En tunnista kuvauksesi perusteella tuota kyseistä peliä, mutta kirjastosta löytyy kyllä runsaasti englannin kielen harjoitteluun tarkoitettuja pelejä.
Pelejä voi etsiä verkkokirjastosta esimerkiksi käyttämällä asiasanaa "englannin kieli" ja rajaamalla haun CD-ROM aineistoon. Hakutuloslistan vasemmalla puolella olevilla faseteilla tuloslistasta voi löytää eri tasoisia harjoituksia (esimerkiksi lapsille tai aikuisille suunnattua).
Myös internetistä löytyy suomi-englanti-suomi sanastoharjoituksia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien ylläpitämällä sanakirja.org sivustolla on pelejä joissa sanastoa voi harjoitella molempiin suuntiin. Peleissä voi myös valita kategorian harjoiteltaville sanoille ja suomi-englanti suunnassa valita myös vaikeustason....
Kyseessä voisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Olipa kerran isä ja äiti (WSOY, 1988).
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa kerrotaan kirjan juonesta näin: "Lillin ja Lallin isä ja äiti eivät halua tehdä sitä mitä pitäisi vaan kaikkea muuta: leikkiä ruoalla, potkia palloa kadulla, leikkiä tyynysotaa nukkumaan mennessä. Roolit ovat aivan nurinkurin! Ilman lapsia kodin arki ei sujuisi lainkaan."
HelMet-kirjaston valikoimissa ei näytä oikein olevan Donna Leonia käsitteleviä painettuja kirjoja. Tosin Suomen dekkariseuran ”Ruumiin kulttuuri” -lehden numerossa 3/2009 on useamman sivun verran asiaa Leonista, ja ilmeisesti sama teksti löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/rk_309_a.html. ”Anna”-lehden numerossa 3/2009 on myös kirjailijasta muutaman sivun haastattelu. Molempia lehtiä löytyy joistakin HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä lehden nimellä ja kirjoittamalla perään ”Helsinki”.
Internetissä on sen sijaan paljonkin Donna Leonia käsitteleviä sivuja, myös suomeksi. Leonin kustantajan Otavan sivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/...
Alpo Noposen henkilötiedot ja viitteitä lisätietoihin
on hakuteoksessa SUOMEN KIRJAILIJAT 1809-1916. Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden seura. 1993.
Kirjassa on sivuilla 538-539 Alpo Noposesta lyhyet henkilötiedot, kronologinen luettelo
Noposen omasta tuotannosta, luettelo Noposen suomentamista ja hänen toimittamistaan
teoksista, luettelo Noposen tuotannon arvosteluista
sekä luettelo mitä hänestä on kirjoitettu eri julkaisuissa.
Hakuteos on varmasti hyvin varustetuissa yleisissä
kirjastoissa käsikirjastokirjana.
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy kokonaista teosta tästä aiheesta. Maailmanhistorian kirjasarjoista löytyy jonkun verran tietoa (esim. Otavan suuri maailmanhistoria 7 ja Maailmanhistorian käännekohtia 2). Matkaopas historiaan -sarjan Englantia käsittelevässä osassa kerrotaan myös anglosakseista. Englanninkielistä aineistoa löytyy muista kirjastoista runsaasti, jos hakee kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta (löytyy kirjastot.fi -sivulta)hakusanalla Anglo-Saxon period. Näitä aineistoja voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön kirjaston sivulla.
Hämeenlinnan kirjastossa (Hattula) on lainattavissa historiallinen dvd-elokuva nimeltään 1066.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan että Patrik on perua latinan Patriciuksesta jolla tarkoitetaan ylimystä, jaloa miestä.
Patrick on Irlannin suojeluspyhimys.
Kirjassa "Hartolan kirja" on Erkki Annala kirjoittanut artikkelin "Kartanot ja torpparit" (s.263-292). Artikkelin sivuilla 274-292 on torppareiden elämää Hartolassa käsittelevä osuus.
Ylen nettisivuilla on kirjoitettu Hartolan torppareista:
http://yle.fi/alueet/lahti/2009/12/pettuleipaa_ja_rapakaljaa_torpparin_…
Stjernvall-Järvi: Kartanoelämää Itä-Hämeessä- kirjassa on sivuilla 221-225 luku "Torppia ja torppareita". Ainakin sivuilla 224 ja 225 kerrotaan kahdesta Hartolassa syntyneestä torpparista.
Stjernvall-Järvi: Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa -kirjassakin saattaa olla jotain torppareista (emme voineet tarkistaa asiaa).
Muistakin kartanoita käsittelevistä kirjoista saattaa löytyä tietoa Hartolan torppareista ja...
Tarkoitat varmaankin vuoden 2013 kirjastojen kansallista käyttäjäkyselyä. Tietoa ja kyselyn tulokset löytyvät tältä Kansalliskirjaston sivulta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kayttajakysely…
Vastaajien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna tilastojen (2009) mukaan vastaajia oli 324. Tämä tarkoittaa sitä, että 324 eri henkilöä on vastannut viime vuonna kysymyksiin palvelussamme.
