Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Anna meidät kaikki toisillemme 1974, mutta runo löytyy useista Raittilan valituista ja kootuista runokokoelmista.
Esimerkiksi Valitut runot : Runoja vuosilta 1947-1974 (1978) ja Kootut runot (2003).
Michael Connellyn teosta The black echo on Helmet-kirjastojen järjestelmässä vain yksi kappale ja varauksia on tällä hetkellä 13. Pitkä odotusaika johtuu siitä. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa sijoituksesi varausjonossa ja varauspäivän.
Voit tarkistaa sijoituksesi ja varauspäivän myös itse Helmetissä omista tiedoistasi. Varaustiedoissa on päivämäärä Ei tarvita jälkeen, joka on kaksi vuotta varauksen tekopäivästä eteen päin.
Kokeilin hakea lauseella ja sen osalla Google Booksista, jossa on mahdollista tehdä hakuja teosten tekstiin. Hakutulokseksi sain ainoastaan tuon Khemirin teoksen, vaikka Google Booksista löytyy myös Jens Lapiduksen ja Evanderin kirjat ruotsiksi.
Kannattaa vielä kokeilla hakujen tekemistä Google Booksiin varioimalla hiukan lausetta:
https://books.google.se/
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
En valitettavasti löytänyt tätä runoa. Selailin Eeva Kilven
Animalia : runoja
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta
Runoja 1972-1976
Lisäksi selasin teokset Muista runolla, Runon maa : suomalaisten toiverunot, Tämän runon haluaisin kuulla -kirjat, mutta ei tärpännyt.
Tunnistaisikohan joku lukijoistamme tekstin?
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Kyseinen kohta William Makepeace Thackerayn teoksessa Turhuuden turuilla löytyy Aino Tuomikosken suomennoksessa sivulta 58 ja se kuuluu näin:
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme?
William Makepeace Thackeray: Turhuuden turuilla (suom. Aino Tuomikoski, Otava, 2005)
Tästä Tapio Yrjän säveltämästä ja Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoittamasta joululaulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Yleisradiolla on ääninauha, jolla laulun esittävät Maikki Länsiö ja Esa Saario ja Tapio Yrjän yhtye. Laulu on soitettu ohjelmassa "Suomi soi : Jouluisia levyarkiston aarteita - Joulu-Suomi soi osa 2". Ohjelman tiedot löytyvät Ylen Areenasta, mutta ohjelma ei ole enää kuunneltavissa.
Kannattaa toivoa tätä laulua esimerkiksi jossakin Yleisradion toivekonsertissa!
Lähteet:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Ohjelman tiedot Ylen Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-2097256
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se oli sen verran vaikea, että päätimme välittää sen BBC:lle. Odottelemme vastausta heiltä ja kerromme sinulle,
jos saamme sen. Lähettäisitkö yhteystietosi osoitteeseen: kirjasto@varkaus.fi ja mainitse viestissä myös mistä asiasta on kyse.
Yst. terv.
Varkauden kaupunginkirjasto
Tiedustelin asiaa Birdlife Suomelta, josta kerrottiin, että munkinpaistoon käytettyä rasvaa voi hyvin käyttää lintujen ruokintaan, sillä siihen ei paistaessa tartu mitään linnuille haitallista. Kookosrasvaan kannattaa kuitenkin lisätä ruokaöljyä, jotta se ei pakkasella kovetu liikaa.
Suolaista kinkunrasvaa linnuille ei saa tarjota.
Lisätietoa talviruokinnasta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol….
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2....
Hindulaisessa mytologiassa nagat ovat puolijumalallisia olentoja, jotka voivat esiintyä joko ihmisen, käärmeen tai näiden yhdistelmän muodossa. Nagini on naispuolinen naga. Nagoja esiintyy myös buddhalaisissa myyteissä. Naga/nagini on sanskritia ja tarkoittaa käärmettä.
Lähde: Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/topic/naga-Hindu-mythology
Suomen Työväen Teatteri mainitaan Pentti Paavolaisen Suomen teatterihistoriassa, Teatterikorkealoulun julkaisusarjassa 53, luvussa 5.5 1950-luvun teatterin eriytyneet henkiset piirit. Paavolaisen mukaan mainittu teatteri näytteli Koiton talossa ja toimi vuoteen 1958. https://disco.teak.fi/teatteri/5-5-1950-luvun-teatterin-eriytyneet-henk…
Yhteisluettelo Finna:fi:stä löytyy Hanna Korsbergin artikkeli Uuden kulttuuripolitiikan haasteet ja Valtion teatterikomitea 1945-46, jonka sisällöstä mainitaan Suomen Työväen Teatterin (1945-1957) perustaminen. Finnassa myös kaksi kuvaa Suomen Työväen Teatterin esityksistä. Aineistot ovat Kansalliskirjaston ja Kansan Arkiston kokoelmissa. https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=%22suomen+...
Katri Kirkkopelto on kirjoittanut ja kuvittanut joukon lasten kuvakirjoja, jotka käsittelevät tunteita. Ne eivät ole sarjakuvia, mutta voisivat muuten olla oppilaillesi sopivia. Alla linkki hänen kirjohinsa Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skatri%20kirkkopelto__Ff%3A…
Hän on kirjoittanut myös tietokirjan Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja Kumma : Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja maan ääri, josta voisi olla hyötyä opettajalle. Kirja sisältää mm. tunnetaitokortit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389807__Stuumasta%20tunt…
Lasten sarjakuvaromaaneja, joissa tunteitakin käsitellään, ovat Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat:
https://...
Kirjailija Pauliina Rauhala esitellään teoksessa Kotimaisia nykykirjailijoita 10. Hakuteos esittelee kirjailijan tuotannon ja teosten saamaa vastaanottoa. Myös tekijän saamat kirjallisuuspalkinnot löytyvät teoksesta. Nämä tiedot löytyvät myös Kirjasammon sivuilta. Yleisradion kulttuurivieraana Rauhala on esitelty vuonna 2018.
Kotimaisia nykykirjailjoita 10 Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205845__Spauliina%20rauh…
Pauliina Rauhalan esittely Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pauliina Rauhala Yle:n kulttuurivieraana
https://yle.fi/uutiset/3-10118564
Tämä johtuu siitä, että Tiedon tulostuspalvelun kautta kulkeva ilmoitusposti viivästyi viime viikonloppuna. Viivästys koskee lauantaina lähetettyjä eräpäiväilmoituksia (epv ma 16.11.), sunnuntaina lähetettyjä eräpäiväilmoituksia (epv ti 17.11) sekä lauantaina lähetettyjä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen varausilmoituksia.
Tosiasiassa lainojesi eräpäivä oli siis 16.11., mutta valitettavasti viesti tuli kaksi päivää myöhässä. Olen nyt poistanut asiakastiedoistasi tästä aiheutuneet maksut. Pahoittelen viivästyksestä syntynyttä hämmennystä.
