Maapallon toisella puolella on merta, alue kuuluu joko Eteläiseen Tyyneenmereen tai Eteläiseen jäämereen. Lähin maa on Uusi-Seelanti. Ks. https://www.antipodesmap.com/
Franziska Stichin kirjassa Kiitos, kiltti lumiukko! (Lasten keskus, 2000) lumiukko antaa hattunsa varpuselle pesäksi myrskyssä hajonneen tilalle, nenänsä ateriaksi nälkäiselle jänikselle, heinätukkohiuksensa hiirelle pesäntekotarpeiksi ja varsiluutansa siilille talvipesäksi. Lopuksi lumiukko sulaa ja siihen missä se oli seissyt kasvaa lumikello.
Kuka kukin on 2011 -kirjasta löytyy Tomi Kontion henkilötiedot, mutta valitettavasti siinä jätetään kertomatta vaimon nimi.
Tiivistetysti löydät tietoa Tomi Kontiosta ja hänen tuotannostaan kustantajan Teoksen sivuilta
(http://www.teos.fi/kirjailijat/tomi-kontio.html) ja kirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta
(http://www.kirjasampo.fi/fi).
Tomi Kontio on runoteosten ohella myös lasten- ja nuortenkirjoja. Haluatko tuoda lukunäytteissä molemmat puolet esille?
Runoihin saat tuntumaan esim. Sähköiset säkeet -verkkoantologiassa (http://www.electricverses.net).
Vilkaise myös lasten- ja nuortekirjailijoita esittelevää sivustoa Kolonkolonkolon (http://www.finlit.fi/fili/authors/kontio-tomi/), jonka sivuilla lukunäyte lastenkirjasta...
Väestö ei lisäänny holtittomasti ja rajattomasti, vain useimmissa maissa, myös köyhissä, uskonnosta ja kulttuurista riippumatta, on syntyvyys kääntynyt laskuun. Halvempi ruoka vain helpottaisi kärsimystä ja luonnon kuormitusta.
Tarkemmin: Hans Rosling: Faktojen maailma.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta). B II tarkoittaa tässä yhteydessä vaikeaa tapausta, jossa taipumus uusintaan ja lisätauteihin; määräajaksi, jos prognoosi hyvä.
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
Tässä joitakin mahdollisesti sopivia kirjoja.
Aikuisten kaunokirjallisuutta
Tommi Kinnunen: Lopotti
Kalle Niinikangas: Tervetuloa Mongoliaan
Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja
Sofi Oksanen (toim.): Sokea ei pelkää pimeää (novellikokoelma)
Vappu-Tuuli Fagerson: Special edition
Tietokirjallisuutta
Hanna Väätäinen: Rumbasta rampaan - vammaisen naistanssijan ruumiillisuus pyörätuolitanssissa (väitöskirja)
Matti Laitinen: Vammaiset - vaivaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi?
Amu Urhonen: Kompastuksia - vammaispoliittinen pamfletti
Janette Hannukainen, Tuomas Leppäniemi, Veeti Nevalainen, Sanni Purhonen & Sanna Rämö (toim.): Puhu...
Voit kysyä tietoja Isojoelta/Isojoelle muuttaneista esimerkiksi Vaasan maakunta-arkistosta. Osana Etelä-Pohjanmaata Isojoki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston piiriin, joten he pystyvät todennäköisesti auttamaan sinua löytämään etsimiäsi tietoja. Löydät Vaasan maakunta-arkiston yhteystiedot täältä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#vaasa
Maakunta-arkistoista on mahdollista tilata kaukolainoja toiselle paikkakunnalle, kuten toiseen maakunta-arkistoon tai yleiseen kirjastoon. Huomioithan, että kaukolainat ovat maksullisia. Voit lukea lisää maakunta-arkistojen kaukolainakäytännöistä täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastolla säilytetään pääasiassa Varsinais-Suomen alueella julkaistuja lehtiä. Tästä...
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-...
Tässä kotimaisia lautapelien julkaisijoita: Tactic, Lautapelit.fi, Tuonela Productions, Peliko. Lautapeliopas-sivustolta löytyy lisää tietoa näistä:
https://www.lautapeliopas.fi/artikkelit/tarkeimmat-lautapelien-julkaisijat/
https://www.lautapeliopas.fi/julkaisijat/peliko/
Tällaisia laulun sanoja en löytänyt. Voisiko etsimäsi laulu olla nimeltään "Uhkarohkea Mopsi-koira"? Se sisältyy Ritva Oksasen äänitteelle "Laulanpa lapsille" (EMI Finland, 1977). Se on julkaistu lp-levynä ja c-kasettina. Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät...
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Ilmari Kärjen yhteystietoja voi tiedustella Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksesta Unioninkatu 38 B, Helsinki
Fax: +358-9-191 22094 E-mail: Harry.Halen@Helsinki.Fi Telephone: Office, amanuensis +358-9-191 22224 Oletettavasti hän on jo eläkkeellä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://wwls.lib.helsinki.fi/ löytyivät seuraavat Ilmari Kärjen teokset:
Kärki, Ílmari Gudean sylinterien tempukset Helsinki : Helsingin yliopisto, [1962] 122 lehteä, Pro gradu -tutkielma, Itämaiden kirjallisuus
Kärki, Ilmari Gudean sylinterit : transsyllabointi, käännös ja analyysi Helsinki : Helsingin yliopisto, [1963] 210 lehteä, Lisensiaatintutkimus, Itämaiden kirjallisuus
Haec Studia orientalia professori...
Jos kirjasta oli muitakin varauksia, se on voinut ehtiä jo lähteä seuraavalle, riippuu vähän, miten ripeästi henkilökunta on ehtinyt noutamattomat varaukset noukkia erikseen ja laittaa eteenpäin. Näet tilanteen menevällä osoitteessa luettelo.helmet.fi omiin tietoihisi. Jos kirja on poistunut tiedoistasi, ei auta kuin tehdä uusi varaus. Jos kirja näyttää olevan edelleen noudettavissa eli siitä ei ole ollut jonoa, soita heti aamulla kun noutokirjastosi on avattu ja kysy, voivatko he pitää varaustasi vielä voimassa.
Heikki Poroila
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
Kuningatar Viktoriasta on englanninkielisiä elämäkertoja, joihin tietysti sisältyy myös hänen avioliittonsa ja yhteinen elämänsä prinssi Albertin kanssa. Suomen kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat:
Julia Baird: Victoria - the Queen : an intimate biography of the woman who rules an empire. 2016
Christopher Hibbert: Queen Victoria : a personal history. 2000
Suomenkielinen elämäkerta on vuodelta 1927: G. Lytton Strachey: Kuningatar Viktoria.
Suomeksi on kirjoitettu elämäkertaromaani, jossa kerrotaan myös kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin avioiliitosta:
Sanna Tahvanainen: Kuningatar : romaani. 2013
