Pääkaupunkiseudun Helmet-yhteisluettelotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa, joista on sinulle apua. Jos olet tekemeässä opinnäytetyötä aiheesta tarvitset todennäköisesti materiaalia melko laajasti. Sellaisia kauhukertomuksia, jotka eivät ole mangasarjakuvia, löytyi yllättävän vähän.
Kirjasta "Vampyyrit kansanperinteestä populaarikulttuuriin" (Turun yliopisto 2011) löytyy Maria Patjaksen artikkeli "Vampyyrit japanilaisen populaarikulttuurin tuotteissa". Kirjan ovat toimittaneet Tuomas Hovi & Merja Leppälahti ja se kuuluu Turun yliopiston Folkloristiikan julkaisuja -sarjaan.
Toinen kirja on nimeltään Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita (Orienta 2003). Kirjan on kirjoittanut Lafcadio Hearn....
Vanhoja Ilta-Sanomien ja Iltalehden numeroita voi lukea Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Vuoden 2006 lehdet ovat luettavissa mikrofilmattuina.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Kirjastossa on myös kaksi mikrofilmien lukulaitetta, joita ei voi varata etukäteen. Niissä ei ole kopiointimahdollisuutta.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei
Voit uusia lainan viisi kertaa, paitsi silloin, kun lainaamaasi aineistoon eli kirjaan/ levyyn tms on tullut varaus. Silloin uusiminen ei onnistu.
Kun uusit lainan, niin uusi laina-aika lasketaan aina uusimispäivästä. Kirjojen laina-aika voi olla vain neljä viikkoa kerrallaan, dvd: llä kaksi viikoa jne. Ainoastaan kesällä on pidempiä laina-aikoja käytössä.
Kirjaston kotisivulla kerrotaan laina-ajoista:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lainaus.htm
Lainojen uusimisesta:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Tällainen mahdollisuus on lähiaikoina tulossa Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, luultavasti jo tammikuun aikana.
Kun palvelu on tarjolla, siitä tiedotetaan osaston kotisivulla http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/musiikki sekä Oulun musiikkikirjasto -Facebook-sivulla (linkki löytyy kotisivulta).
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Turku-aiheista matkailu-DVD:tä. Turku-Pisteestä kerrottiin, että tällainen matkailuohjelma olisi juuri valmistunut, mutta emme onnistuneet tavoittamaan henkilöä, joka olisi tuntenut tarkemmin ohjelman sisältöä, kieltä tai tallennemuotoa. Yritämme saada kyseisen ohjelman kokoelmiimme, kun tekijänoikeusasiat on selvitetty, mutta toistaiseksi voitte kysellä asiasta tarkemmin Turku-pisteestä, puh. 02- 33 00 33.
Saadaksesi kirjastokorttiisi liitetyn tunnusluvun sinun pitää käydä henkilökohtaisesti jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessä. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Terve postcrossing-harrastaja!
Minäkin olen harrastanut postcrossingia tähän mennessä 949 päivää. Olen lähettänyt ja saanut 258 korttia. Vain neljä lähettamääni korttia on jäänyt vaille vastakaikua. Tällä hetkellä minulla on oikeus 14:ään yhtä aikaa matkalla olevaan korttiin. Yhtaikaa liikkeellä olevien korttien määrä kasvaa sitä mukaa kun lähetettyjen korttien määrä kasvaa. Tällä tavalla varmaan testataan harrastajan sitoutumista harrastukseensa. En onnistunut löytämään millä määrillä lähetettävien korttien määrä kasvaa. Suomenkielisillä postcrossingharrastajilla on omat sivut, osoite
http://www.postcrossingyhdistys.fi/.
Postikortteja lähettämällä on osoitettu mieltä Sevettijärven postipalvelujen puolesta ja ilahdutettu sairaita tai...
Kyllä vain. Vaikka avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan edellyttää maanomistajan lupaa, pakkotilassa eli hengen tai terveyden suojelemiseksi tulen voi tehdä rikoslain (4 luku 5 §) nojalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. jäihin putoaminen tai eksyminen.
Lähde: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriö 2012. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokami…)
Kun varattu kirja saapuu haluamaanne kirjastoon on 10 aukiolopäivää aikaa noutaa kirja. Varausilmoituksen tulo postitse asiakkaalle vie päivän tai kaksi, joten aikaa jää 8-9 päivää. Sähköpostin kautta ilmoitus lähtee seuraavana yönä kirjan saavuttua kirjastoon. Kotiin tulevassa varausilmoituksessa kerrotaan tarkka päivä, mihin asti varattua kirjaa pidetään kirjastossa.
Vanhoista puhelinluetteloista katukarttoja ei löydy, mutta kotiseutukokoelmassa on erillisiä karttoja Lahden kaupungista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Niitä saa katsella mutta ei lainata.
Pääsääntöisesti Helmet-laina täytyy palauttaa johonkin Helmet-kirjastoon. Helpoin vaihtoehto on uusia laina, jos se on mahdollista. Täältä saat tietoa uusimisesta:
http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx
Jotkut kirjastot lähettävät lainoja muualle Suomeen. Palvelu on maksullista. Kysy Kittilästä tästä mahdollisuudesta:
http://www.kittila.fi/web/index.php?id=250
Voit myös palauttaa lainan lähettämällä sen postin kautta.
Hei!
Topeliukselta löytyy Tuhkimo (Kolme-seikkailullinen satuleikki). Se on Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 2. WS 1982.
(lienee vanhemman kaitoksen 3. osassa, ellen väärin muista)
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti voi varata siksi, ettei kirjaa ole enää yhtään kappaletta jäljellä HelMet-kirjastoissa. Virkailijajärjestelmän kautta näen, että ainoa kappale on poistettu Kirjasto Omenassa toukokuussa, kenties huonon kunnon tai vähäisten lainamäärien vuoksi.
Jos kaipaat Miamista kertovia matkaoppaita, tässä olisi pari tuoretta vaihtoehtoa, joita on kirjastoissa paikalla ainakin tällä vastaushetkellä:
http://www.helmet.fi/record=b1979154~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1879672~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjastosta ei ole saatavilla tarkkoja lainaustilastoja yksittäisistä kirjoista.
Oheinen lista on tehty mutu-tuntumalla, nämä sarjat ovat tällä hetkellä Helsingin pääkirjastossa
kovin kysyttyjä. Muita kysymienne aiheryhmien kirjoja kysytään vain satunnaisesti.
1. Rowling: Harry Potter -sarja (3 suomennettua)
2. Applegate: Animorphs-sarja (8 suomennettu), lähellä scifiä
3. Kaye: Replica-sarja (6 suomennettu), läh. scifiä
4. Stine: Goosebumps/Kalmanväreitä -sarja (8 suomennettu)
5. Kelly: Mystery club -sarja (18 suomennettu)
6. Maple: Noidan käsikirja
7. Lewis: Narnia-sarja (7 osaa)
8. Tolkien: Taru sormusten herrasta (3 osaa)
Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin:
"Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita.
Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik.
Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula.
Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi...
Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu...
Veeti on Fredrikin suomalainen muunnos. Fredrik puolestaan on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?)
