Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museoKirja tapahtuu 1910-luvun Coney Islandilla. Toinen päähenkilö on tyttö, joka esiintyy merenneitona vesitankissa isänsä Ihmeellisten asioiden museossa. Museossa on myös mm. susimies ja satavuotias kilpikonna. Toinen päähenkilö on valokuvaaja, joka on ottanut kuvia New Yorkin köyhistä. Kirjassa on myös historiallinen tehdastulipalo.
Näissä kirjoissa on tietoa Marvi Jalosta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Kirjoissa on pienet kuvat kirjailijasta. Netissä tietoa löytyy Sanojen ajasta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Paavo Cajander suomensi kyseiset rivit Claudion repliikistä Shakespearen näytelmästä Measure for Measure näin.
Niin, mutta kuolla, mennä tiesi minne,
Vilussa maassa maata, mädätä; (---)
Tiina Ohimaan suomennoksessa vuodelta 2005 sama kohta kuuluu seuraavasti:
Niin, mutta kuolla, ja joutua ties minne,
jäädä loukkuun kylmään maahan, mädäntyä, (---)
William Shakespeare: Verta verrasta (1911, suom. Paavo Cajander) http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
William Shakespeare: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 20025)
http://shakespeare.mit.edu/measure/measure.3.1.html
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
Tässäpä muutamia Kreikkaan sijoittuvia romaaneja. Linkki vie kirjan saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa:
Rachel Cusk: Ääriviivat (2018)
Anja Snellman: Kaikkien toiveiden kylä (2018)
Victoria Hislop: Ne, joita emme unohda (2021) (Victoria Hislopilla on myös muita Kreikkaan sijoittuvia romaaneja)
Polly Samson: Haaveilijoiden saari (2021)
Madeline Miller: Kirke (2021)
Joel Haahtela: Hengittämisen taito (2020)
Louis De Bernières: Kapteeni Corellin mandoliini (1999)
Andreas Staikos: Herkullisia suhteita (2000)
Maria Jordanidu: Kultainen sarvi (1985)
Yleistietoa nykyisen Vantaan alueen (entisen Helsingin pitäjän ja Helsingin maalaiskunnan)sosiaalihuollosta löytyy Vantaan historian kirjoista:
Helsingin pitäjän historia I. 1965.
Helsingin pitäjän historia II: Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713. 1990.
Helsingin pitäjän historia III: Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865.
Helsingin maalaiskunnan historia 1: 1865-1945.1965.
Helsingin maalaiskunnan historia II: 1946-1961.1965.
Vantaan historia: 1946-1977: Kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia. Vantaan kaupunki 2002. (Tässä kirjassa on mm. kappale "Kunnalliskodeista kotiavustajiin").
Sosiaali- ja terveystoimen alaa pelkästään käsittelevät seuraavat teokset:
Tahvanainen, Aarno H.:
Vantaan terveystoimen historia : terveyden-...
Yle uutisoi (24.3.2015), että tutkimuksen mukaan Grönlannin sulaminen on hidastanut Golfvirtaa jopa viidenneksen. Tutkimus on julkaistu Nature climate change -tiedelehdessä. Pohjois-Euroopan ilmasto ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan olisi tästä viilentymässä, koska ilmaston lämpeneminen kumoaisi vaikutuksen. Uutinen on luettavissa alta. Uutisesta on myös linkki tutkimuksesta tehtyyn artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-7887015
Kyse on TV-kanavien ja ohjelmien oikeudenhaltijoiden välisistä tekijänoikeussopimuksista. Kanavat sopivat ohjelmien tekijöiden kanssa, missä niiden ohjelmia saa esittää ja kuinka kauan.
Tässä tapauksessa on ilmeisesti sovittu ainakin esityksestä televisiossa. Lisäksi elokuva on voinut olla lyhyen aikaa Areenassa, mutta ohjelman katseluaika on jo päättynyt.
Halutessasi voit antaa palautetta ja kysyä tarkemmin elokuvien näyttämisestä Yle Areenassa lomakkeella https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Lähde: https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan uskontokuntiin kuulumattomia oli Suomessa vuonna 2022 yhteensä 1 781 751.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan.
