Ainakin seuraava monikielinen suomen kielen kieliromppu löytyy: Suomea: kehitä kuullunymmärtämistaitoasi ja puhetaitoasi (London: Eurotalk, 1999), (ISBN: 1-862-21613-4). Tämä romppu kuuluu World talk -sarjaan.
Lisäksi on olemassa romppu Opi suomea:oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (London: Eurotalk, 1996), mutta käyttökielenä on suomi. Kielirompussa Opi suomea: lapsille (1996) käyttökielenä on 40 eri kieltä.
Elokuva on esitetty Suomessa vain tv:ssä vuonna 2005. Videolla sitä ei ole julkaistu lainkaan. Siksi sitä voi olla vaikea löytää esimerkiksi kirjastosta. Vaihtoehdoksi taitaa jäädä tilaaminen ulkomailta.
Yliopistokirjastoista saa yleensä lainata myös väitöskirjoja. Voit hakea niitä esim. Finna haulla tai Melindan tarkennetulla haulla. Myös Frank monihaulla löytyy kätevästi väitöskirjaaineistoa.
Hakusanalla väitöskirja ja rajaamalla kirjamuotoiseen aineistoon, löytyy jo Melindasta 366334 viitettä eli jonkinlainen rajaaminen, esim. kieli ja aihe, olisi hyväksi.
yleiset kirjastot tarjoavat myös väitöskirjoja. Esim. Vaskikirjastojen haulla löytyy 3307 väitöskirjaa.
Osa väitöskirjoista on myös vapaasti netissä luettavissa. Ulkomaisia väitöskirjoja löytyy helposti esim. Google scholar haulla.
Kirjastosta voi aina pyytää apua, jos sopivaa aineistoa ei löydy helposti.
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen lainsaadäntö. Kohdasta lainsäädäntö ja hae säädöstekstin perusteella hakusanalla " yksityinen tie" löytyy mm. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 sekä Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä 21.12.2000/1267
Lakitekstin tulkinta on vaativaa, onneksi Kauppakaarelta löytyy myös julkaisu Nevala, Tapio: Opas kesäasunnon lakiasioihin. Helsinki : Kauppakaari, 2000.
I am sorry to hear about your mothers passing.
Via Infopankki you find some Finnish courses online. There you can also do grammar and vocabulary online. Infopankki is a website published by City of Helsinki:
http://www.infopankki.fi/en/living-in-finland/finnish-and-swedish/finni…
Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:
https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/
Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf
Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2...
Veroasioista tietoa löytyy Verohallinnon sivustolta vero.fi.
Sivulla Sometulot on tieto, että jos saa ulkomaiselta sivustolta tuloja henkilöasiakkaana, verot maksetaan Suomeen.
Mikäli toimii osakeyhtiön alla, ohjeet löytyvät tältä sivulta, mutta tässäkin tapauksessa verot maksetaan Suomeen.
(viitattu 14.6.2023)
Yle Uutiset julkaisi vuonna 2015 artikkelin tutkimuksesta, joka kokosi tietoa siitä, mitä alueita ihmiset pitävät sopivina koskettaa, riippuen henkilöitten välisestä suhteesta. Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva, joka antaa idean mitkä alueet ovat keskimäärin sopivia koskettaa. Tämä ei tietenkään tarkoita että jokainen ihminen on samaa mieltä. Jotkut ovat avoimempia kosketukselle, kun taas toiset eivät halua, että heitä kosketetaan missään olosuhteissa.
Jos ei itse pysty päättämään mikä tuntuu sopivalta, niin toiselta voi aina kysyä jos heidän mielestä suhde on sellainen, jossa voisi halata, kutittaa tai nipistää ilman että tarvitsee etukäteen siitä kysyä uudestaan. Tämä on positiivinen tapa ottaa huomioon...
Kryptauksesta löytyy melko runsaasti aineistoa. Aurora -aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form1 löytyy asiasanalla kryptografia 26 teosta. Aiheesta kirjallisuutta salakirjoituksen historiasta aina lukuteorioihin.
Esimerkiksi näistä voisi aloittaa:
Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri
Simon Singh: Koodikirja : salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan
Jon C. Graff: Cryptography and e-commerce
Charlie Kaufman: Network security : private communication in a public world
Parhaiten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Rovaniemeltä ammattikorkeakoulun tekniikan...
Koiran kasvatus- ja koulutusoppaita löytyy laajasti, mutta suoraan kahden koiran kasvattamiseen liittyvää kirjaa ei. Koiran sosiaalisesta käyttäytymisestä löytyy kuitenkin hyvin tietoa esimerkiksi Tuire Kaimion teoksesta Koirien käyttäytyminen
Lisätietoa Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=b331e332-dd82-4931-889e-7190473a19…
ja Internetissä esim. http://www.kirja.fi/kirja/tuire-kaimio/koirien-kayttaytyminen/978951032…
Koiran viestien lukemisesta on myös tehty useita teoksia, esimerkiksi Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit, josta voi olla apua koirien keskinäisen käytöksen tulkitsemiseen.
Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=29a3e709-e7ca-4b90-8d24-adf3b36029…
Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua...
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo
Oletettavasti tarkoitetaan suomalaisia tai Suomessa vaikuttaneita henkilöitä.
Valitettavasti tällaisen listan tekeminen näyttää olevan aika hankalaa. Monet varhaisemman teollisuutemme suurmiehistä olivat monialayrittäjiä ja tekstiiliteollisuus lienee ollut useallakin ainakin jonkinlainen sivuhobby. Näyttää myös siltä, että monesta henkilöstä löytyy eniten tietoa heidän perustamiensa/johtamiensa yritysten historiikeista.
Arto Seppälän kirjan
Lanka läpi vuosisatojen : lukemisto suomalaisen tekstiiliteollisuuden vaiheista 1700-luvulta vuoteen 2005, jolloin alan työnantajain liitto täyttää sata vuotta. - Tekstiili- ja vaatetusteollisuus, 2005
mukaan tällaisia tuon ajan tekstiilialan yrittäjiä ja sijoittajia voisivat olla mm.
Finlayson, James...
Sanontaa ei löytynyt mistään perinne- eikä muusta suomen kielen sanakirjasta. Ainoa lähde, mistä sana "munalöylyt" löytyi, on Internetissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kotisivuilla, leikkimielisellä Möd Knuller vastaa -palstalla (http://www.siba.fi/Opiskelijajarjestot/Saymaa/9905/mod.html).
Kollegiaalisen konsultoinnin tuloksena päädyimme arveluun, että munalöylyt tarkoittaa äärettömän kovia löylyjä. Asiaa voi yrittää tiedustella Suomen Saunaseurasta (http://www.sauna.fi/default.htm) tai Kansanrunousarkistosta (http://www.finlit.fi/kra).
