Ikävä kyllä Brussigin tuotantoa ei ole saatavilla suomeksi.
Kysymäsi kirjat ovat saatavilla ruotsiksi (Hjältar som vi ja På den kortare sidan av Sonnenallé)ja "Helden wie wir" on käännetty myös englanniksi nimellä "Heroes like us".
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Kauan unohduksissa olleet, eläkeläiset mambon, boleron ja cha-chan taiturit Ibrahim Ferrer, Omara Portuondo, Compay Segundo, Ruben Gonzales ja Barbarito Torres nousivat hetkessä maailmanmaineeseen levyn Buena Vista Social Club myötä. Ohjaaja Wim Wenders kuvaa muusikoita heidän kotikaupungissaan Havannassa jossa he kertovat ajatuksistaan musiikista ja elämästä. Välillä nähdään otteita orkesterin konserteista. Buena Vista Social Club on saanut lukuisia palkintoja vuoden 1999 parhaana dokumenttielokuvana. Kielet: englanti, espanja (kohtaukset, valikot); suomi, ruotsi, norja, tanska (tekstit). Edellämainittu oivallinen selonteko on DVD-levyn: Buena Vista Social Club / ohjaus Wim Wenders sisällönkuvailua. Se löytyy pääkaupunkiseudulla...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi Leppävaaran ja Rikhardinkadun kirjastot) on yksi kirja, jossa zone system –tapaa käsitellään: Musta taide 3/1996. Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta on aiheesta muutama kirja (https://finna.fi
- Beyond the zone system / Phil Davis
- A zone system for all formats / Joseph Saltzer
- Beyond the zone system : workbook / Phil Davis
- Zone system calibration manual / Joseph Saltzer
Kameralehdestä löytyy aiheesta artikkeli: Kohti täydellistä mustavalkokuvaa, osa 5 : zone system käytännössä (1984, 1, s. 44-47). Vanhat Kameralehdet ovat Pasilan kirjastossa.
Teknisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta löytyy ainakin yksi aihettasi sivuava teos: Jäähallien lauhde-energia ja sen hyväksikäyttö (Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosaston julkaisusarja). Kirjan sisällöstä - siitä, kerrotaanko siinä määräyksistä ym. - en sen tarkemmin tiedä. Kannattanee tiedustella. Samaisessa paikassa (Tkk:n kirjasto, Otaniementie 9, neuvonta, tiedustelut p. 451 4111) näyttäisi olevan myös kirja nimeltä
Uimahallien sisäilmasto ja energiankäyttö (asiasanoina mm. LVI-tekniikka).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit aihetta sivuavia teoksia etsiä osoitteesta http://www.libplussa.fi asiasanoilla uimahallit ja rakentaminen sekä jäähallit ja rakentaminen, tai pelkästään lvi-tekniikka tai lvi-...
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
So little- time kirjasarja perustuu tv-sarjaan. Tähtinä tuossa sarjassa ovat kaksoset Mary-Kate Olsen ja Ashley Fuller Olsen. Kirjasarja perustuu Michael Baserin ja Frank Duganin tv-sarjan käsikirjoitukseen. Ilmeisesti sarjan kirjoilla on kaikilla eri kirjoittaja. Sinun lienee parasta ottaa yhteyttä kirjasarjan kustantajaan Otavaan: www.otava.fi tai jos tiedät millä kanavalla sarjaa on esitetty Suomessa, jos sitä on esitetty. Televisioyhtiöillä on omat yhteystietonsa nettisivuillaan. Kirjallista aineistoa ei löydy.
Meiltä ei ikävä kyllä kyseistä nuottia löydy. Koko maan tilanne näyttää myös yhtä huonolta. Koska koko maasta kyseistä kappaletta ei löydy kuin parilta CD-levyltä, on täysin mahdollista, ettei koko kappaletta ole edes julkaistu nuottina.
Runo on todella Waltarin Helleyö vuodelta 1945. Se löytyy Mika Waltarin runokokoelmasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978(WSOY 1979). Kirja löytyy tänään hyllyssä esim. Pasilan, Töölön, Oulunkylän, Rikhardinkadun, Vallilan ja Pukinmäen kirjastoissa. Kirjan saatavuustoedot osoitteessa www.helmet.fi
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Ainakin helpompaa olisi löytää tietoa Dancehall reggae -musiikista. Mm. näistä kirjoista löytyisi:
- Dancehall : the rise of Jamaican dancehall culture / Beth Lesser
- Roots rock reggae : An oral history of reggae music from ska to dancehall / Chuck Foster
- Populaarimusiikin tyylisuunnat / Risto Rauhala
- Reggae! : Jamaikan pop 1959-1997 / Heikki Hilamaa & Seppo Varjus
Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dancehall
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
Mikäli aiot lainata e-kirjoja HelMet-verkkokirjaston kautta, tapahtuu lainaaminen samoin kuin kotimaassa. E-kirjojen lukemiseen käytetään Adoben Digital Elements –ohjelmaa. Voit tarkistaa Adoben sivuilta, mille lukulaitteille löytyy ohjelman virallinen tuki:
http://blogs.adobe.com/digitalpublishing/supported-devices
Ohjeita Ellibsin e-kirjapalvelussa:
http://www.ellibs.com/fi/ohjeet
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
