Kyseisestä lehdestä on joitakin tietoja Fennica-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi. Lehden löytää etsimällä hakusanalla ”Monalisa” ja valitsemalla hakutavaksi ”lehden/sarjan nimi”. ”Monalisan” julkaisija on ollut Lahden kirjapaino- ja sanomalehti, mutta tietokannassa on myös huomautus, että kustantaja on vaihdellut. Lehti on ilmestynyt vuosina 1959–1976 ja kerran kuukaudessa.
”Monalisan” numerot vuoteen 1972 asti löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Internet-tietosanakirja Wikipediassa on myös kaikille vuoden päiville omat sivunsa, joilla listataan ko. päivämäärien merkittäviä tapahtumia eri vuosina. Päivämäärän 8. huhtikuuta englanninkielinen Wikipedia-sivu listaa hieman enemmän kyseisen päivän tapahtumia kuin suomenkielisen Wikipedian vastaava sivu, myös vuodelta 1950. Valitettavasti listoista ei kuitenkaan löydy suomalaisia tapahtumia ko. päivältä.
8. huhtikuuta vuonna 1950 silloin vielä nuorten vastaitsenäistyneiden naapurivaltioiden Intian ja Pakistanin pääministerit Jawaharlal Nehru ja Liaquat Ali Khan allekirjoittivat ns. Liaquat–Nehru -sopimuksen, jonka tarkoituksena oli suojella molempien maiden etnisten vähemmistöjen asemaa ja hillitä levottomuuksia eri kansanryhmien...
Sukunimikirjat eivät tosiaan tunne nimeä Ruokoja. Sukunimen Ruokola kohdalla todetaan, että Ruoko-alkuisten sukunimien taustalla on ilmeisesti luontonimi. Sanalla ruoko tarkoitetaan murteissamme tavallisesti vedessä kasvavia heinäkasveja, mm. järviruokoa.
Lähde:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin:
"Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä.
– Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta.
Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa...
Kovin laajoja ja seikkaperäisiä selvityksiä ilmiöstä ei tunnu löytyvän, mutta jotakin sentään.
Ebsco-artikkelitietokannassa on luettavissa seuraava lyhyt artikkeli:
EXTREME SURFING ON THE AMAZON
Surfing on a river? Every year, surfers gather for a championship on the Amazon River. They call it "Amazon not-com."
Ocean tides smash up the Amazon twice a day. The tides cause a wave 15 feet high to roar upstream. This wave is called the pororoca, or "big noise." It is
full of crocodiles, trees, garbage from the river bottom, and fish with nasty spikes.
Why would champion surfers want to ride the pororoca? If you do it just right, you can ride the wave for a long time--as long as 17 minutes. That is a lot
longer...
Joensuun seutukirjaston kokoelmatietokannasta löytyy yhteisömediaan liittyvää kirjallisuutta mm.
Yksilöllinen yhteisöllisyys : avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen , Tampere University Press, 2011
Uusi kultakausi : sinä ja me : miten siirrämme yhdessä Suomen tulevaisuuteen, joka on jo täällä : pamfletti , WSOY, 2011
Laine, Marjatta: Mummo ja vaari verkkoon : seniorin opas sosiaaliseen mediaan , Docendo, 2011
Aalto, Tuija: Löydy : brändää itsesi verkossa, Avain, 2010
Aalto, Tuija: Nettielämää : sosiaalisen median maailmat , BTJ, 2009
Li, Charlene: Verkkovalta : voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa , Tietosanoma, 2009
Salmenkivi, Sami: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0 , Talentum, 2007
Karjaluoto,...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei tällaista kirjaa näytä löytyvän. Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkan kautta haavaista paksusuolentulehdusta käsitteleviä väitöskirjoja kuitenkin löytyy 16 kappaletta. Helkasta voit tehdä hakuja internetosoitteesta http://finna.fi Näissä lääketieteen hauissa käytetään sairaudesta sen latinankielistä nimeä: colitis ulcertative ja väitöskirjoista englanninkielistä sanaa dissertations tai sen lyhennettä diss., joten haussa kannattaa katkaista sana kysymysmerkillä. Mene Helka-haussa tarkennettuun hakuun ja kirjoita ensimmäiseen tyhjään ruutuun colitis ulcerative, valitse hakutavaksi fraasi ja toiseen tyhjään ruutuun diss?. Jonkin kirjan nimeä klikkaamalla näet, missä kirjastossa teos...
