Tein hakuja Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneillakin olevaan lehtitietokanta Ulrichswebiin, joka sisältää julkaisutietoja aikakaus- ja sanomalehdistä eri puolilta maailmaa. Haulla didactics ei relevantteja osumia tule, mutta alla olevalla haulla (advanced) saadaan 17 osumaa.
Keyword: foreign languages; Language: English ; Serial Type: Academic/Scholarly; Features; Online-full text OR Online-full content
Poimin oheen viitteisiin sisältyneet kuusi arviolta parasta linkkiä:
http://eltj.oxfordjournals.org/
http://e-flt.nus.edu.sg/main.htm
http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0015-718X
http://nflrc.hawaii.edu/rfl/
http://www.frenchtennessee.org/tfltajournal.pdf
http://www.tesl-ej.org/wordpress/
Helmet-kirjastokortilla ja...
Hei!
Riihimäen kirjastosta löytyy kyllä Pesonen, Eila: Minä ja herra fibro, kirja on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä on 12.2, varauksia ei ole. Muita fibromyalagiaa käsitteleviä kirjoja ovat: Haavisto, Maija: CFS:n ja fibromyalagian hoito, 2010, (Riihimäeltä menossa varaajalle, Hyvinkään kirjastossa paikalla), Fysiatria, 2009 (Riihimäeltä lainassa, eräpv. 27.1., Hyvinkäällä paikalla), Isomeri, Risto: Fibromyalagia : tietoa potilaalle,1995, (paikalla Riihimäellä), Jones, Sue: Sumu hälvenee : henkilökohtainen näkökulma fibromyalagiaan, 2006, (Riihimäellä eräpv. 12.02).
Kaikki suojatievalot eivät toimi samalla lailla. Oleellista valo-ohjauksessa on liikenneturvallisuus. Jalankulkijan odotusaika saattaa vaihdella esim. liikennevalojen sijainnin ja vuorokaudenajan mukaan.
Helsingin liikennesuunnitteluosaston selvityksessä liikennevalojen toimintaperiaatteista mainitaan neljä erilaista suojatievalojen perustoimintatapaa.
1. Jalankulkijan vihreä valo syttyy automaattisesti tietyn ajan kuluttua (ns. aikaikkunassa) eli omalla vuorolla vihreä tulee aina, vaikkei nappia paina. Jos suojatien valo-ohjaus toimii aina tämän periaatteen mukaisesti ei painonappeja ole suojatielle asennettu. Tämä ohjaustapa on käytössä hyvin vilkkailla suojateillä.
2. Jalankulkijan vihreä valo syttyy tietyssä aikaikkunassa jos...
Kukaan ei murhannut Robin Cleveä - ilmeisesti. Mitään todisteita rikoksesta ei ainakaan löydy.
Asiasta lisää Tommi Aition 15.11.2003 Helsingin Sanomissa julkaistussa kirja-arvostelussa. http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20031115SI1KU02ltu
Aiheestasi löytyy:
-Kognitiivinen psykoterapia, 2001, toim. Seppo Kähkönen, Irma Karila, Nils Holmberg (skitsofreniaa käsittelevä artikkeli s. 245-261)
- Kivinen, Pirjo: Psykoottisen kokemuksen avautuminen : näkökohtia skitsofreniapotilaan kognitiivisesta terapiasta. Mielenterveyden keskusliitto, 1999.
- Psykoterapian prosessit : tutkimukselliset konstruktiot /Antero Toskala ja Jarl Wahlström, Hki : Suomen psykologien seura, 1996.
- Fowler, D.Robert: Cognitive behavior therapy for psychosis: theory and practice, 1995.
- Cognitive psychotherapy of psychotic and personality disorders /ed. Carlo Perris and Patrick D. McGorry, 1998.
Myös seuraavissa voisi olla jotain:
-Toskala, Antero: Kognitiivisen psykoterapian teoreettisia perusteita ja...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät Henry-nimisistä seuraavat tilastotiedot. Mukana ovat siis myös ne, joiden toinen tai kolmas nimi on Henry. Mielenkiintoista tilastoissa on se, että joukosta löytyy myös naispuolisia henkilöitä:
Syntymävuosi
-1899 miehiä: 33 naisia: 0 yht: 33
1900-19 m: 311 n: 0 yht: 311
1920-39 m: 1252 n: 0 yht: 1252
1940-59 m: 2360 n: 0 yht: 2360
1960-79 m: 1967 n: alle 5 yht: alle 1972
1980-99 m: 2317 n: alle 5 yht: alle 2322
2000-09 m: 601 n: 0 yht: 601
2010 m: 51 yht: 0 yht: 51
2011 m: 26 n: 0 yht:26
Yhteensä m: 8918 n: alle 10 yht: alle 8928
Nimipalvelun tilastoissa ovat mukana myös kuolleet, joten sieltä ei valitettavasti löydy erikseen tietoja siitä, kuinka monta Henry-...
Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Japanilaisen kulttuurin aikakäsitystä voi ehkä parhaiten kuvata sanalla "täsmällinen": sovituista ajoista on erittäin tärkeää pitää kiinni, oli sitten kyse tapaamisista tai tavarantoimituksista.
Japanissa ollaan pidättyväisempiä kuin länsimaissa. Liiallista tuttavallisuutta on hyvä välttää. Etunimiä ei tule käyttää, ennen kuin saa luvan. Japanilainen voi tuntea itsensä nolatuksi, jos häntä pyytää kutsumaan toista etunimeltä heti ensitapaamisella.
Japanissa iäkkäitä ihmisiä pidetään suuressa arvossa ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti.
