HelMet-kortille sukunimen vaihtaminen täytyy tehdä kirjastossa, ja tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on uusi sukunimesi. Muutos onnistuu missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Espoon kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Kortin uusiminen sukunimen vaihtumisen vuoksi on ilmaista, ja saat kortin saman tien mukaan, kun käyt kirjastossa. Samalla voit tarkistaa, että kirjaston asiakasrekisterissä olevat muut tiedot ovat oikein. Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17301.
Musiikin vaikutus mielenterveyteen –aiheesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Lehtonen, Kimmo. Musiikki, kieli ja kommunikaatio : mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta.. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1996 (Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja. A).
Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Toim. Marjatta Marin & Sinikka Hakonen. Jyväskylä. PS-kustannus, 2003.
Musiikkiterapian monet kasvot. Toim. Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen. [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999. Suomen musiikkiterapiayhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Musiikki terveyden edistäjänä. Toim. Kimmo Lehtonen. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1989. (Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu).
Kaskinen, Mirja....
CD-leyltä ”Lauluja musiikki-iloitteluista 1979-94”, tekijänä Uusi Iloinen Teatteri, pitäisi haun perusteella löytyä UIT:n versio sekä Kiiriminnasta että Räppänästä.
Voit tehdä kaukolainapyynnön levystä lähimmässä kirjastossa.
Voit saada Turun kirjastokortin, mikäli sinulla on osoite Turussa. Saat kortin mistä tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta "käyttöopas".
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Kysymyksesi on kovin laaja. Vastauksia voit etsiä Viikin tiedekirjaston eViikki tietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Tässä on muita metsäalan osoitteita, josta voit hakea tietoa
http://www.iufro.org
http://www.taigarescue.org/
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4032&lan=en
http://www.efi.fi/
http://www.metla.fi/silvafennica/
http://www.metla.fi/info/vlib/Forestry/
Venäjän metsistä kerrotaan suomenkielisessä tietokannassa: lähdeteoksista voi löytyä englanninkielistä tietoa
http://www.idanmetsatieto.info/fi/cfmldocs/
Kanadan Taigasta kerrotaan tällä sivulla:
http://www.nrdc.org/land/forests/boreal/intro.asp
Tässä vielä pari teosta:
Disturbance dynamics in boreal forests. - Helsinki : Finnish Society of...
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Kyllä, konsolipelien lainaus on vastikään aloitettu Tampereella. Pelit löytyvät tietokannasta aivan samoin kuin mikä tahansa muu kirjastoaineisto. Pelien laina-aika on kaksi viikkoa. Yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa PIKI-kirjastojen konsolipelejä enintään 5 kpl. Kirjasto ei lainaa pelikonsoleita eikä pelien oheislaitteita.
Heinrich Heinen runoja on käännetty suomeksi useampikin kokoelmallinen. Kysymäsi runo on kokoelmasta Neue Gedichte, kokoelman osassa Verschiedene ja se on runon nimeltä Hortense toinen säkeistö. Osa kokoelmasta on käännetty. Suomennoksen nimi on Laulujen kirja ja siinä on runoja kokoelmasta Uusia runoja, myös osasta Niitä näitä, johon Hortense-runo kuuluu. Mutta Hortense-runoa ei ole suomennettujen joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(...
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Johan Fabriciuksen romaani ”Venetsian seikkailija” (WSOY, 1937; toinen painos 1960). Kirja on tosiaan suomennettu hollannista (”hollanninkielisestä 4. painoksesta suomentanut Toini Jännes”). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kirjan sisällöstä on vaikea kertoa lukematta sitä kokonaan, mihin tämän palvelun puitteissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Selailun perusteella kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan tunteita ja seikkailuja täynnä oleva opus, joka päättyy aika synkkään sävyyn. Kirja on kirjoitettu preesensmuodossa, joten jos sellainen tyyli ärsyttää, en voi suositella sitä. Kuten nimikin vihjaa, tapahtumat sijoittuvat...
Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
Pallas-järjestelmä on TietoEnatorin kehittämä ja ylläpitämä kirjastojärjestelmä. TietoEnatorin sivut löytyvät osoitteesta http://www.tietoenator.com. Koska kyseessä on liiketoiminta, osa tiedoista on salaisia, joihin on pääsy vain Pallas-asiakkailla. Kannattaa ottaa yhteyttä TietoEnatoriin. PallasPro-Kirjasto toimii Jyväskylässä ja puhelinnumero sinne on 014-415 7211.
Aiheestasi näyttää löytyvän varsin paljon aineistoa sekä kirjoja että artikkeleita. Käyttäen esim. seuraavia hakusanoja "väkivalta, tytöt", "väkivalta, naiset", "aggressiot, tytöt", "aggressiot, naiset", "rikollisuus, tytöt", "jengit, tytöt" sinun pitäisi löytää runsaasti relevanttia aineistoa. Itse selasin Pääkaupunkiseudun kirjastojen "Plussa"-tietokantaa, Helsingin yliopiston kirjaston "Helkaa", sekä artikkelitietokantoja "Arto" ja "Aleksi". Yliopistokirjastojen yhteistietokanta "Linda" ei muutostöiden vuoksi valitettavasti tänään avautunut, mutta sinun kannattaa ehdottomasti etsiä myös sieltä. Tässä muutamia esimerkkejä mielestäni relevanteista kirjoista: Honkatukia, Päivi: "Sopeutuvat tytöt?--sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja...
Hei!
Runo löytyy kirjasta Askola, Irja: Lasinen lapsuus: kuvia suomalaisen lapsen elämästä. Kirjapaja 1990. Kirjan toinen tekijä on Anja Porio. Runolla ei ole nimeä, se on kirjassa sivulla 23.
Kirjoja, jotka käsittelevät Iso-Britannian sosiaalilainsäädäntöä ja sosiaalityötä, ei läytynyt Oulun kaupunginkirjastosta. Sen sijaan Aleksi -tietokannasta tulostui artikkeliviitteitä, joista muutama esimerkki:
NIKLANDER, Soila: Lastensuojelujärjestöt valvovat lapsen etua Britanniassa: satoja projekteja ja varainhankintakampanjoita. Lapsen maailma 1993, nro 5 s. 40-41
TERAPEUTTINEN hoitoyhteisö HMP Channings Woodin vankilassa. Uusi kriminaalihuolto 2000, nro 2 s. 38-41
JOUSIMA, Kaarina: Päivä lontoolaisen lastensuojelutarkkaajan elämässä. Sosiaaliturva 1985, nro 16 s. 752
TÖRRÖNEN, Marita: Vanhempien velvollisuudet ja lapsen oikeudet korostuvat Englannin uudessa lastensuojelulainsäädännössä. Sosiaaliturva 1992, nro 7 s. 4-7
Täydellisen...
Yksittäistä teosta, josta löytyisivät tarkasti listattuna kaikki Helsingin pommitusten osumat yksityiskohtineen, emme löytäneet. Aihepiiriä käsitellään kuitenkin lukuisissa teoksissa, joista pystynee muodostamaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Erityisen tarkasti on dokumentoitu Helsinkiin helmikuussa 1944 tehdyt kolme suurhyökkäystä.
Teoksia Helsingin pommituksista yleensä:
Pesonen, Aake: Helsinki sodassa (1985)
Penttilä, Eino: Taistelu Helsingistä (1993)
Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794-1945 (2000)
Teoksia erityisesti Helsingin suurpommituksista 1944:
Mäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä (1967)
Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004)
Haapanen, Atso: Kohtalon yöt (2004)
Toivola, Esko...
Kyseessä on varmaan Hilkka Ahteen muistelmateos Inhimilliset tekijät (2001). Kirjan saatavuus Turun kaupunginkirjastossa selviää verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. kirjan nimeen mukaan haettuna.
