Tietojasi ei ole enää Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä. Jotta tietosi voidaan taas tallentaa rekisteriin (jolloin siis saat uuden kirjastokortin), sinun pitää käydä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Vanhaa korttia ei siis aktivoida.
https://www.helmet.fi/fi-FI
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Tarkoitat varmaankin Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastoa Kaisa-talossa.
Normaalitilanteessa Helsingin yliopiston kirjaston kirjat voi palauttaa mihin tahansa toimipaikkaan riippumatta siitä, mistä ne on lainattu. Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikat ovat Pääkirjasto Kaisa-talossa, Kumpulan kampuskirjasto, Meilahden kampuskirjasto ja Viikin kampuskirjasto. Nyt poikkeustilanteessa kuitenkin kampuskirjastot ovat suljettuina, joten lainan voi tällä hetkellä palauttaa vain Kaisa-taloon.
Mikäli sinulla on aiheesta lisäkysymyksiä, kannattaa tutustua alla olevista linkeistä aukeaviin sivuihin tai ottaa yhteyttä suoraan Kaisa-talon asiakaspalveluun.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjasto…
https://...
Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä, suuria ja pieniä. Julkisoikeudellisten yhdistysten toiminta perustuu erityiseen lakiin tai asetukseen. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä oli tänä vuonna yli satatuhatta yhdistystä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistys_(Suomi)
Yhdistyslain mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
Verkosta löytyy kyllä esimerkiksi tapauskohtaisia selvityksiä erilaisten yhdistysten varainhankinnasta, sekä yleisluontoisempia yhdistysten taloudellisen...
Näin vanhaa kysytyimpien kirjojen listaa ei taida löytyä Internetistä, vaan ainoastaan painetuista lähteistä.
Kirjastolehdessä 1/1985 on julkaistu ”Painosmenestykset 1984” -listaus, josta löytyvät seuraavat tiedot:
Kotimainen kaunokirjallisuus
Kalle Päätalo, Nuorikkoa näyttämässä (100 000)
Laila Hietamies, Edessä elämän virrat (87 000)
Arto Paasilinna, Ukkosenjumalan poika (47 000)
Eeva Joenpelto, Rikas ja kunniallinen (42 000)
Joni Skiftesvik, Pystyyn haudattu (24 000)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (19 000)
Käännetty kaunokirjallisuus
Alistair McLean, Saalistus Barentsin merellä (55 000)
Belva Plain, Paratiisi liekeissä (33 000)
Desmond Bagley, Erehdysten yö (32 000)
Victoria Holt, Täysikuun metsästäjä (28 000)
Knut...
Yksi mahdollinen nimitys olisi sateenkaarihallitus, jollaiseksi on kutsuttu hallitusta, joka koostuu laajasta valikoimasta poliittisia ryhmiä. Kuvaamasi kokoonpanoa lähimpänä ovat olleet Lipposen 1. ja 2. hallitus, jossa vasemmistoliitto ja kokoomus ovat mahtuneet samaan hallitukseen, vaikka keskusta ei siinä ollutkaan. Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus löytyy asiasta lisätietoa.
On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nimitys tuollaiselle hallitukselle julkisuudessa tulisi. Se saattaisi riippua aika paljon olosuhteista, joissa hallitus syntyisi, ja siitä, millainen nimitys esimerkiksi tiedotusvälineissä nousisi hallitsevaksi. Tarvittaisiin ehkä aika suuri kriisi tai melkoisia poliittisia...
Kuvittaja "U. Toivo" näyttää olleen aktiivinen toisen maailmansodan aikaisena piirtäjänä (hänen sotatilannepiirroksiaan on säilynyt ja niissä signeeraus on muodossa U. Toivo, mutta yhden kuvan kohdalle on kirjattu tietona nimi Usko Toivo) ja vuonna 1945 hän kuvitti kaksi lastenkirjaa, Ester Ahokaisen kirjan Tähtisatu (Kirjokansi 1945) ja Aino Pälsin kirjan Kultavuori (Kirjokansi 1945). Näissäkin etunimi on pelkkä U-kirjain. Usko Toivo näyttää olleen sotilasarvoltaan korpraali (aliupseereista alin), joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, että kyseessä on sama henkilö. Vuoden 1945 jälkeisiä tietoja tästä henkilöstä en löytänyt. Etsimistä hankaloittaa se, että sekä hänen etu- että sukunimensä ovat laajasti aivan muussa käytössä.
Heikki...
Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
Voisiko kyseessä olla John Brosnanin Sky Lords -trilogian kolmas osa The Fall of the Sky Lords (https://www.goodreads.com/book/show/1348008.The_Fall_of_the_Sky_Lords)? Trilogian ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Taivaan valtiaat.
Tiedustelin asiaa Gummerus Kustannuksesta, joka on julkaissut kirjailijan teosten aiemmat suomennokset. Sieltä minulle vastattiin näin: "Kyseisistä Sarah J. Maasin teoksista ei ole vielä julkaisusuunnitelmaa, joten ainakaan puolen vuoden sisällä ei ole tulossa suomennosta niistä. Kerromme kotisivuillamme tulevista kirjoista hyvissä ajoin, joten kysyjän kannattaa toisinaan vilkuilla sivujamme".
Hei,
kirja lienee Päivi Alasalmen Unten puutarha ja muista satuja (85.12).
Tässä linkki kirjan teostietosivulle Keskin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.2830298?sid=2962533720
Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset:
Elävä iho : luonnon kosmetiikka
Villiyrttikosmetiikka
Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
Kyseessä on varmaankin Banerjee-Louhijan vuonna 1999 ilmestynyt romaani Valon kantaja. Sitä on tällä hetkellä saatavilla useassakin kirjastossa, osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/ voit tarkistaa mistä kirjastosta saat sen itsellesi kätevimmin.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.
Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12.
Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
7 § (13.10.1995/1153)
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen.
Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus:
12 §
Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8...
Lähestulkoon autio, vain muutaman ihmisen asuttama pohjoissuomalainen kylä saa ajattelemaan Hanna Haurun romaania Utopia eli erään kylän tarina (Like, 2008). Maahanmuuttajaa siitä ei tosin löydy – sen sijaan kylän ulkopuolisesta maailmasta muistuttaa tarinan tytön uniin ilmaantuva salaperäinen poro.
Utopia eli erään kylän tarina | Kirjasampo