Vastaajatahoja on useita kymmeniä, osa näistä, Lapponica-tietopalvelu ja Näkövammaistieto, koostuvat monesta toimijasta. Edellisessä on mukana 18 vastaajaa, Lapin kirjastoja, museioita sekä tutkimuskeskusten tietopalveluja. Erikoiskirjastoja on 17, kunnan-/kaupuginkirjastoja on 48. Vastaajakirjastot löytyvät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot.
Vastaajakirjastosivuilla on lueteltu erikoiskirjastojen aihealueet. Siellä vastataan pääsääntöisesti aiheista esitettyihin kysymyksiin, ellei ole kyseessä selkeästi sellainen...
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
Kirja on varmastikin Steven Callahan: Meno-paluu helvettiin. 76 päivää meren armoilla. Otava, 1987.
Helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi löydät kirjan saatavuustiedot.
HS:n arkistosta löytyy varsin monia Hesarin juttuja, joissa Reznikoffia on käsitelty jonkin verran, mutta valitettavasti sieltä ei löytynyt tietoa, missä kuukausiliitteen numerossa olisi tuo etsimäsi laaja artikkeli. Jos olet kiinnostunut muista HS:ssa julkaistuista teksteistä, sinun kannattaisi käydä jossakin kirjastossa, jossa voit henkilökunnan avustuksella katsoa Hesarin arkistosta sinua kiinnostavat artikkelit.
Filosofian maisteri Jaana Utriaisen musiikkitieteen väitöskirja "A Gestalt music analysis: Philosophical theory, method, and analysis of Iegor Reznikoff's compositionson" tarkastettu Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Väitöskirjan nimi on suomeksi "Hahmofilosofinen teoria, metodi ja musiikkianalyysi Iégor Reznikoffin...
Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
kyseinen kirja on vasta tilauksessa. Sitä on tilattu kolme kappaletta, joiden saapumisajankohtaa en valitettavasti voi arvioida. HelMetissä oleva tieto yhdestä olemassaolevasta kappaleesta tarkoittaa nidettä, joka on luetteloitu järjestelmään, jotta kirjaan voisi tehdä ennakkovarauksia. Todellisuudessa yhtään kappaletta ei siis ole saapunut.
L-fashion groupin edeltäjästä Luhdasta löytyy tietoa Lahden kaupunginkirjastosta ainakin neljästä kirjasta:
Lahti region: technology, quality and style (1998)
Hosia, Matti: Suomalaisia menestyksen profiileja - hyvinhoidettuja yrityksiä ja mitä niistä opimme (1985)
Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat: kertomus perheompelimon varttumisesta nykyaikaiseksi suurtuotantolaitokseksi
(1967)
Luhta 1907-1982 (1982)
Näiden lisäksi teoksessa Eturivi: Päijät-Hämeen yritystoiminnan historia ja hakuteos (1996) on kerrottu L-fashion groupista lyhyesti. Myös mm. vanhoista Etelä-Suomen sanomista löytyy artikkeleita Luhdasta.
Pekka Luhtasen kirjoittamaa kirjaa Elämäni langat ja linjat V. Luhtanen Oy, Luhta Oy, L-fashion group Oy vuosina 1958-1999...
”Paras kurkku on tummanvihreä, kapea ja kevyt.” Tämä on kahdeksas ohje Katja Marteliuksen kirjoituksessa ’Elämänohjeita pääsiäisen ratoksi’. Elämänohjeet ilmestyivät Helsingin Sanomissa 7.4.2012.
Mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Huomasin tosin, että artikkeli löytyy nettihaullakin luettavaksi.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Helmet-kirjastojen tarjoama ePress-palvelu, jossa voi lukea kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä, ei ole ollut missään vaiheessa etäkäytettävä. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
PressReader-palvelu, johon kirjautumalla voi lukea ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, on etäkäytössä. Siihen kirjautumiseen tarvitset vain verkkoyhteyden, kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Olisiko mahdollista, että kyse on yrityksen tilaamasta ePressistä, joka on toiminut yrityksen sisäisessä verkossa, mutta jonka tilaus on päättynyt?
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Vanhaa Tamperetta kuvaavia romaaneja ovat mm. seuraavat.
Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973)
Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan (1977), Rautakoura ja Pulmunen (1980), Lasikuisti (1982)
Pennanen, Eila: Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972), Ruusuköynnös (1973), Santalahden aika (1986), Kulmatalon perhe (1988)
Toijala, Anneli: Lentäkää linnut (1976)
Hei
Vuoden kirjat -luettelo alkoi ilmestyä vuonna 1979. Varmuudella luettelo on ilmestynyt vielä 2009, mutta sen jälkeen en löytänyt julkaisutietoja.
Suomen kustannusyhdistyksen toimisto on kesälomalla 5.8.13 saakka, joten en voinut heiltäkään asiaa varmistaa.
Valitettavasti luetteloa ei ole systemaattisesti kerätty Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on vain vuodet 2006 -2009 (ei ole luetteloitu HelMet-tietokantaan).
Luetteloita ei löytynyt verkosta. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston kokoelmissa on osa luetteloista.
Kansalliskirjasto / Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjasto:https://finna.fi