DVD-levyille tarvitaan kirjasto-oikeudet. Kun kyseiselle elokuvalle on saatu kirjasto-oikeudet niin se hankitaan kirjastoihin. Seuraa tilannetta www.helmet.fi sivulla.
Täysin Reijo Mäen kaltaista kirjailijaa ei ole toista, mutta voisin ehdottaa joitakin nimiä. Suomalaisista miesyksityisetsivistä kirjoittavista kirjailijoista tulevat mieleen ensimmäisinä Totti Karpela ja Markku Ropponen. He eivät tosin ole yhtä humoristisia kuin Mäki. Jos huumoria hakee, niin Eero Pasasen kirjoissa sitä olisi enemmän, samoin Tapani Baggella. Hänen päähenkilönsä on kapakoissa viihtyvä poliisi Kononen. Ari Paulowia on pidetty hyvänä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden taitajana, mutta itse en tarkemmin tunne hänen tuotantoaan. Paulow voisi silti olla kokeilemisen arvoinen.
Matti Laine saattaisi hyvä nimi miehesi luettavaksi: hänen kirjoissaan riittää vauhtia, kun useimmissa kirjoissa päähenkilönä oleva sarjakuvataiteilija...
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Mainitsemaasi kokoomateosta ei ikävä kyllä löytynyt englanniksi mistään läpikäydyistä kirjastotietokannoista. Sen sijaan kirjaan :
JAN BIALOSTOCKI, The Message of Images. Studies in the History of Art (Bibliotheca Artibus et Historiae, ed, Jozef Grabski, Vienna, IRSA, 1988) pitäisi sisältyä artikkeli
"Judith: Story, Image and Symbol. Giorgione's Painting in the Evolution of the Theme", joka ainakin aiheeltaan tuntuu vastaavan hakemaasi artikkelia. Ko. teos löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta.
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry:n sivuilla kerrotaan juuri tämän tykin pienoismallin rakentamisesta:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Ennen rakentamista tarvitaan lupa ampuma-aseen valmistamista varten. Artikkelissakin mainitusta Jyri Paulaharjun kirjasta Vanhat tykit Rautaruukusta Hedvigiin saa paljon tietoa. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1792653__Sjyri%20paulaharj…
Myös Asehistorian Liiton sivuihin kannattanee tutustua:
http://www.asehistorianliitto.fi/
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Etsin tietoa Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olevasta WorldCat- tietokannasta. Burma-Thaimaa-rautatien rakentamisesta on ilmestynyt paljon kirjallisuutta, sekä yleisiä teoksia aiheesta että sotavankeina olleitten muistelmia. Viitteissä ei ollut mitään japanilaisten aarteesta. Lisäksi tietokannasta löytyi 3 videota aiheesta. Valitettavasti näitä teoksia ei suomalaisista kirjastoista löydy. Ernest Gordonilta on suomennettu teos Kwai-joen ihme (Päivä, 1984), joka löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa sivulta http://www.libplussa.fi. Pierre Boullen kirja Kwai-joen silta löytyy myös useista kirjastoista. Suomalaisista kirjastoista löytyy lisäksi seuraavat teokset, joita voit pyytää kaukolainaksi:
Davies...
Monissa vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kannen sisäpuolella liimattuna lappu, jossa on ote Helsingin kaupunginkirjaston lainaussäännöistä. Säännöt vaihtelevat, mutta 1930-luvun kirjasta löytyy mm. tällaista tietoa. Helsingin kaupungin asukkaalla sai olla kaksi lainauskorttia. Helsingin kaupungille veroa maksavat ja näiden vaimot saivat lainata ilmaiseksi, muut tarvitsivat tunnetun henkilön takauksen tai joutuivat maksamaan vakuutena 50 markkaa. Kortit olivat voimassa kolme vuotta. Kortilla sai lainata yhden kirjan kerrallaan. Toisella kortilla sai lainata mitä vain, toisella ainoastaan tietokirjallisuutta. Laina-aika oli yksi kuukausi. Kirjoja ei myöskään saanut lainata koteihin, joissa sairastetaan tarttuvaa tautia....
Titanicin orkesterinjohtaja Wallace Henry Hartleyta näyttelee ammattiviulisti Jonathan Evans Jones.
Englanninkielinen artikkeli Evansista: http://www.musicteachers.co.uk/journal/2000-10_evansjones_1.html
Tietoa elokuvan ja todellisuuden vastaavuuksista ja eroista englanniksi: http://www.chasingthefrog.com/reelfaces/titanic.php
Tietoa elokuvasta suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_(vuoden_1997_elokuva)
Suosikkikirjailijoistasi päätellen olet ainakin jossain määrin kiinnostunut teoksista, jotka kuuluvat spekulatiivisen fiktion piiriin. Suomalaisista nykykirjailijoista kannattaa tutustua ainakin Maarit Verrosen, Jyrki Vainosen ja Pasi Ilmari Jääskeläisen tuotantoon. Kaikkien teoksissa yhdistellään fantasianomaisia elementtejä ja realistista kerrontaa.
Vähemmän fantasianomaisia, mutta muuten kiinnostavia (etenkin, kun mainitsit Bulgakovin) kirjailijoita voisivat olla vaikkapa Tuomas Kyrö ja Miika Nousiainen.
Kannattaa myös tutustua uuteen kaunokirjallisuuden verkkopalveluun Kirjasampoon: http://www.kirjasampo.fi/ Kirjailija- ja teosesittelyjen lisäksi Kirjasammosta löytyy myös lukuvinkkejä ja suosituksia.
Alajoki-nimen taustalla on luontonimi, josta on asutusnimen kautta tullut sukunimi. Alajoki on yleinen nimi Vammalan ja Tampereen seuduilla sekä Pohjanmaalla. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000).
Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.
Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Laulun nimi on Erakko ja muistamanne kohta "Takaa pilvien päivä lämpöinen vihdoin nousee usvat poistaen" on laulun kertosäe. Laulu alkaa näin: "Ol' liki vuoriston maja viisaan erakon...". Se löytyy Wilho Siukosen koululaulukirjoista Nuorten laulukirja ja koululaisen musiikkitieto (4. tark. p. 1953, 6. tark. p. 1961, 7. tark. p. 1966) ja Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava, 1945). Nuorten laulukirjan säestyksiä näyttää löytyvän myös Kemin kaupunginkirjaston hyllystä. Siinä on laulun sanat ja pianosäestys. Siukosen kirjan mukaan laulu on englantilainen kansansävelmä ja sen suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aukusti Simojoki.
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Etsimäsi William Faulknerin novelli on suomennettu nimellä "Navetta palaa" ja se löytyy mm. William Faulknerin novellien kokoelmasta "Karhu ja muita novelleja" (Tammi, 1969). Kyseinen novelli sisältyy myös kokoelmiin "21 Nobel-kirjailijaa Björnstjerne Björnsonista Ivo Andricíin" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1962) ja "27 Nobel-kertojaa" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1987). Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.kirjasampo.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
