Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
Kannattaa vaikkapa Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulta http://www.feto.fi/ff_yo_kys_aika.htm.Sieltä löytyvät kaikki filosofian kysymykset eri vuosilta aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
Samoin kirjastomme PIKI-verkkotietokannasta voit hakusanalla
ylioppilastehtävät hakea kokoelmiimme kuuluvat teokset, joista löytyvät eri aineiden ylioppilastehtäviä eri vuosilta.
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
Horst Eckert, taiteilijanimeltään Janosch, on syntynyt 11. maaliskuuta 1931 Puolassa Zabressa sepän poikana. Hän asui pitkään Münchenissä, mutta nykyisin hänen kotinsa on Teneriffalla.
Tietoa Janoschista löydät Mevi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Suomenkielistä tietoa löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Janosch
Emme pysty arvioimaan vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.
Kirjastosta löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, jonka uusin kaksiosainen painos on lainattavissa Kirjasto Omenasta tai selattavana paikan päällä Sellon kirjastossa.
Antikvariaatit voivat arvioida kirjasi arvon. Voit ottaa yhteyttä lähimpään antikvariaattiisi.
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Hei!
Piero Venturan kirjassa Tutankhamon: Egyptin faarao ja haudan aarteet on piirroskuvia Egyptin jumalista, samoin teoksessa Egypti, jonka on kirjoittanut Joyce Tyldesley. Myös laajemmissa teoksissa: Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1 ja Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2 on kuvia ja tietoja Egyptin jumalista. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa wiccalaisuudesta: Cunningham, Scott: Wicca: opas wiccan harjoittajalle ja
West, Kate: Wiccan käsikirja.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona...
Suomen kansallisbibliografia on netin kautta käytettävissä, siitä voi hakea tiedot niistä suomalaisista kirjoista joiden alkukieli on turkki. Aivan aukoton hakutulos ei ehkä ole, siitä taitaa jäädä ulos yksittäiset runot tai proosapätkät, jotka on julkaistu jossain antologiassa tai muussa kokoomateoksessa.
Fennican eli kansallisbibliografian käyttö on sen verran mutkikas, että annan tässä yksityiskohtaisen ohjeen:
Valitse "Tarkennettu haku", siinä hakukenttään kirjoita tur (kielen virallinen lyhenne luettelointitiedoissa), ja hakutyypiksi valitse Alkuteoksen kieli. Osumia tulee tällä hetkellä 35. Pamukin ja Kemalin lisäksi kolmas mainittava kirjoittaja on Nazim Hikmet, muita on muutama yksittäinen titteli.
Helsingin kaupunginkirjaston avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista: http://www.helsingintyopaikat.fi/
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään kirjastojärjestelmän käytön hallintaa.
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Helsingin pääkirjaston varastosta löytyy R. Boijerin kirja
`Puukaasu autoissa' vuodelta 1940. Tämän lisäksi Pasi Ristimäen
kirja `Puukaasuttimen uudet käyttökohteet' (1997)löytyy Oulun
yliopiston kirjastosta, Tampereen teknillisen korkeakoulun
kirjastosta sekä Åbo Akademiin kirjastosta. Simo-Pekka Parmalan
kirja `Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena' (1980)löytyy
Joensuun yliopiston kirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta.
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Rauman kaupunginkirjaston kokoelmista http://ankkuri.rauma.fi/ löytyi sanahaulla "kanta-asiakas" seuraava teos:
Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi. Wsoy, 1995.
Tulosjoukko kuitenkin laajenee, jos käytät hakulausekkeena sanahaussa "asiakkaat ja markkinointi". Näissä kuitenkin todennäköisesti käsitellään asiakasmarkkinointia yleensä, ehkä sivuten kanta-asiakasmarkkinointiakin.
Lisää aiheesta löytyy kuitenkin korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta, jota voi käyttää kirjastoissa. Kanta-asiakkuudesta ja asiakasuskollisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista graduista. Näitä voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Lehto, Jarno: Elämän valttikortit : tutkimus kuluttajien asiakasuskollisuudesta kanta-asiakasohjelmaa kohtaan...
Virolaisen kirjailijan Aidi Vallikin nuortenkirjoista on suomennettu Ei mikään kiltti tyttö (2002) ja Pelkkää vedätystä (2004). Kirjailijasta ei valitettavasti juuri suomenkielistä tietoa löydy.
Kyseinen lp-levy löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit saada sen lainaksi Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa / kirja. Kaukolainapyynnön voit tehdä oheisella lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Levy on myös Kansan arkistossa Helsingissä.
http://www.kansanarkisto.fi/
Ainakin helpompaa olisi löytää tietoa Dancehall reggae -musiikista. Mm. näistä kirjoista löytyisi:
- Dancehall : the rise of Jamaican dancehall culture / Beth Lesser
- Roots rock reggae : An oral history of reggae music from ska to dancehall / Chuck Foster
- Populaarimusiikin tyylisuunnat / Risto Rauhala
- Reggae! : Jamaikan pop 1959-1997 / Heikki Hilamaa & Seppo Varjus
Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dancehall
