Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
Toipumuslomatodistus ja komennustodistus ovat eri asiakirjoja. Kontekstia tuntematta on vaikea sanoa minkälaisesta komennuksesta oli kyse. Henkilöstön siirtämiseen liittyviä jatkosodan aikaisia prosesseja ja asiakirjoja kuvataan esim. seuraavissa hieman myöhempää perua olevissa kirjasissa:
Henkilöstön siirtämis- ja asiakirjojen käsittelyohjeet (Päämaja, 1941).
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1942.
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1944.
Henkilötäydentämisjärjestelmän näkökulmasta asiaa tarkastelee Tomi Saikkonen verkossa saatavilla olevassa pro -gradu työssään:
Saikkonen, T. (2007)....
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston varastosta löytyvät Sandman Liliuksen teokset (satukirjat, romaanit, novellikokoelmat), mutta missään niistä ei ollut mainitsemiasi satuja. Helmet-luetteloon on kattavasti luetteloitu satukokoelmilla olevat yksittäiset sadut ja niistäkään ei näitä mainittuja satuja löytynyt. Hain myös Kirjasammosta, Kansalliskirjaston Finnasta sekä muiden suomalaisten kirjastojen aineistoluetteloista. Näistäkään ei kyseisiä satuja löytynyt.
Lähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927531735
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysyjä muistelee kaiketi naisten ja miesten eläkeikien yhtenäistämistä koskenutta kiistaa 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1996 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka yhtenäisti lisäeläkejärjestelmien piirissä olevien miesten ja naisten eläkeiät. Suomessa kuitenkin monilla aloilla naiset pääsivät 2-3 vuotta miehiä aiemmin eläkkeelle. Tätä kompensoitiin miehille mm. paremmin palkkaeduin. Käytäntö oli ristiriidassa EU:n päätöksen kanssa, jonka mukaan samasta työstä piti olla sama eläkeikä ja -edut.
EU-komissio: Suomen eläkelaki syrjii miehiä https://yle.fi/uutiset/3-5800473
Suomi laatikin vuonna 1997 lain vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta. Lain valmistelu oli ajoittain hankalaa sosiaali- ja terveysministeriön...
Kirjaa hankitaan kirjastoon heti, kun se on ennakkotilattavissa kustantamoilta kirjastoon. Kirjakauppojen ja kaupallisten äänikirjapalveluiden mukaan kirjan arvioitu ilmestymispäivä olisi 2.7.2021. Tällä hetkellä kirjastot pystyvät tilaamaan kustantamoiden kevättalvella ilmestyviä uutuuksia, joten uuden Sapkowskin ennakkotilauksia ja varausmahdollisuutta saa odotella kevään puolelle.
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Kirkes-kirjastoissa kaukolainojen myöhästymismaksut ovat samat kuin omasta kokoelmasta lainattujenkin. Alla linkki sivulle, josta maksut löytyvät:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista...
Kokeile näillä hakusanoilla joko yhdessä tai erikseen: juomat, mehut, smoothiet, tee. Huomaa, että tee on yksikkömuodossa.
Jos käytät pelkästään hakusanaa juomat, etkä halua teoksia esim. viineistä, voit suodattaa hakua seuraavasti: Käytä Tarkennettua hakua, kirjoita ensimmäiseen hakukenttään aiheeksi juomat, sitten valitse hakuoperaattori EI ja kirjoita tähän kenttään alkoholijuomat.
Kun käytän pelkästään sanaa smoothiet, saan 76 hakutulosta, joista yksi on teos Smoothiet: hedelmäsmoothiet, vihannessmoothiet, jäkiruokasmoothiet, mehut / Carla Bardi.
Tässä esimerkki Helmet-hausta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssmoothiet__Orightresult__U…
Gallen-Kallela asui kesällä 1904 perheineen Konginkankaan Lintulahdella, Lintulan talossa, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle. Kirsti Gallen-Kallela kirjoittaa kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela: "Asuimme rakennuksesta, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle juuri yli niiden ruisvainioiden, jotka isä maalasi Saunatytön taustaksi." Saunatytön taustalla näkyvä maisema on kutakuinkin sama kuin Keitele-taulun esittämä näkymä. Suurin piirtein sillä paikalla, missä Gallen-Kallela lienee maalaustelineineen ollut, on nykyään Nesteen Lintulahden huoltoasema. Vuonna 2018 huoltoasemalle luovutettiin juhlallisin menoin kopio Gallen-Kallelan taulusta, sillä huoltoaseman ovelta näkyy sama maisema, joka taulussa on.
https://...
Puolalaisten naisrunoilijoiden lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, enkä tästä joukosta onnistunut täsmälleen etsityn kaltaista runoa löytämään. Etsinnän ulottaminen maantieteellisesti laajemmalle alueelle ei sekään tuottanut ratkaisevasti parempaa tulosta: varteenotettavin ehdokas oli silti puolalainen.
Hannu Tarmion toimittamassa Maailman runosydän -kokoelmassa julkaistu Halina Poświatowskan "kuolemaan asti, sinä sanot" -säkeellä alkava otsikoimaton runo perustuu paljolti "entä jos" -kysymyksen toistolle. Tässä ei kuitenkaan suoranaisesti rinnasteta vaihtoehtoja, vaan runon minä ainoastaan esittää joukon mahdollisia tilanteita ja haluaa tietää, kuinka hänen rakastettunsa niissä toimisi:
"entä jos muutut puuksi / voinko luottaa...
Kyseistä elokuvaa ei näytä ainakaan valtakunnallisen Finna-palvelun perusteella löytyvän kuin Ranuan pääkirjaston kotiseutuosastolta VHS-muodossa, mistä sitä ei välttämättä lainata ulos: https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1630997
Elokuvasta ei ole ilmeisesti tehty DVD-versiota lainkaan, joten mahdollisia yksittäisiä VHS-versioita pitää yrittää etsiä internetin osto- ja myyntisivuilta.
Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole oikeuksia kyseiseen elokuvaan, joten se ei ole katsottavissa myöskään Elonet-palvelun kautta.
Elokuva on näytetty kahdesti televisiossa (https://rtva.kavi.fi/program/details/program/20648033), joten sitä voi katsoa suoratoistona KAVIn Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteissä, joita löytyy sekä...
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Ken Keseyn romaanin "Yksi lensi yli käenpesän" intiaanipäällikkö on puhumaton, kuulematon, elää omassa maailmassaan.
Mirjami Hietalan nuortenkirjassa "Tapahtui keltaisessa talossa", joka kuvaa psykiatrista lasten- ja nuortenosastoa, on mutistinen pikkutyttöä,
jonka paranemisprosessi on yksi kirjan sivujuonteita.
