Hei!
emme ole varsinaisia flunssa-asiantuntijoita, mutta tässäpä jotain aiheesta löydettyä.
Nielun infektoituminen aiheuttaa jo sinälläään yskää, koska ylähengitysteissä, erityisesti kurkunpäässä, on runsaasti yskänrefleksin laukaisevia hermopäätteitä.
Parainfluenssavirusten aiheuttamassa infektiossa tavallisimpia ensioireita ovat yskä ja nuha kuten mainitsitkin sekä lisäksi kurkkukipu ja korkea kuume.
Toinen nimenomaan nenän ja nielun ensimmäiseksi infektoiva flunssavirus näyttäisi olevan adenovirusten ryhmä, niiden aiheuttamissa infektioissa alkuoireita ovat nielutulehdus, yskä, päänsärky ja kuume.
RS-viruksen aiheuttaman taudin oireet vaihtelevat lievästä infektiosta alempien hengitysteiden vaikeisiin infektiotiloihin. Tyypillisiä...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 467 Siik-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteiden kautta nimestä ei löytynyt tietoa. Tässä palvelussa samasta sukunimestä on kysytty jo aiemmin. Tämän vastauksen mukaan nimi olisi annettu sotilasnimeksi Hyvärinen-nimiselle, aivan suomalaistaustaiselle miehelle.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6399d97e-b854-4a2…
http://users.kymp.net/p203472a/sukuseura/arja.html
Vuonna 2010 ilmestyi nimestä kirja: Siikin sukukirja: täältä tullaan (Kokoajat Matti Kilje ja Tauno Siik). Kirjaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston ja muutaman yliopiston kirjaston kokoelmissa. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman...
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Etsimäsi laulu löytyy Mika Toivasen nuottikokoelmasta Sumuiset kansiot, osa 1. Se on nyt odottelemassa pääkirjastolla musiikkiosaston tietopalvelussa, josta voit sen noutaa viimeistään maanantaina 20. tammikuuta.
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Valitettavasti Muinaistutkija-lehteä ei tule Espoon kirjastoon. Se ei tule minnekään pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Täältä voi tilata: http://www.sarks.fi/mt/hinnasto.html
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Kirja on juuri saapunut kaupunginkirjaston hankinta-osastolle (30.6.), mutta ensimmäistäkään nidettä siitä ei ole vielä ehditty viedä kirjastotietokantaan. Odota vielä kärsivällisesti ja kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet:iin käsittely-tilassa, voit tehdä varauksen. Voit myös odottaa, niin kauan että se on jossakin hyllyssä-tilassa, joloin voit hakea sen sieltä kirjastosta ilmaiseksi.
Laulu on julkaistu seuraavissa nuottikokoelmissa, jotka löytynevät myös Turun suunnalta:
(1) Merikanto: Kauneimmat yksinlaulut 3 (Fazer 1985)
(2) Merikanto: Kootut yksinlaulut 1 (Bells 2009, kolmelle eri äänialalle)
Heikki Poroila
Alla kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyneet tiedot:
- Omatoimikirjastojen asiakkaiden kirjastonkäyttö ja asiakastyytyväisyys / Anette Karjalainen ( Pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto, 2016). Luettavissa myös verkossa:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/100270
- Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 / Mika Mustikkamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 2015):
https://www.avi.fi/documents/10191/1263926/Selvitys+Suomen+yleisten+kir…
Tässä linkki aiheeseen liittyviin lehtiartikkeleihin. Ne on haettu kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton kautta:
https://finna.fi
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
Kysymyksessä on varmaan O. Henryn kertomus
Tietäjien lahja
joka on ilmestynyt v. 1979 suomennettuna samannimisessä kokoelmassa, kustantaja Karisto.
Kirjasta on myös kuvakirjaversio, jota luultavasti olet hakenut
Henry, O.
Tietäjien lahja / kuv. Lisbeth Zwerger. - WSOY, 1984.
ISBN 951-0-12429-X
Tietoja kirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ahenry%2C+o*/ahenry+o*/-3%2C0%2C0%2…-
Teoksesta ”Alanco, Jan: Signe Brander 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja , Helsingin kaupunginmuseo 2004” löytyy vanhoja valokuvia Herlsingistä. Mukana on myös kuvia Hakaniemen ja Siltasaaren alueelta. Kuvat esittelevät kylläkin vuosisadan alun Helsinkiä.
Internetistä osoitteista http://albumit.lasipalatsi.fi ja http://www.montakertaakaupunkiin.fi/wandora/index.html
voi hakea Helsinki-aiheisia valokuvia. Kummastakin löytyy kuvia Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Helmet-kirjastoista voi lainata videosarjaa Elämää Helsingissä, Helsingin kaupunki 2000. Videot on koostettu Suomen Elokuva-arkiston, Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien elokuva-arkiston kokoelmista Helsingin kaupungin juhlavuoden johdosta.
Elokuva-arkiston kirjasto on maan suurin...
Yleisradion Tallennemyynti on tosiaankin julkaissut hiljattain 10 CD:n äänitteen Raulo Haarlan vuonna 1966 Radioteatterille ohjaamasta kuunnelmasta ”Tuntematon sotilas”, joka pohjautuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin.
Äänitettä ei vielä ole lainattavissa HelMet-kirjastoissa eikä sitä myöskään ole kirjaston hankintalistalla. Äänitteellä on kyllä kirjastolevitysoikeudet, ja se mitä todennäköisimmin hankitaan kokoelmiin. Voit tietenkin varmuuden vuoksi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Helpoimmin hankintaehdotuksen tekeminen tapahtuu kirjaston kotisivulta löytyvällä lomakkeella, jonka löydät alla olevasta linkistä.
http://yle.fi/tallennemyynti/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Puumalan kirjastossa on asiakaskäytössä neljä tietokonetta, joista osa on pikakoneita, joihin ei tarvitse varata aikaa. Jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia, pääsee hän koneelle henkilötodistuksen näyttämällä. Puumalan kirjaston aukioloajat heinäkuussa ovat ma, pe 10-16, ti, ke 11-17, to 13-19, la suljettu.
Vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta tekijästä. Kolikon kunto vaikuttaa arvoon suuresti. Hintahaitari voi olla muutamasta sentistä tai eurosta kymmeniin ja aina satoihin euroihin asti.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy teos ”Standard Catalog of World Coins 1801-1900”, jonka kuviin kolikkoa voi verrata ja saada näin summittaisen käsityksen sen arvosta.
Parhaiten kolikon todellinen arvo selviää viemällä se asiantuntijan arvioitavaksi. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta (http://www.numismaatikko.fi/) löytyvät paikallisyhdistysten yhteystiedot. Antiikki- ja keräilymessuilla on usein tapana olla paikalla numismaatikkoja, jotka arvioivat asiakkaiden heille tuomia kolikoita ja seteleitä.
Numismaatikoiden tietopankin...