Teiniagentti Luna –sarjaa on suomennettu 5 osaa Egmontin kustantamana. Amerikassa sarjaa (Amazing agent Luna) on ilmestynyt 7 osaa ja osa 8 on suunniteltu ilmestyväksi 2012 ja osa 9 2013, mutta suomeksi niitä ei ilmeisesti saada. Kirjastoista siis löytyy 5 ensimmäistä osaa.
On olemassa Bombax ceiba –niminen hedelmäpuu, josta käytetään yleisemmin nimeä cotton tree:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bombax_ceiba
Se ei kuitenkaan ole lajike, eli ihmisen jalostustyön tulos.
Ongelmana asian selvittelyssä on mm. se, että lajikkeita syntyy jatkuvasti uusia ja vanhoja poistuu viljelystä. Monien lajikkeiden, esim. Suomessa viljeltävien hedelmäpuulajikkeiden nimet ovat venäjänkielisiä, mikä vaikeuttaa selvitystä kääntämisvaikeuksien takia. Ainakaan alla olevista kirjoista ei löytynyt etsimääsi:
- Kotipihan marjat & hedelmät : koristeellisia, monivuotisia hyötykasveja Suomen oloihin : hoito-ohjeet / Ella Räty (2011)
- Puutarhan marjat / Leif Blomqvist (2008)
- Omenapuu / Anssi Krannila & Anne Paalo (2010)
- Äppel i...
Adventtikalenterin tavoin toimivaa kuvakirjaa Tulevaisuuden maa jaettiin 1999 osassa seurakuntia lahjaksi tietyille ikäluokille. Kirja oli riemuvuoden projekti kaikissa Pohjoismaissa. Sitä julkaistiin suomen lisäksi, ruotsin, norjan, tanskan, islannin, viron ja pohjoissaamen kielillä. Ruotsiksi sen nimi on Framtidslandet (ISBN 91-526-2607-5) ja kustantaja oli Verbum Förlag (1999) Tukholmassa. Sitä ei ole Oulun kaupunginkirjastossa , mutta sen voi kaukolainata mm. Oulun kaupunginkirjaston kautta.
Fennican mukaan Vera Olli on vuonna 1945 julkaissut teoksen Pitäjä puhuu. Mahtaako tämä olla haluttu teos? Kirjan alkusivuilla mainitaan Kaivoilan kylä, mutta ei sen suurempaa paikkakuntaa. Tätä kirjaa löytyy ainakin Helsingin pääkirjaston varastosta.
Ainakin aikataulujen
http://jizdnirady.idnes.cz/vlakyautobusy/spojeni/
mukaan linja-autoja kulkee lyhyin välein. Matkalippujen hinnat vaihtelevat reitistä riippuen 25-35 korunan välillä (yhteen suuntaan). Bussit näyttävät lähtevän metroasemilta Dejvická (luoteessa) tai Zličín (lounaassa).
Olisikohan mahdollisesti kyseessä Fulvio Testan kuvakirja "Siellä missä jäätelö kasvaa"? Kirjassa mm. on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
Kirja on suomennettu v. 1980, kustantajana Kirjayhtymä. Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolta.
Pienyrittäjyydestä voit etsiä tietoa mm. kirjoista: Kallio, Jukka: Pienyrityksen kehittymisen tiet. – Helsinki : Tetosanoma, 2002 ja Lundén, Björn: Marknadsföring för småföretag. Näsviken : Björn Lundén information, 2006. Nämä kirjat löytyvät Pietarsaaren kaupunginkirjastosta.
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löysin aiheeseen liittyvän Suvi Karsikkoniemen Pro gradu –työn: Alueellisesti verkottuneiden käsityöyritysten kansainvälistyminen. Suosittelisin tekemään lisähakuja LINDAssa (tietokantaan pääset kirjaston koneilta) käyttäen hakusanoja: markkinointi, kansainvälinen kauppa, kansainvälistyminen, vienti ja pienyritykset. Kannattaa myös tutkia mm. Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaa ARSCA https://finna.fi
sekä...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/...
Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .