Kirja kertoo, esittelyjen perusteella, strategisesta henkilöstöjohtamisesta ja sen merkityksestä organisaatioiden menestykselle ja tehokkuudelle. Kirja käsittelee mm. sitä, kuinka henkilöstöjohtamisen käytännöissä tulee ottaa huomioon organisaation strategiset tavoitteet ja kuinka henkilöstöjohtamisella voidaan saavuttaa kilpailukykyä ja organisaation joustavuutta.
Teoksesta löytyy Industrial & Labor Relations Review:ssa julkaistu kirja-arvostelu:
http://digitalcommons.ilr.cornell.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&…
Sisällysluettelo, vähän kuvausta ja myös arvostelu kirjasta löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.palgrave.com/products/title.aspx?PID=271204
Hieman tietoa löytyy myös Amazonin sivuilta:
http://www.amazon.co.uk/...
Koska mahdollisuuksia musiikin valinnassa makumieltymyksistä riippuen olisi runsaasti, keskityin miettimään kehtolauluja.
Soitinkokoonpanoa ajatellen ensimmäisenä mieleeni tulivat Toivo Kuulan viululle ja pianolle sävelletyt teokset, esim. kaunis ja herkkä Kehtolaulu, op3a, Nro 1. Tämä nuotti (kokoelmatunnuksemme M042113400) ei valitettavasti vastaushetkellä ole vapaana pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se on lainattavissa Sibelius-Akatemian kirjastosta:
http://www2.siba.fi/Kirjastot/kokoelma.html
Sibeliuksen Pensées lyriques - sarjan Berceuse op40, Nro5. Soolonuotti pianolle löytyy useista HelMet-kirjastoistamme, esim. sävelmäkokoelmasta Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (kokoelmatunnus M042086285). Samasta...
Suomen kansallisbibliografia on netin kautta käytettävissä, siitä voi hakea tiedot niistä suomalaisista kirjoista joiden alkukieli on turkki. Aivan aukoton hakutulos ei ehkä ole, siitä taitaa jäädä ulos yksittäiset runot tai proosapätkät, jotka on julkaistu jossain antologiassa tai muussa kokoomateoksessa.
Fennican eli kansallisbibliografian käyttö on sen verran mutkikas, että annan tässä yksityiskohtaisen ohjeen:
Valitse "Tarkennettu haku", siinä hakukenttään kirjoita tur (kielen virallinen lyhenne luettelointitiedoissa), ja hakutyypiksi valitse Alkuteoksen kieli. Osumia tulee tällä hetkellä 35. Pamukin ja Kemalin lisäksi kolmas mainittava kirjoittaja on Nazim Hikmet, muita on muutama yksittäinen titteli.
Käytettävissäni olleista sitaattisanakirjoista en lausetta onnistunut löytämään eikä Hammarskjöldin omia teoksia myöskään juuri nyt ollut paikalla, mutta ainakin oheisten sitaattihakemistojen mukaan se on peräisin Hammarskjöldiltä:
http://thinkexist.com/quotation/never_measure_the_height_of_a_mountain_…
http://www.quoteland.com/author/Dag-Hammarskjold-Quotes/755/
http://www.1-famous-quotes.com/quote/23739
http://www.goodreads.com/quotes/show/335147
http://www.quotesdaddy.com/quote/208733/Dag+Hammarskjold/never-measure-…
Pitäisin siis tätä tietoa varsin varmana.
Turun kaupunginkirjastossa Nykypäivä-lehteä ja Suomenmaa-lehteä säilytetään kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Uutispäivä Demaria (Yhdistynyt julkaisuista: Demari ja Turun päivälehti 1.2.2001) säilytetään yksi vuosi ja kuluva kuukausi. Demaria ja sen seuraajaa Uutispäivä Demaria löytyy myös mikrofilmeinä. Lehtiä ei valitettavasti voi lainata, mutta niitä voi lukea kirjastossa Uutistorilla ja artikkeleista voi ottaa kopioita. Luettavat mikrofilmit pitää tilata edellisenä päivänä Uutistorilta.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy kyseisten lehtien vanhempia vuosikertoja, osa lehtiversioina ja osa mikrofilmeinä. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi
Minna Luukkaisen teoksessa Viitotut elämät : kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa (2008) kerrotaan, että vaikeampaa kuin tulla ymmärretyksi ovat kuuroihin liitetyt stereotypiat. Toisaalta eri kielestä, "vähemmistökielestä"" johtuvat ongelmat ylläpitävät näitä mielikuvia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/36061/viitotut.pdf?sequence… . Referaatti väitöskirjasta http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/tutkimus…
Viittomakieliset Suomessa, toimittanut Anja Malm, 2000 viittaa tähän samaan erilaisuuden ongelmaan. "Erilaisuus on aina ongelma, varsinkin jos itse kuuluu enemmistöön ja "nuo toiset" ovat vähemmistössä".
Kuurojen yhdistysten aktiivit mainitsevat tapaamisessaan,...
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Kayelta ei ole suomennettu Replica-sarjan lisäksi muita teoksia.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löytyy mm. tämän palvelun arkistosta asiasanalla Kaye Marilyn.
Kirjailijan kotisivun osoite on http://www.marilynkaye.com
Virolaisen kirjailijan Aidi Vallikin nuortenkirjoista on suomennettu Ei mikään kiltti tyttö (2002) ja Pelkkää vedätystä (2004). Kirjailijasta ei valitettavasti juuri suomenkielistä tietoa löydy.
