Pro Sunila -yhdistys on todennäköisimmin oikea paikka kysyä neuvoa kaapistojen/kaappien rakentamiseen liittyen. Yhdistyksen sivulta löytyy kuvia, piirustuksia ja ohjeita liittyen esimerkiksi kiintokalusteisiin (mm. keittiökalustepiirustuksia), pintakäsittelyyn ja sisärakenteisiin. Alla muutama suora linkki yhdistyksen sivuille:Sunilan asuinalueen korjausohjeistot: https://www.alvaraaltosunila.fi/fi/ohjeetSisärakenteet-osassa sisäkatot, sisäseinät, lattiat, väliovet ja kiintokalusteet: https://static1.squarespace.com/static/5a216888ace864c4e864c279/t/5a58a… Asuntoliiteosa, jossa pohjaratkaisuehdotuksia asuntojen keittiö- ja hygieniatilojen nykyaikaistamiseksi ja asuntojen yhdistämismahdollisuuksista: https://static1.squarespace.com/...
Italiassa on vastaavanlaisia kuljetusrobotteja kuin meilläkin. Niitä jopa valmistetaan siellä: yksi kansainvälisesti tunnetuista kuljetusrobotteja tekevistä yhtiöistä on milanolainen Yape.Homepage - Yape YAPE, il sistema di consegne a domicilio a guida autonoma
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Tuija Lehtisen Suklaapolkuja-kirja ilmestyi Otavan kustantamana v. 2008 (ISBN 978-951-1-23006-9) ja seuraavana vuonna pokkaripainoksena (Loisto-pokkari).
Kirja kertoo meteorologi Elsa Karimosta, joka kaipailee parisuhteeseensa uusia tuulia. Hänen miehensä ekologi Turo Marttilan mielenkiinto suuntautuu Elsan sijasta lähinnä hyönteisiin, joita mies reissaa tutkimassa maailmalla.
Kulttuuritoimittaja Ismo Loivamaa kirjoittaa Ilkka-lehden kulttuuripalstalla kirjasta tiiviin selostuksen ja arvion, jonka löydät täältä:
http://www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=374189
Tässä vielä linkki yhteen blogitekstiin, joka kertoo Suklaapolkuja-kirjasta:
http://vauhko.vuodatus.net/blog/1541948/tuija-lehtinen-suklaapolkuja/
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa...
Hei,
Tämä vaikuttaisi kuvauksen perusteella olevan 1980-luvun lopulla ilmestynyt Kutsukaa McCall (Equalizer, 1985-1989), jonka pääosaa esitti Edward Woodward. Tästähän tehtiin myös kaksi elokuvaa 2010-luvulla ja kolmas tänä vuonna. Nämä eroavat sarjasta aika lailla ja pääosaa näyttelee Denzel Washington.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
Tietokannoista ei löydy viitteitä näin vanhoista aikauslehtikirjoituksista. Vanhoja Seura-lehden vuosikertoja säilytetään Helsingissä kirjavarastossa joka toimii pääkirjastossa Pasilassa. Siellä ovat luettavissa myös kysymäsi vuoden 1942 lehdet. Pääkirjaston asiakkaat saavat varaston aineiston käyttöönsä välittömästi. Varastossa on avoimet ovet joka keskiviikko klo 14-19 (9.1.-28.5.2008).
Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Putte Possun änkytyksen on selitetty johtuvan siitä, että roolin alkuperäinen ääninäyttelijä Joe Dougherty oli itse änkyttäjä.
https://www.mentalfloss.com/article/74224/reason-porky-pig-stutters
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu...
Kävin samanlaisella asialla kirjakaupassa juuri. Päädyin Carlos Ruiz Zafonin kirjaan. Ne ovat aikuiselle yleisölle kirjoitettuja, mutta täynnä jännittävää ja vähän mystillistä ilmapiiriä. Kirjoja on useita Henkien labyrintti, Enkelipeli, Taivasten vanki, Tuulen varjo, Marina. Jos nämä tuntuvat liian aikuismaisilta, olisi ehkä kotimainen klassikko Mika Waltari. Waltarin historiallisia romaaneja oli esillä kaupoissa myös. Sinuhe egyptiläisen lisäksi Turms Kuolematon, Mikael Karvajalka, Ihmiskunnan viholliset. Itse luin tuon ikäisenä kaiken, jonka oli kirjoittanut Agatha Christie. Hänenkin teoksiaan on kaupoissa hyllyssä valittavina.
Muita ehdotuksia Sachar Louis, Paahde, Aleksi Delikouras Nörtti-sarja tai soturikirjat tai ehkä Jeff...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen valikoimassa on olemassa myös isotekstisiä kirjoja heikkonäköisempiä lukijoita varten. Helmet-verkkokirjastossa näitä voi selailla asiasanalla 'isotekstiset kirjat' : Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi . Myös omassa lähikirjastossa kannattaa kysyä isotekstisten kirjojen sijainti! Lisäksi kannattaa tutustua myös saavutettavuuskirjasto Celian palveluihin: Tietoa Celiasta - CeliaCelian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on eri syistä vaikeaa. Celia välittää kirjoja esimerkiksi äänikirjoina ja Celian asiakkuus on ilmaista. Täältä löydät lisäksi miten Celian asiakkaaksi pääsee: Asiakkaaksi - Celia
Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi (Trollvinter, 1957) Tuu-tikki sanoo Muumipeikolle talvisessa metsässä juuri näin: "Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi." Vuonna 1994 ilmestyneessä 14. painoksessa tämä sitaatti on sivulla 22. Teoksen suomensi Laila Järvinen.
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han…
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Jyväskylän pääkirjaston palautusluukku on nyt toistaiseksi auki koko ajan myös kirjaston ollessa auki. Näin nopeampi asiointi onnistuu esimerkiksi vain uutuus-alueella. Kun koronatilanne muuttuu paremmaksi, pidämme luukkua auki ainoastaan silloin kuin kirjasto on suljettu.
Carl Barks -tarina Runaway train julkaistiin Aku Ankan parhaat -sarjan 32. kirjassa Onnellinen laakso ja muita Aku Ankan parhaita nimellä Kansallissankarit.
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on...