Kaikki näistä eivät kuitenkaan välttämättä ole uskonnottomia. Uskontokuntatilastot tehdään Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henkilöistä. Ulkomaalaisten osalta uskontokuntatieto ei anna oikeaa kuvaa. Kaikki heidän uskonnolliset yhdyskuntansa eivät ole Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä, eivätkä kaikki uskonnon harjoittajat liity seurakuntiin. Esimerkiksi vuoden 2021 lopussa Suomessa asuvista vieraskielisistä henkilöistä 86 prosenttia ei...
Kyseessä on Liettuan lippu.(lähde: Talocci: Valtioiden liput ja vaakunat, 1993)
Myös Internetissä on lippukuvastoja ja -hakemistoja, esimerkiksi
http://www.geographic.org/flags/ (ks. linkki Flag indentifier)
http://allstates-flag.com/fotw/flags/
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/
Lohikäärmeaiheisia satu- ja kuvakirjoja on monia, mutta vain yhdestä onnistuin löytämään helmet: Lea Himbergin Elpita ja muut lohikäärmeet. Se sisältää kolme erillistä lohikäärmetarinaa, Elpita etsii ystävää, Drago tapaa Marin ja Lohikäärme ja ritari. Helmet esiintyvät Elpitasta kertovassa tarinassa. Niillä ei tosin siinä suurta osuutta ole; tarinan alkupuolella vain mainitaan, kuinka Uuteen-Seelantiin lähdössä oleva Elpita sujauttaa kaulaansa vaaleanpunaisen helminauhan siltä varalta että joutuisi matkallaan juhliin. Kaikissa tarinaan sisältyvissä kuvissa Elpitan helminauha on kyllä hyvin esillä, samoin kansikuvassa, jossa näkyy lohikäärmeen selässä ratsastava lapsi.
Muistelemasi pienempi lohikäärme saattaisi olla tarinan Drago tapaa...
Hei,vanhojen DVD:n siirtäminen ensiksi muistitikulle tai suoraan johonkin pilvipalveluun onnistuu esimerkiksi keskustakirjasto Oodissa. Oodin toisessa kerroksessa sijaitsee Kaupunkiverstas, jossa tämä onnistuu.Yhteystiedot:Kaupunkiverstas - Oodi
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Joissakin yliopistokirjastoissa näyttäisi olevan tällainen mahdollisuus, esimerkiksi Hanken Svenska handelshögskolanilla ja Vaasan yliopistolla.
https://www.hanken.fi/sv/studerande/learning-lab/quantum
https://www.univaasa.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparistot/bloomberg-lab
Löysin sanan muodossa siiliytyminen. Se on ollut pääkirjoituksen otsikkona Ydin lehdessä 1984/2. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/77769129/Julkaisuluettelo_2016.pdf
Siiliytyminen tarkoittanee siilin lailla piikkipalloksi käpertymistä eli vetäytymistä ja puolustautumista samaan aikaan.
Samantapaisia eläinperäisiä ilmauksia voi suomen kielessä helposti luoda ja käyttää. Yleensä ne ymmärretään kohtuullisen hyvin. En kuitenkaan kyennyt muistamaan kuin hukkamaisen hymyn. Ehkä joku lukija voi auttaa täydentämällä vastausta?
Kotimaisten kielten keskus kuvailee: "Kolmantena sanojen laskemista vaikeuttavana piirteenä suomessa on mahdollisuus luoda deskriptiivisiä sanoja. Monille tämä on opetettu koulussa pyytämällä...
Hei
Yleisradion haastattelussa Numminen vastaa kysymykseen näin:
https://yle.fi/uutiset/3-9172283
Ja elämäkerrassaan Kaukana väijyy ystäviä kappaleessa Sosiologialla julkisuuteen, hän kertoo vastaavanlaisen tarinan:
Eli hän oli joutunut extempore laulamaan ensimmäistä kertaansa nauhalle ja oli siinä "toisaalta varovaisuuttani, toisaalta uhomielessä valitsin kireän tenoriäänen normaalin baritonini asemesta."
