Olavi Paukkosen Päämajan tiedustelija -teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Vielä se ei kuitenkaan ole lainattavissa tai varattavissa.
Remeksen uusin eli "Pyörre" ilmestyy syyskuun lopussa.
Reino Lehväslaihon "Isku itään" ilmestyy lokakuussa.
Esa Sirenin "Verinen tie" ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä kirjoja on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Ne eivät ole vielä lainattavissa. Kirjan ilmestyttyä yritämme saada sen mahdollisimman nopeasti asiakkaiden luettavaksi.
Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka:
http://runeberg.org/erikkron/
Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55):
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his…
Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti:
http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka
Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
Tällaisen diaesityksen liittäminen kotiseutukokoelmaan ei sinänsä riko tekijänoikeuslakia, mutta sen julkinen esittäminen on monimutkaisempi asia. Yksityiseen käyttöön saa vapaasti ottaa valokuvia lehtien julisteista yms., mutta kirjastossa tällainen kuva ei enää ole yksityisessä käytössä ja muuttuu siksi lähtökohtaisesti luvanvaraiseksi. Nimikirjoitukset eivät ole ongelma, niitä ei tekijänoikeus suojaa, mutta kopiot kuvista ovat ongelmallisia.
En näe laillista estettä sille, että kirjasto ottaa kyseisen diakuvien kokoelman vastaan. Voi olla kuitenkin perusteltua rajata käyttöä siten, että kuviin voi tutustua kirjastossa, mutta niitä ei näytetä kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
Asia ei ole oikeudenhaltijan näkökulmasta merkittävä,...
Ikävä kyllä tätä TV2:ssa esitettyä näytelmää ei ole saatavilla. Ylen Elävässä arkistossa on kuitenkin muutamia kohtauksia:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=07996
Voit lähettää Yleen ohjelmatoiveen:
http://www.yle.fi/faq/toiveet.shtml
Mielenkiintoinen kysymys. Erilaisissa kokoomarunoteoksissa on kyllä omat osionsa äiti-runoille, isät ovat jääneet paljon vähemmälle. Kyllä isistäkin runoja löytyy. Esimerkiksi teos Meidän isä: runoja isälle. Otava 1998 käsittelee aihetta. Isän ja pojan suhteita käsittelee myös Kalervo Kaatriala teoksessaan Sen suothan, Isä? Riimikustannus 2006. Hal Sirowitz on kirjoittanut teoksen Isä sanoi.Like 2005.
Kannattaa selata myös muiden runoilijoiden teoksia,
niistä varmasti löytyy lisää isä-runoja.
Seuraavista kirjoista löytyy ohjeita Kleopatran puvun tekemiseen:
Greenhowe, Jean: Party costumes for kids, 1988, s. 63 (Cleopatra)
Greenhowe, Jean: Fancy dress for girls & boys, 1987, s. 42 (Ancient Egyptian Costume)
Myös kirjassa: Cassin-Scott, Jack: Costumes and settings for historical plays 1 (1979)on esitelty egyptiläisiä asusteita.
Fushigi yuugi -kirjat kuuluvat shojo-mangaan, erityisesti nuorille ja tytöille suunnattuun mangagenreen. Samaa genreä on ainakin seuraavilla tekijöillä: Moyoco Anno ja Arina Tanemura.
Japaniin liittyviä romaaneja toivomastasi aiheesta on esim. James Clavell, Shogun (historiallinen, jännitys- ja rakkausromaani) sekä Lian Hearn, Otorin klaanin tarina (3-osainen sarja, fantasia-, seikkailu- ja rakkaustarina).
Jos haluat etsiä lisää kirjoja toivomastasi aiheesta, hae kirjaston aineistohausta: historialliset romaanit ja japani (jos haluat sen liittyvän nimenomaan japaniin), fantasiakirjallisuus ja japani, seikkailukirjallisuus ja japani, rakkausromaanit ja japani.
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Käsite kosmetiikka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa koristetta. Mutta jo esihistoriallisella ihmiset ovat koristaneet itseään.
