Etsin internetistä vastausta kysymykseesi englanninkielisillä hakusanoilla. Asiaa koskevia artikkeleita löytyi netistä useitakin. Esimerkkejä:
"Effects of wind assistance and resistance on the forward motion of a runner. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7380693 .
"Effects of weather on the performance of marathon runners"
"The effects of wind and altitude in the 400-m sprint". http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15801501
Seuraavista juoksemista käsittelevistä kirjoista ei valitettavasti asia selvinnyt:
Jari Hemmilä Lentävä lähtö : kuntojuoksijan käsikirja (sisältää erilaisia harjoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon monia asioita esim. ikä)
Juoksijan uusi käsikirja taas taulukoi esim. tuulen vaikutuksen lämpötilaan.
Ilkka Järvimäellä...
Uuden Helmet-kirjastokortin saa kaikista Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla. Kortin saa heti käynnin yhteydessä kunhan ottaa henkilötodistuksen mukaan.
Internet-lähteiden mukaan tällä hetkellä vanhin elossa oleva olympiavoittaja on 23. syyskuuta 98 vuotta täyttänyt unkarilainen Sándor Tarics, joka edusti maansa voittoisaa vesipoolojoukkuetta Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Kansainvälinen olympiakomitea ei "tietojen puutteessa" ole virallisesti vahvistanut tätä, mutta Hungarian Ambiance -verkkosivuston mukaan maailman tunnetuimmaksi olympiatilastonikkariksi mainittu David Wallechinsky on vahvistanut tiedon paikkansapitävyyden.
http://www.hungarianambiance.com/2011/08/world-oldest-living-olympic-ch…
http://www.hungarianambiance.com/2011/09/sandor-tarics-oldest-living-ol…
http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1ndor_Tarics
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Kyllä, palvelumme on oikea paikka kysyä kaikenlaisista asioista.
K-kauppiasliitosta (http://www.k-kauppiasliitto.fi/k-kauppiasliitto) kerrottiin, että heillä on jäsenluettelo. Kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ja kysellä tarkemmin. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.k-kauppiasliitto.fi/contact-info
Liitosta löytynee tietoa myös kaupan perustamiseen liittyvistä säännöistä. Sota-aikana, joulukuussa 1942, määrättiin, että kauppaliikkeiden perustaminen ja laajentaminen, mikäli niiden toiminta koski säännösteltyjä tarvikkeita, raaka- tai polttoaineita sekä käyttövoimaa, oli kiellettyä ilman kansanhuoltoministeriön lupaa. (lähde: Aulis J. Alanen, Suomen maakaupan historia, 1957)
Hyvä lähde on varmasti myös K-kauppiasliiton 100-...
Alkuun myönnän, että kysymys oli liian vaikea kirjastonhoitajan ratkaistavaksi: suoraan valmiiksi tutkittuna tätä tietoa en löytänyt. Kyselin apuja Eduskunnan kirjastosta ja Tilastokirjastosta sekä Suomen Pankin kirjastosta. Sain aiheeseen liittyvää tutkimusta sekä linkkejä, jotka auttavat arvioimaan asiaa.
1) Tilastokeskuksen julkaisemassa teoksessa Kotitalouksien kulutus 1985-2006 (toimittaneet Kirsti Ahlqvist ja Marko Ylitalo ) on sivuilla 148-158 Markku Lindqvistin artikkeli " Julkiset hyvinvointipalvelut osana kotitalouksien materiaalista hyvinvointia ". Artikkelissa on joiltakin osin käsitelty aihepiiriä.
2) Eläketurvakeskuksen verkkosivulla löytyy tuore raportti nimeltä
" Ikäryhmien välisten resurssien kohdentamisen muuttuneet...
Vanhoja Ilta-Sanomien ja Iltalehden numeroita voi lukea Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Vuoden 2006 lehdet ovat luettavissa mikrofilmattuina.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Kirjastossa on myös kaksi mikrofilmien lukulaitetta, joita ei voi varata etukäteen. Niissä ei ole kopiointimahdollisuutta.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä kirjastoautossa ja Entressen, Kirjasto Omenan, Laaksolahden, Nöykkiön, Sellon ja Soukan kirjastoissa. Tilanne voi tietysti muuttua, joten kannattaa varmistaa tilanne ennen kirjastoon lähtöä Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28siddhartha%29%20a%3A…
Voit myös varata kirjan Helmet-kirjastoista ja saada sen lähetetyksi haluamaasi kirjastoon Helmet-alueella.
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :...
Vastaaviin kysymyksiin on tässä palvelussa usein vastattu, että rahojen arvo riippuu mm. niiden kunnosta. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on mainittu vuosisarjat. Arvo riippunee iän lisäksi myös siitä, paljonko niitä on painettu. Kirjan arvot eivät ole osto-tai myyntiarvoja vaan arvioita keräilyarvoista.
Lisätietoa voit saada Suomen numismaattiselta yhdistykseltä
http://www.snynumis.fi/
Terve postcrossing-harrastaja!
