Myllypuron mediakirjastossa on Adoben Premiere CS6 Master-paketti, jossa on mm. Photoshop, Illustrator ym. ediointiohjelmia. Paketti on käytettävissä Myllypuron AV-studiossa, ja sinne pitää varata aika Varaamon kautta.
Jos tarvitset opastusta, otathan yhteyttä etukäteen kirjastoon:
09-3108 5092.
Varaamoon pääset kirjautumaan: https://varaamo.hel.fi/
Voit kirjautua käyttämällä Facebookin tai Googlen kirjautumista, tai mikäli olet Helsingin/Espoon kaupungin työntekijä, voit kirjautua työpaikan tunnuksilla.
Katja Ketun romaanista Kätilö on julkaistu useita arvosteluja. Tässä tiedot muutamista:
Antti Majander: Kuolema kolkuttaa elämän äärimmilleen, Helsingin sanomat, 2011-10-08, C2
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuolema+kolkuttaa+el%C3%A4m%C3%A4n+%C…
Kaisu Mikkola, Naisia Kuolleen Miehen Vuonolla, Parnasso, 61(2011): 5, s. 62-63
http://www.parnasso.fi/kritiikit/2011-10/1788/
Salla Simukka, Hullu rakkaus, Suomen kuvalehti, 95(2011): 43, s. 64
Salli Huotilainen, Rakkauden ja kuoleman romaani, Etelä-Saimaa, 10.1.2012
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2012/01/10/Rakkauden+ja+kuolem…
Lisää linkkejä netistä löytyviin kirja-arvosteluihin voit katsoa Makupalat-linkkikirjastosta:
http://www.makupalat.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b12b2fe3-...
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi! Omatoimikirjasto toimii siten, että voit asioida kirjastossa itsepalveluaukioloaikoina mihin aikaan tahansa. Esimerkiksi Jukolan kirjastossa itsepalveluaukioloajat ovat jokaisena päivänä maanantaista sunnuntaihin klo. 06-22.
Jukolan kirjasto siirtyy uuden Nummikeskuksen tiloihin (Kylätie 24), ja sen nimi vaihtuu Nummen kirjastoksi. Jukolan kirjasto sulkeutuu muuton vuoksi 30.7. Sitä ennen kirjasto on normaalisti auki torstaihin 21.6. asti. Nummen kirjasto avautuu Nummikeskuksessa maanantaina 13.8. Nummen kirjastossa on asiakaspalvelua ma–to klo 12–19 ja pe klo 10–16. Kirjastoa voi käyttää omatoimikortilla joka päivä klo 6–22. Jukolan kirjastossa käytetyt tavalliset kirjastokortit ja omatoimikortit...
Thierry de Brunhoffin levytyksiä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://www.discogs.com/artist/1986596-Thierry-De-Brunhoff
https://finna.fi/
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
Yliopistomaailmaan liittyviä kirjoja, jotka sinua voisivat kiinnostaa:
- Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin. Kirja sijoittuu 1980-1990- lukujen yhdysvaltalaiseen yliopistomaailmaan.
- Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kirja liikkuu useammalla aikatasolla, 1950-luvulta nykypäivään.
- Tara Westover: Opintiellä. Omaelämänkerrallinen matka yliopistomaailmaan erikoisesta kasvuympäristöstä.
- Evelyn Waugh: Mennyt maailma. 1900-luvun alun Oxfordiin sijoittuva romaani.
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on marjahavainnot.fi -karttapalvelu, jossa on vuosittain mustikan, puolukan ja suomuuraimen kypsien marjojen, raakileiden ja kukkien havainnot Suomessa. Palvelun osoite on https://marjahavainnot.fi/#/kartta .
Soita heti johonkin Helmet kirjastoon. Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
Uuden kortin saat kirjastosta samaan tapaan kuin ensimmäisenkin kortin. Varaa siis mukaan kuvalliset henkkarit ja lapsen kelakortti. Uusi kortti maksaa lapsilla 2€ ja aikuislla 3€.
Kysymyksessä muistellut juonenkäänteet viittaavat Matti Ijäksen elokuvaan Sokkotanssi (1999).
Sokkotanssi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Laulussa "Pieni marttyyri" pyhäkouluun haluaa Anna. Viimeisessä säkeistössä äiti ei käy Annan haudalla, mutta Anna odottaa isäänsä "verimekko kädessänsä" rannalla, jonne isä ei pääse kulkemaan virran yli. Tällaista laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/50-luvulta-muistan-laulun-joka?language_content_entity=fi
At the moment 83 universities offer teaching of Finnish language in 30 countries.
