Valokuituverkon välityksellä toimivista laajakaistayhteyksistä, saatavuudesta ja hinnoista saa tietoa niitä tarjoavien yrityksien verkkosivuilta. Ainakin Soneralla ja Elisalla on tarjolla ko. tekniikalla toimivia yhteyksiä.
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Taloyhti%F6ille/Laajakaista+taloyhti%F…
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Laajakaista+kotiin/Extra
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_kiinteistokuitu.php
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_super.php
Koirankasvatusoppaita löytyy kirjastosta paljonkin. Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta saat niistä luettelon kirjoittamalla hakuruutuun sanat koira kasvatus. Uutuusjärjestykseen luettelon saat, kun haun tehtyäsi klikkaat Vuosi-linkkiä.
Tässä muutamia uusimpia:
- Koira lapsiperheessä / Sanna Karppinen (2013)
- Koirankoulutus : lemmikkisi tarpeiden ymmärtäminen ja oikea hoito / kirjoittanut Julia Barnes (2013)
- Pentuneuvola / Pertti Vilander, Salli Suorsa (2013)
- Kasvata koirasta kunnon kaveri / Noora Valkila (2013)
Alla vielä suomalaisen kouluttajagurun Tuire Kaimion kirja:
- Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi / Tuire Kaimio (2009)
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://finna.fi
Pääkaupungin yleisissä kirjastoissa kuluvan vuoden Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään pisimmän aikaa kokoelmissa Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa Helsingissä, mutta niissäkin vain kuluva kuukausi sekä 3 edellistä kuukautta. Nyt heinäkuussa ovat siis maaliskuun 2008 lehdet jo varmaan poistettu kokoelmista niissäkin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Eduskunnan kirjastossa säilytetään Etelä-Suomen sanomia kuusi edellistä kuukautta, joten myös 2008 maaliskuun lehtien pitäisi olla siellä luettavissa.
Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille ja auki 23.6. – 15.7.2008 arkisin klo 9–16, paitsi tiistaisin klo 9–18. Heinäkuun puolivälin jälkeen 16.7. – 3.8.2008 Eduskunnan kirjasto on suljettuna.
Ajan tasalla olevan tiedon löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www-osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Valitse ensin kunta (Helsinki), niin saat esiin Pikahaku-lomakkeen. Vaihtoehto "nimeke" on oletusarvona, joten valintaa ei tarvitse muuttaa. Kirjoita hakuruutuun kirjan nimi "Matka Ixtlaniin". Voit myös katkaista nimekkeen risuaita-merkillä. Tämän haun kohdalla se olisikin tarpeen, sillä kysymässäsi muodossa ei löydy mitään--kirjan nimi on Matka Ixtlaniin ilman d-kirjainta.
Rikhardinkadulla muuten on kolme kappaletta teoksen uusinta painosta (1994), mutta vastaushetkellä kaikki olivat lainassa. Sinun pitää siis mennä kirjastoon tekemään varaus, ellet soita johonkin niistä toimipisteistä, joissa se näyttää olevan...
Rumasta ankanpoikasesta löytyy hakemistojen mukaan näytelmäversioita ainakin Suomen Teatteriliitolta http://www.teatteriliitto.fi/ ja Työväen Näyttämöiden Liitolta http://www.tnl.fi/
Heiltä voi hankkia sekä näytelmiä että niiden esitysoikeuksia. Yhteystiedot löytyvät heidän kotisivuiltaan. Teatterin tiedotuskeskuksen kotisivuista http://www.teatteri.org/ voi myös olla hyötyä.
Seuraavista internet-osoitteista löydät tietoa Pauli Matikaisesta:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/matikainen.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/matikain.html
http://www.kirjapaja.fi/
Molempia mainittuja lehtiä pitäisi löytyä hyvin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Esim. Espoon kirjastojen Talo & koti -lehden tilauksia voi tarkastella HelMet -palvelussa Internetissä hakusanoilla: talo koti Espoo .
Lehtien numeroita voi varata paitsi asioimalla itse kirjastossa myös puhelimitse tai Internetin kautta.
Lehtien varaaminen HelMet-palvelun kautta on toistaiseksi hieman mutkikkaampaaa kuin muun aineiston varaaminen, mutta onnistuu. Ohje on HelMetin Ohjeet -osiossa: http://helmet.fi/search~S9*fin/k
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat...
Viimeisimmät kirjavinkkauksen sm-kilpailut käytiin 13.11.2010 KIRJASET -lasten ja nuorten kirjatapahtumassa Sastamalassa, teemana oli kierrätys.
Kilpailun säännöt kuuluivat:
Vinkkaa valitsemaasi lasten- tai/ja nuorten kirjallista teosta. Tyyli vapaa ja variointi suotavaa. Vuoden teeman, KIERRÄTYKSEN, huomioonotto toivottavaa.
Vinkkauksen tarkoitus on saada yleisön jäsenet kiinnostumaan vinkatusta teoksesta niin, että heille iskee lähitulevaisuudessa vastustamaton halu tarttua teokseen.
Vinkataan yhtä kirjaa, vinkkauksen maksimikesto 5 min. Taustanauhojen käyttö on kielletty, mutta soittimet, rekvisiitta ja kaikki uusi ja ennennäkemätön sekä omaperäinen on ehdottoman piristävää ja tervetullutta.
Kirjavinkkariyhdistys
http://www.kirjaset.fi...
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Elean voisi ajatella olevan lyhentymä nimestä Eleanor. Tämä englanninkielisissä maissa käytössä oleva nimi on johdettu ranskan kautta muinaisprovensaalisesta nimestä Alienor. Jotkut pitävät tätä Helene-nimen johdannaisena, mutta todennäköisemmin se on germaanista alkuperää (ali ~ "toinen, vieras").
Elea oli myös kreikkalaisten Etelä-Italiaan n. 540 eKr. perustaman kaupungin nimi (lat. Velia).
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of first names. Oxford University Press, 1990
Vuosaaren kirjastossa ei ole silppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää.
Löydät HelMet-palvelusivustolta listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu silppuri näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". Siitä pääset pudotusvalikkoon "Näytä kirjastot, joissa on". "Valitse palvelu" -valikosta löydät kirjastot, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teosta eikä kirjailijaa, joten ainakaan vielä sitä ei näytä suomennetun. Suurimpien suomalaisten kustantamojen sivuilta ei myöskään löytynyt ennakkomainintaa kirjan mahdollisesta tulevasta suomennoksesta, eikä liioin vapaalla internethaulla. Toisaalta kirja on niin uusi (julkaistu Ruotsissa tämän vuoden tammikuussa), että on hyvinkin mahdollista, että sen suomentaminen on jossakin kustantamossa tekeillä.
Kirjaa ei vielä löydy meiltä, mutta laitan hankintatoiveen eteenpäin. Joihinkin Suomen kirjastoihin kirja on jo tilattu, mutta koska se on ilmestynyt vasta äskettäin, ei se vielä ole lainattavissa. Kaukolainanakaan kirjaa ei siis kovin nopeasti saa käsiinsä.
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Suomessa hevosia ei juurikaan polttomerkitä. Tapa on yleisempi keskisessä Euroopassa.
Suomenhevosista on pidetty rekisteriä vuodesta 1907 alkaen. Rekisteriä ylläpitää Suomen Hippos ry.
Suomenkielisen Wikipedian artikkeli näyttää olevan erittäin monipuolinen tietopaketti suomenhevosesta ja sisältää myös listan kirjoista, joista saa lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevonen
Suomen Hippos ry:n suomenhevosia koskeva sivu, jossa mm. linkki suomenhevosen jalostusohjesääntöön
http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantak…
Hei!
Lasinen kierrekorkki pullossa kuulostaa harvinaiselta. Valmistusaikaa ja -paikkaa sekä hintaa on mahdoton arvioida näkemättä pulloa tai kuvaa pullosta. Myös merkintöjen puuttuminen tekee tunnistamisen hankalaksi. Pienikin särö tai lohkeama yleensä laskee esineen hintaa keräilyesineenä tuntuvasti.
Pullo kannattaa digikuvata, jotta kuvan voi lähettää sähköpostitse.
Kirjastoista löytyy jonkin verran lasinvalmistajien tuoteluetteloita. esim. täällä Lappeenrannan maakuntakirjastolla Karhulan lasitehtaan kristallivalmisteiden kuvasto, alunperin julkaistu v. 1933. ynnä muita.
Jos kotipaikkakunnallanne toimii antiikkiliike, osataan siellä ehkä arvioida pullon alkuperää ja hintaa.
Lappeenrannassa antiikilasin tuntemusta löytyy esim....