Tupakointi on Japanissa hyvin yleistä. Siellä on huomattavasti enemmän tupakoitsijoita kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tästä huolimatta Japanissakin on erilaisin säännöksin rajoitettu tupakointia...
Meillä ei ole tietoa siitä onko Sweet Valley High -kirjoja tulossa lisää suomeksi. Sitä voisi kysellä kirjakaupoista. Myöskään video- tai dvd-pakkauksina tuota sarjaa ei ainakaan meillä kirjastossa ole. Nyt tosiaan julkaistaan dvd:nä TV-sarjoja, joten saattaa hyvin olla, että myös Sweet Valley High joskus ilmestyy dvd:nä.
Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Valtionpäämiesten puheita löytyy kirjassa Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa, toimittanut Simon Sebag Montefiore ( Ajatus Kirjat, 2008). Sama teos löytyy myös englannin kielellä, samoin kuin In our time: the speeches that shaped the modern world, kirjoittanut Hywel Willimas (Quercus, 2009). Kyseiset kirjat eivät ole kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan, onko niissä myös Hitlerin puheita. Hitlerin pitämä puhe valtiopäivillä löytyy Pasilan varastosta nimellä Hitler vastaa Rooseveltille: Saksan johtajan ja valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin 28.4.1939 valtiopäivillä pitämän puheen suomennos.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Sukututkimussanastojen mukaan (Hase, Erkki : Sukututkimussanasto, 1988 : Karskela, Sirkka : Sukututkijan tietokirja, 1987) slut tarkoittaa (kylän) loppua, talollisten (ja mahd. torpparien) jälkeen merkittyä väestön osaa.
Muuttaneesta väestöstä on omat kirkonkirjansa ainakin joiltakin paikkakunnilta. Kysymyksesi saman perheen esiintymisestä taloissa 12 ja 60 on niin spesifi, että olisi parempi kääntyä maakunta-arkiston puoleen. Siellä kehotettiin tutkimaan paikkakunnan rippikirjoista, ketkä missäkin talossa ovat asuneet. Suomen sukututkimusseuralla on historiakirjojen hakuohjelma http://www.genealogia.fi/hiski?fi , jolla voi hakea myös kylän mukaan. Seuraamalla koko kylän tietoja ilmenee, että kun kysymäsi perhe on kirjattu taloon 60...
Tätä kautta on valitettavasti mahdotonta selvittää kaikkien kauppojen tuotevalikoimaa, mutta ainakin valmiina juomana jotkut näyttävät löytäneen root beeriä Suomestakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6699211
Myös nettikaupasta sitä näyttäisi saavan:
http://www.behnfords.fi/juomat-c-164.html
Sen sijaan mitään uutteita tai jauheita root beerin valmistamiseen en onnistunut löytämään. Asiaa kannattaisikin varmaan pikemmin kysellä esim. erilaisilta keskustelupalstoilta.
Melinda-tietokannasta löytyi kaksi viittausta aiheeseen:
Wastewater treatment, plant dynamics and management in constructed and natural wetlands / Vymazal, Jan, toimittaja. [Dordrecht ; London] : Springer, cop. 2008, jossa on artikkeli Removal of heavy metals from industrial effluents by the submerged aquatic plant Myriophyllum spicatum L sekä
Control of Eurasian watermilfoil (Myriophyllum spicatum L.) in TVA reservoirs : environmental statement.
Chattanooga : Tennessee Valley Authority, 1972
Arto-tietokannasta löytyi seuraava viittaus:
Lindén, Eveliina:
The lethal and sublethal effects of the aquatic macrophyte Myriophyllum spicatum on Baltic littoral planktivores.
Julkaisussa:Limnology and oceanography. - Lawrence, KS :. - 0024-3590. -...
Helmet-hausta ei tosiaan löydy haulla johtoryhmät kuin suomenkielisiä teoksia. Haulla johtokunnat saadaan yksi englanninkielinen kirja: The reflecting glass : professional coaching for leadership development / Lucy West and Mike Milan. Sanalla johtaminen löytyy sitten jo lukuisia englanninkielisiä kirjoja.
Helmet-haussa ruotsinkieliset julkaisut on asiasanoitettu ruotsiksi. Asiasanalla ledningsgrupper ei saada osumia, mutta ledarskap tuottaa jo paljon osumia.
Asiasanat löytyvät sanastoista YSA ja Allärs: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/i
Alan kirjallisuus löytyy parhaiten kauppakorkeakouluista. Helsingin
Kauppakorkeakoulun Helecon Mix -tietokanta antaa varmasti relevantimpia osumia. Tietokannassa on laaja asiasanoitus ja julkaisujen...
Tietokantojen mukaan suomeksi on käännetty vain kaksi bulgarialaista lastenkirjaa: Jordan Raditskovin Me varpusenpojat (suom. Kirsti Siraste, Tammi, 1975) ja Dimiter Inkiowin Petteri ja pikkusisko (suom. Paula Karlsson, kuv. Michaela Reiner, Kirjapaja 1987).
Ensin mainittu löytyy oman kirjastoverkkosi kirjastoista, jälkimmäisen voit lainata tai tilata kaukolainaan monista muista Suomen kirjastoista, esimerkiksi HelMet-kirjastoista.
Seuraaviin antoloioihin sisältyy suomennettuja bulgarialaisia satuja:
Bulgarialaisia kertomuksia (venäjän kielestä suomentanut Urho Ruhanen, Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954)
Merentakaisia satuja (koonnut ja mukaillut Olli Nuorto, kuvittanut Aarne Nopsanen, Suomen Kirja, 1943)...