The list of these universities and countries is in this link:
https://www.oph.fi/en/education-development/finnish-language-and-culture/universities-outside-finland-which-you-can-study-finnish-language-and-culture
https://www.oph.fi/en/education-development/funding-internationalisation/finnish-language-and-culture-studies
Esteettömyydestä usissa rakennuksissa määrätään valtioneuvoston asetuksella rakennuksen esteettömyydestä (2017). Määräys koskee uudisrakennuksia.
Esteettömyyden harhaanjohtavasta ilmoittamisesta ei asetuksessa ole mainintaa.
Palvelukartta on verkkopalvelu, jossa kerrotaan kohteiden esteettömyydestä. Jos huomaat sivuilla virheitä, lähetä moite lomakkeella, jonka löydät alla olevan linkin takaa. Jos tämän viitsit, teet palveluksen kaikille.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikut…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
https://hri.fi/data/fi/showcase/paakaupunkiseudun-palvelukartta
Hautapaikkoja voi olla vaikea löytää. Seurakunnat rekisteröivät kuolleiden nimet, mutta aina hautapaikasta ei ole merkintää.
Seurakuntien keskusrekisteristä kannattanee aloittaa hakeminen.
Tässä yhteystiedot Helsingin toimistoon:
Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-15.45
Osoite: Kolmas linja 22 B; 00530 Helsinki
http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Tulivuorten toiminnan taustalla on Maan pinnan alla toimiva mekanismi, joka ei ole millään merkittävällä tavalla riippuvainen ilmastosta tai sen muutoksista. Esimerkiksi Islannissa on tulivuoria jäätiköiden alla samaan aikaan kun tulivuoria löytyy tropiikista. Tulivuoria synnyttävät voimat ovat ilmastosta riippumattomia sekä kokoluokkansa takia että siksi, että ne sijaitsevat maankuoren sisäpuolella.
Sen sijaan tulivuorilla on vaikutusta ilmastoon. Jokaisen purkauksen yhteydessä ilmakehään tulee savukaasuja ja muita pienikokoisia hiukkasia, jotka pääsääntöisesti estävät auringonvalon normaalin pääsyn Maan pinnalle eli ne viilentävät ilmastoa. Erittäin suurten purkausten tiedetään aiheuttaneet vuosia kestäneitä kylmyysjaksoja, ennen kuin...
Kaikki teoksen määrittelyn täyttävän tekstin julkaiseminen on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeudet koskevat myös kääntäjiä. Tekijänoikeuden suoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuden ABC on kompakti esite tekijänoikeudesta, https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf. Tekijänoikeuskysymyksiä voi esittää Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/.
Lammas löytyy 1. kaupunginosasta (Kruununhaka), jossa se on Kirjatyöntekijänkadun, Oikokadun, Välikadun ja Kristianinkadun rajaama kortteli 23. Leivonen (kiuru) ja kyyhkynen ovat 4. kaupunginosassa (Kamppi), korttelit 69 (Eerikinkatu | Fredrikinkatu | Annankatu | Kalevankatu) ja 79 (Eerikinkatu | Hietalahdenkatu | Abrahaminkatu | Kalevankatu).Lähde: Jarna Jäntti, Helsingin korttelieläimet : kantakaupungin kuvitettua historiaa
Suomessa ei ole mitään 30 sekunnin sääntöä, jollaista on sovellettu angloamerikkalaisen fair use -periaatteen pohjalta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sen sijaan meillä on erittäin laajakäyttöinen sitaattioikeus, jonka puitteissa esimerkiksi vinkkaustoiminnassa voidaan esittää katkelmia halutussa laajuudessa.
Ehtona esimerkiksi musiikin soittamiseen vinkkauksen yhteydessä on, että vinkkaaja myös puhuu kuultavasta musiikista eikä vain esitä sitä kuulijoille. Sitaatille täytyy siis olla syy, tässä tapauksessa se, että puhuttua tekstiä havainnollistetaan ääninäytteellä. Kun voidaan vedota sitaattioikeuteen, ei lupia tarvitse hankkia.
Heikki Poroila
Sana kaippari on slangia, ja sitä on käytetty jo 1900-luvun alussa. Sanalla on useita merkityksiä: 'toveri, ystävä, kaveri' tai 'poika, mies, kundi, tyyppi'. 1920- ja 30-luvuilla kaippari-sanaa on käytetty merkityksessä 'jätkä, hamppari'. Kaipparista on myös samaa merkitsevät muunnokset kaiffari, gaiffari tai kafru.
Nykysuomen sanakirja 5. (WSOY, 1980)
Paunonen, Heikki: Tsennaaksi Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