’Kosmetiikka’ eli kauneudenhoito, jolla pyritään kauneuden säilyttämiseen ja kohentamiseen esteettisen vaikutuksen parantamiseksi, alkoi levitä vähitellen ranskasta käsin muihin maihin 1800-luvulla.
Toisen maailmansodan jälkeen kosmetiikan käyttö yleistyi kaikissa kansanluokissa.
Kosmetiikan käyttö ja kauneusihanteet ovat aina vahvasti kulttuurisidonnaisia.
Kosmetiikan käytön ja valmistuksen historiasta on hyvin lähdeaineistoa saatavilla.
Aiheeseen voi perehtyä seuraavien lähteiden avulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka
http://www.coloria.net/historia/kosmetiikka.htm
-Rusoposkia, huulten...
Pentti Leino on kirjoittanut kirjan Harjanteen perhehistoria. 2001.
Tämä voisi olla kysymäsi "keskeneräinen" sukututkimus. Mutta ellei, niin Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksesta Mikkonen, Pirjo, Sukunimet.
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet aineistohaun sanahaulla vesimyll* löytyy yhdeksän kirjaa http://www.helmet.fi/search*fin/X
Näistä etenkin teos Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus erityisesti kainuulaisen myllyperinteen valossa on tutustumisen arvoinen. Kirjassa on runsas kuvitus.
Kirjassa Pajupillistä pikisirkkaan (ainakin vuoden 1999 painoksessa) on kolmesivuinen ohje siipimyllyn rakentamisesta.
Kaksi lehtiartikkelia:
Vesimyllyt osa arvokasta rakennusperintöä Rakennuslehti 2003, nro 12, sivu 11
Kainuun vesimyllyt - kunnostusprojekti, Arkkitehti 1993, nro 2, sivu 64-67
Jälkimmäinen lehti löytyy Pasilan kirjastosta
Tietoa www-sivuilla:
http://www.nba.fi/puukausi/tekaitta/v4_l.htm
http://www.freesciencefairproject.com/physics/water_turbine.html
http...
Vaikuttaa siltä, että laktoosittomasta tai vähälaktoosisesta maidosta tehtyä valkosuklaata ei ole myynnissä. Joissakin ekokaupoissa myydään kuitenkin riisimaitoon tehtyä valkosuklaata, joka on laktoositonta ja maidotonta (esim. http://ekolo.fi/nettikauppa/show.php?main=herkut&sub=suklaalevyt).
Kyllä vain. PIKI-verkkokirjaston tarkennetussa haussa (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_state=normal&p_p_lifec…) voi valita yläosan valikosta aineistolajiksi DVD:n tai videokasetin ja kirjoittaa sitten allaoleviin kenttiin haluamansa hakuehdot. Voi esim. hakea tietyn ohjaajan tai näyttelijän elokuvia, jolloin nimi kirjoitetaan tekijä-kenttään, tai hakea teos-kentällä tietynnimistä elokuvaa. Mikäli tekee laajemman haun vaikkapa asiasanan (eli aiheen) tai vuosiluvun perusteella, dokumentit, musiikin ja muun ei-fiktiivisen aineiston voi rajata pois joko laittamalla vapaahakukenttään luokkanumero 84.2 tai asiasana-kenttään asiansanan elokuvat.
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Turun kaupunginkirjastossa on presidenteistä paljon aineistoa. Yksissä kansissa presidenteistä löytyy tietoa esimerkiksi Lauri Haatajan teoksesta Presidenttikirja (2001). Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Aino-tietokannasta, jonne pääset osoitteesta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Suomen presidenteistä saa paljon tietoa tietenkin netistä, mm. sivulta http://www.presidentti.fi on linkit Suomen presidentteihin. Linkit viittaavat Suomen kansallisbiografian verkkosivuihin, mutta kyseinen teos on myös kirjamuotoisena Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasarjan osia (tällä hetkellä valmiina on 9 osaa, T-kirjaimeen asti) ei lainata, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Wikipedia on myös...