Sekä perinteisten lehtien että ePress- ja Pressdisplay-palveluiden sähköiten lehtien luku on maksutonta Helsingin kirjastoissa. Sähköisiä lehtiä voi lukea kirjastossa asiakastyöasemilla mutta ei kotoa käsin.
Kysytty laulu taitaa olla Juhani Pohjanmiehen säveltämä "Jouluaatto". Sen alkusanat ovat juuri "Se riemussa enkelten laulavain".
Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta vanhemmasta kokoelmsta, jotka molemmat löytyvät ainakin HelMet-musiikkivarastosta Tikkurilasta (olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssäkin).
1) Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi (WSOY 1933) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1564047~S9*fin
Tämä löytyy myös Tampereen kokoelmista, mutta oli lainassa.
2) Pohjanmies: Kootut joululaulut (Gummerus 1956) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1458794~S9*fin
Tämäkin löytyy Tampereelta, mutta molemmat kappaleet olivat lainassa. PIKI-kirjastoista tämä löytyy myös Akaalta ja Mäntästä.
Pohjanmies on vielä...
Kiitos palautteestasi. 15 PressReader lisenssiä, joka mahdollistaa 15 samanaikaista käyttäjää, on riittänyt tähän asti Helmet-aluella. PressReader informoi meille, että aina kun 16. etäkäyttäjä kirjautuu palveluun, tulee selkeä ilmoitus täyttyneestä kapasiteetista. Jos palvelu on herjannut jotain epämääräisempää, on tuskin ollut kyse lisenssien puutteesta. Palvelussa on ollut tänä vuonna aika ajoin ongelmia kirjautumisessa, koska sivustoa on uudistettu ja kirjautumisvaihtoehtoja lisätty. Olemme aina tiedottaneet PressReaderia teknisistä ongelmista viipymätä ja pyytäneet pikaista korjausta. Toisinaan korjaukset ja lisäohjeet ovat viipyneet.
Ilouutisena voin kuitenkin kertoa, että ensi vuonna palvelu siirtyy rajoittamattomaan käyttöön....
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu...
Kyseessä on ilmeisesti Taina Bäckin Helsingin ammattikorkeakoulussa vuonna 2001 tekemä päättötyö nimeltä CAMI Havaintotaidot-harjoitusohjelma lasten toimintaterapiassa: toimintaterapeuttien kokemuksia tietokoneohjelman soveltuvuudesta toimintaterapiaan. Jos haluatte tämän tutkimuksen kaukolainaksi, ottakaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon (puh. 812511). Mitään muuta tutkimusta tai gradua ei tästä CAMI-ohjelmasta ole löytynyt.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä löytyy käännösautomaatti, jonka avulla voi muodostaa nimien katakana-muotoja. Automaatti löytyy osoitteesta: http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Tyyliksi kannattaa valita "calligraphy", koska se on yleisimmin käytetty tyyli. Hanna löytyy tietokannasta ja sitä vastaava katakana-muoto vastaa täydellisesti myös suomen kielen ääntämystä.
Maija on hankalampi tapaus, mutta parhaimman tuloksen saa hakemalla nimeä Maia. Toinen mahdollinen tapa voisi olla Maiya, joka muodostuu tavuista MA, I, YA.
Näiden tavujen kirjoitusasun voit katsoa katakana-taulukosta: http://www.japanorama.com/kata_ref.html
Hanna: ハンナ
Maija: マイヤ tai マイア
Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo.
Muita kirjoja aiheesta:
Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993)
Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990)
Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)...
Tuohon kun osaisi vastata, niin olisi todella viisas.
Et kerro ikääsi ja millaisesta kirjallisuudesta olet kiinnostunut, mutta kirjastot.fi -sivustoon on koottu lapsille ja nuorille linkkejä, joista voi etsiä itselle sopivaa lukemista. Vaikka otsikossa on lapsi, myös nuorille löytyy hyviä vinkkejä:
Katso osoitteet:
http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjat
Oulun Teuvosta löytyy kirjaesittelyjä:
http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/
ja
Hämeenlinnasta Nuorten pakki
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/pakki/pakki.htm
"Kysy Kirjastonhoitajalta" -palvelu on aikaisemmin vinkannut tällaisia kirjoija ja hakemistoja:
"Tässä muutamia ehdotuksia: Eoin Colfer: Siipimies Marcus Sedgwick: Miekkani laulaa Markus Zusak: Kirjavaras David Mitchell:...
Hei!
Tikkakoski kuuluu Vattenfallin jakelualueeseen. Vattenfall on julkistanut myyvänsä Suomen verkko- ja lämpöliiketoimintansa Lakeside Network Investments –konsortiolle, joten nimi muuttuu tai on virallisesti jo muuttunut LNI Groupiksi. Sähkön jakeluun tämä ei aiheuta muutoksia.
Myös minä yritin selvittää asiaa energiayhtiöiden sivuilta, mutta sieltä ei tosiaan jakelukarttaa löydy. Varmistin asian ensin Jyväskylän Energian ja sitten LNI Groupin (Vattenfall) asiakaspalvelusta. Asiakaspalveluluista varmistettiin, että jakelukarttaa ei ole nähtävillä em. energiayhtiöiden verkkosivuilla.
Päämajan sodanaikaisesta työskentelystä on kirjoittanut viime vuosina
ainakin Lasse Laaksonen teoksessa
Eripuraa ja arvovaltaa : Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen. - Docendo, 2014
Ennakkotietojen mukaan Laaksonen on julkaisemassa saman kustantajan kautta kirjan
Viina, hermot ja rangaistukset : sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945
Olisiko tätä tarkoitettu?
https://www.docendo.fi/viina-hermot-ja-rangaistukset-sotilasylijohdon-h…
