -o tai -onis. Jos tämä on nimen todellinen alkuperä, niin se tarkoittaa "Gordusin paikka" tai "Gordusila".
https://www.behindthename.com/name/gordon
https://en.wikipedia.org/wiki/Gordon_(given_name)
Kappaleen Katso luontoa ja huomaa on säveltänyt Matti Siitonen, sanoittanut Vexi Salmi ja sovittanut Markku Johansson.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622829#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Olisikohan tuo samanlainen turilas, joka pelotteli Turussa? Näyttää valokuvassa samalta. Iltasanomat Silloin kyseessä olisi jättipuupistiäinen, tieteelliseltä nimeltään urocerus gigas. Piirroskuvana hyönteinen ei ole yhtä yhdennäköinen. Metsiemme pistiäisiä. Luontoportti.
Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa.
Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi.
Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt
Tässä muutama tutkimus aiheesta. Näyttää siltä, että hydroviljeltyjen ja mullassa kasvatettujen kasvisten ravintoarvot ovat varsin samanlaisia.
https://www.scirp.org/html/8-2701607_57359.htm
http://www.agriculturejournal.org/volume7number2/effects-of-soil-and-soil-less-culture-on-morphology-physiology-and-biochemical-studies-of-vegetable-plants/
https://www.researchgate.net/publication/272786163_Influence_of_Soilless_Culture_Substrate_on_Improvement_of_Yield_and_Produce_Quality_of_Horticultural_Crops
https://well.blogs.nytimes.com/2016/12/23/are-hydroponic-vegetables-as-nutritious-as-those-grown-in-soil/#:~:text=Traditionally%2C%20plants%20obtain%20nutrients%20from,is%20misted%20onto%20the%20roots.)