Minäkin olen harrastanut postcrossingia tähän mennessä 949 päivää. Olen lähettänyt ja saanut 258 korttia. Vain neljä lähettamääni korttia on jäänyt vaille vastakaikua. Tällä hetkellä minulla on oikeus 14:ään yhtä aikaa matkalla olevaan korttiin. Yhtaikaa liikkeellä olevien korttien määrä kasvaa sitä mukaa kun lähetettyjen korttien määrä kasvaa. Tällä tavalla varmaan testataan harrastajan sitoutumista harrastukseensa. En onnistunut löytämään millä määrillä lähetettävien korttien määrä kasvaa. Suomenkielisillä postcrossingharrastajilla on omat sivut, osoite
http://www.postcrossingyhdistys.fi/.
Postikortteja lähettämällä on osoitettu mieltä Sevettijärven postipalvelujen puolesta ja ilahdutettu sairaita tai...
Jyväskylän kirjastossa on Etelä-Pohjanmaan historiasta saatavilla ainakin seuraavat teokset:
Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin kuvin, 1932, luokka 92.88
Reino Ala-Kulju, Teuvo Lagerstedt & Väinö Tuomaala(toim.): Etelä- Pohjanmaa 1970-luvulla, 1971, luokka 92.88
Etelä-Pohjanmaan historia/ julk. Etelä- Pohjanmaan maakuntaliitto,1988, osat 5&6, luokka 92.88.
Kojonen Eero: Alavuden historia 1, 1963, 92.88
Karttunen Mauno: Alavuden kirja, 1953, 42.8
Osa teoksista on varastossa, saat ne pyytämällä tietopalvelusta.
Tarkoitatko kirjastoluokitusta? Kaunokirjallisuus luokitellaan julkaisun kielen, ei esim. julkaisumaan tai alkuteoksen kielen mukaan. Eli esim. suomalaisen kirjailijan alunperin suomeksi kirjoittama teos luokitellaan suomenkielisenä eri luokkaan kuin käännöksenä. Tietoa kaunokirjallisuuden kirjastoluokituksesta löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän, YKL:n verkkoversion tai Helsingin kaupunginkirjaston oman luokitusjärjestelmän HKLJ:n sivuilta:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=Kaunokirjallisuus
http://hklj.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/?MinClassNumber=1&MaxClassNumber=…
Vai tarkoitatko yleisemmin teoksen kuulumista esim. suomalaiseen kirjallisuuteen? Eli sitä, millä perusteella kirjailijan kansallisuus...
Kielikursseja on saatavilla myös cd-romppuina pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsinkielen kursseja löytyy esimerkiksi :Interaktiv svenska -språkundervisning med multimedia 1 (löytyy mm. Itäkeskuksen kirjastosta). Lär dig svenska -cdrom-versiona löytyy myös Itäkeskuksen kirjastosta. Voit myös itse hakea kielikursseja pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa- tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kolme vuokrattavaa tutkijanhuonetta. Ne sijaitsevat kirjaston 3. kerroksessa. Tutkijanhuoneen voi varata 3. kerroksen lukusalin neuvonnasta, joko paikan päällä tai puhelimitse, puh. (014) 266 4117.
Huoneita vuokrataan enintään puoleksi vuodeksi ja vähintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tila on varaajan käytössä arkisin klo 8.00–20.00 ja lauantaisin klo 9.00–16.00, kesällä arkisin klo 8.00–19.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00. Tutkijanhuoneen vuokra on opiskelijoilta 10 euroa/kk ja muilta 20 euroa/kk. Opiskelijakortti on esitettävä huonetta varattaessa.
Tutkijanhuoneessa on mahdollista käyttää maksutta omaa kannettavaa tietokonetta.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Kader Abdolahilta muuta kirjaa suomeksi (84.2) kuin mainitsemasi.
Ruotsiksi Turun pääkirjastossa on kolme romaania (84.31): Dagbok i kilskrift, Huset vid moskén (sama) ja Sändebudet: en berättelse.
Lisäksi pääkirjaston kokoelmissa on vielä yksi kirja saksaksi(84.4): Die geheime Schrift: die Notizen des Agha Akbar (sama kuin ruotsinkielinen Dagbok i kilskrift). Kirja on tällä hetkellä sijoitettuna Nummen kirjastoon (ns. siirtolaina).
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy erilaisia sähkötekniikan oppikirjoja, esimerkiksi seuraavia:
Sähköasennuksiin liittyvät mittaukset, joista on tällä hetkellä kaksi hyllyssä Vantaalla ja kaksi Helsingissä.
Ahoranta, Jukka: Sähköasennustekniikka. 1-4 p. 2005.
Johnsson, Bo: Sähköoppi 2000. Oppikirja. Iisalmi 1999.
Sähkömekaniikka : Oppikirja. 2003.
Järjestelmästä löytyy muitakin teoksia, seuraavia asiasanoja voi yhdistellä Helmet-haun etusivun hakukentässä (= vapaassa sanahaussa): sähkötekniikka oppikirjat.
sähkömittaustekniikka.
sähkötyöt.
