Asig ja Esig ovat saksankielisiä lyhenteitä, jotka viittaavat rautateiden opastinjärjestelmän opasteisiin asemilta poistuttaessa ja niille saavuttaessa: Asig = Ausfahrsignal (lähtö-), Esig = Einfahrsignal (saapumis-).TF-Ausbildung.de - Startseite TF-Ausbildung.de - Weichenbereich
Runo löytyy Goethen Runoja-kirjasta alanimekkeenä Kesyjä kompia.
Varat poissa - jotain poissa!
Pian toimeen tartu,
taas vaurastu, vartu.
Kunnia poissa - paljon poissa!
Hae mahtia maineen -
se tuomiot muuttaa kuin tuuli laineen.
Rohkeus poissa - kaikki poissa!
Paras, ettet syntynyt ois sa.
Kysyin asiasta Helsingin Yliopiston matemaattiselta laitokselta. Sieltä todettiin, että asia selviää helpoiten kirjoittamalla alan asiantuntijalle. Sopivan asiantuntijan löytämiseksi pitäisi tietää matematiikan osa-alue jolle asia kuuluu, eli onko kyse lukuteoriasta, geometriasta, algebrasta, topologiasta, analyysistä, jne.
Toinen vaihtoehto on katsoa kyseisen matematiikan osa-alueen oppikirjoja. Pääalueilla on myös käsikirjoja joissa on katsauksia siihen, mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä.
Kansalliskirjasto on digitoinut "Historiallisen aikakauskirjan" vanhimmat numerot vuodesta 1903 lähtien vuoteen 1999:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=historiallinen%20aikakauskirjaVuosien 1903-1939 numerot ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuVuosien 1940-1999 numerot eivät ole vapaasti luettavissa verkossa, vaan vapaakappalekirjastoissa ja kirjastoissa, joissa on vapaakappaletyöasemia:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto
Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja...
Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel.
Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209.
Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968)
Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929)
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.doria.fi/handle/10024/100498
http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=6898...
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on...
Valitettavasti kyseisillä tuntomerkeillä ei pystytty varmuudella tunnistamaan elokuvaa tai sarjaa.
Suomalaisia elokuvia voi selata ja etsiä Kansallisfilmografiasta (Elonet).
Yleisradion tv-kanavilta tulleita ohjelmia voi etsiä KAVIn Radio- ja TV-arkiston Ritva-tietokannasta ja niitä on mahdollista katsoa suoratoistona asiakaspisteiltä, joita on eri puolella Suomea.
Päivitys:
Yksi vaihtoehto voisi olla Rauni Mollbergin vuonna 1972 ohjaama elokuva "Sotaerakko", esitetty ainakin 11.8.1999 (YLE TV2). Kyseinen tv-elokuva on kuitenkin tuotantotietojen mukaan mustavalkoinen.
Kenties joku lukijoistamme voisi tunnistaa tai vahvistaa tämän evakkokohtauksen?
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aiheesta on kirjoittanut professori Juhani U.E. Lehtonen Vapaussoturi-lehdessä 1996. Hänen artikkelinsa mukaan valkoinen väri juontaa jo Ranskan vallankumouksesta, jolloin valkoinen hahmottui punaisen ideologiseksi vastaväriksi, olihan kyseessä Bourbonien hallitsijasuvun vaakunaliljan väri. Venäjällä kumouksen tekemiseen ja vastustamiseen liittyvä värisymboliikka tunnettiin, ja ajatus valkoisesta punaisen vastavoimana levisikin Suomeen Venäjältä.
Jo suurlakon ajalta tuttu punainen tuli Suomessa käyttöön varhemmin, vastavoiman nimen ollessa ensin hakusessa, mutta Suomessa olleet venäläisjoukot ottivat käyttöön kotimaastaan tutun valkokaartien käsitteen, ja nimitys levisi nopeasti molempien osapuolien käyttöön.
Suomalaista värisymboliikkaa...
Ilmeisesti olisi pääasiassa hyvä huolehtia, että virtsa ei pääse vesistöön. Tällöin virtsa voi saastuttaa mahdollisia uima- ja juomavesipaikkoja. Lähde: Puskapissaajan etiketti
Kysymänne kirja on julkaistu vuonna 1986 Harlekin bestseller-sarjassa; kustantaja oli Harlequin (Stockholm/Espoo) ja jakaja Rackmyynti Oksa. Alkuteos The promise.
Mutta jo vuonna 1979 Steelin teos The promise oli julkaistu suomeksi WSOY:n kustantamana, sidottuna laitoksena, nimellä Ikuisesti sinun. Kirja perustuu Garry Michael Whiten filmikäsikirjoitukseen. Ikuisesti sinun-kirjasta ilmestyi toinen, nidottu painos WSOY:n Best seller-sarjassa vuonna 1990 ja kolmas painos 1993.
Enlannissa ei ole vastaavia muotoja kuin ruotsinkielen hans ja sin.
Jos halutaan erityisesti korostaa, että Matin takki on hänen omansa, voidaan sanoa:
Matti takes his own coat to the coat rack.
Muuten sisältö selviää asiayhteydestä eli takin omistajaa ei erityisesti painoteta:
Matti takes his coat to the coat rack.
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englannin-kielioppi/pronominit/
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e6_lesson5.htm
Kirjasammon kautta voi hakea romaaneja, joiden teemana on korttipelit. Alla on linkki teoslistaan. Saat lisää näkyviin painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap36745
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap31371
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi. Siellä on sekä tietopankki, jota voi tutkia että keskustelupalsta, jossa voi hinnasta ja arvioinnista keskustella.
Hei,
ja kiitos kysymyksestä. Suomalaisille viljoille ei pysty määrittämään yhtä ja samaa itävyyden määrettä. Itävyys riippuu monesta eri tekijästä kuten lajikkeesta, siementen laadusta ja siitä ovatko ne altistuneet esimerkiksi homeelle. Lisäksi mm. kylvösiemenen kunnostustoimet kuten lajittelu ja peittaus nostavat siemenen elinvoimaa ja orastavuutta verrattuna kunnostamattomaan siemeneen (Saarinen et al. 2011).
Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Saarinen, E. (toim.) 2011: Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Saatavilla verkkojulkaisuna www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf
Välisalo, M. ja Ali-Kippari, R. (2019): Selvitä kylvösiemenen itävyys. ”Maatilalla” -lehti nro 1/...
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Itse pidän yllä edes jonkinlaista ruotsin taitoa lukemalla lasten ja nuortenkirjoja. Tässä muutama esimerkki:
Kristina Ohlsson: Glasbarnen
Eva Frantz: Hallonbacken
Maria Turtschaninoff: Maresi helppolukuisena versiona
Usein kieltenopiskelijat lainaavat juonivetoisia jännityskirjoja, koska niissä pysyy mukana, vaikka ei kaikkea ymmärtäisikään. Maria Langin perinteiset dekkarit saattaisivat olla sopivia.
