Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800...
Helsingin kortteleiden ja katujen historiasta on kirjoitettu Helsingin vanhoja kortteleja -kirjasarja. Se on aika hyvä lähdeteos, kun etsii tietoa tietyn kadun rakennuksista ja paikallishistoriasta. Dagmarinkadun ja muun Etu-Töölön kaduista kerrotaan sarjan osassa 3. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1273328__Sviertotiet%C3%A…
Helsingin kaupungin historia -kirjasarja käsittelee, ainakin omien muistikuvieni perusteella kaupungin vaiheita ennemminkin laajemmin teemoin: talous, liikenne, hallinto jne. Tietyn pienemmän alueen historia kaupungissa ei niinkään pääse esiin. Kirjasarjan osat on kyllä jaettu vuosikymmenien perusteella. Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910–1930-luvuilla, josta ajanjaksosta...
Sellaista kirjaa, joka esittelisi kattavasti Helsingin julkisten istustusten kasvilajit, ei tiettävästi ole julkaistu, mutta varsin paljon tietoa niistä löytyy esim. Elina Nummen teoksesta "Vihreät sylit : kävelyretkiä Helsingin puistoihin", jonka saatavuuden voit tarkistaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xpuistot+helsinki&searchscope=…-
Suosittelen tutustumaan myös pieneen teokseen "Malmin hautausmaan puisto-opas / vastaava toimittaja: Satu Tegel", joka tietysti esittelee vain nimensä mukaisen alueen kasvillisuuden, mutta samoja kasvilajeja käytetään kyllä yleisesti muissakin Helsingin julkisissa istutuksissa.
Erinomainen teos "Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin / Arto Kurtto, Leena Helynranta ; [...
Hei, sakea voidaan juoda erilaisista astioista, mutta matala lautanen ("sakazuki") on yksi näistä välineistä joilta sakea voidaan nauttia. Lähteiden mukaan tällaiseen astiaan mahtuu sen verran vähän juomaa ja sitä käytettäessä on keskityttävä niin, että sakazukia käytetään monesti seremoniallisiin tarkoituksiin. Lähteet: https://japaniin.com/sake/https://www.urbansake.com/sake-101/sake-glossary/sakazuki/Pölkki, Miika: Sushikirja : perijapanilaisesta supisuomalaiseen
Vaattunki-nimiryppääseen kuuluu Rovaniemen lähistöllä useita paikannimiä, kuten Vaattunkivaara, Vaattunkiköngäs ja Vaattunkijoki.Nimen merkitystä ei löydy Suomalaisesta paikannimikirjasta eikä sen puoleen Rovaniemen murrekirjoista eikä Eränkäynnin perinnesanastosta, joten mikään aktiivisesti käytössä oleva murresana tuskin on kyseessä.Tiedustelimme asiaa nimistöntutkija Marketta Harju-Auttilta, joka kertoi että -nki-päätteestä voi päätellä, että kyseessä on hyvin vanha paikannimi.Jouko Vahtola arvelee väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty (1980, s. 90), että kyseessä olisi saamelaista alkuperää oleva nimi, mutta ei lähde arvailemaan sen merkitystä.Eeri Kiviniemi taas kertoo artikkelissaan Nimistö Suomen...
Yleisradiolla on vastauspalvelu nimeltä "Mikä musiikki soi ohjelmassa?" osoitteessa http://yle.fi/yleisradio/faq/ohjelmat/mika-musiikki-soi-ohjelmassa. Sinne voi lähetä kysymyksen sähköpostiosoitteella ohjelmapalaute@yle.fi ja kertoa miltä kanavalta ja koska kappaleen kuuli ja kuvailla kappaletta ja sen esittäjää.
Vastauspalvelusta vastattiin, että "Ylen suomenkielisillä radiokanavilla on tullut vain puheohjelmaa tuohon kellonaikaan. Mainitsemasi My Funny Valentine on soinut Yle Radio 1:llä, mutta aamupäivällä. Silloin sen esitti matalaääninen naislaulaja Chet Baker.
Laulu on kuunneltavissa Areenassa Muistojen bulevardi -ohjelmassa vielä n. kolmen viikon aja. Tässä linkki: http://areena.yle.fi/radio/1777204"
My funnu Valentin -laulussa ei...
Vaikka omat muistikuvani kappaleesta ovat huomattavasti hatarammat kuin kysyjän, enkä saanut levyäkään käsiini asiasta varmistuakseni, rohkenisin silti väittää, että etsitty kappale on Unohda Eila -yhtyeen Elämäni tarina. Muistiin pesiytyneen aukon syynä ei siis välttämättä ole dementia, vaan yksinkertaisesti muistamattomuuteen yllyttävä esittäjän nimi.
70- ja 80-lukujen taitteessa toiminut tamperelainen Unohda Eila julkaisi uransa aikana kolme singleä - Elämäni tarina (1980), Kolmas maailma (1980), Ronald Reagan (1981) - ja kolme kappaletta paikallisen levy-yhtiön Pistä paremmaksi -kokoelmalla (1979).
Perustuslakimme antavat kansanedustajalle laajemman toimintavapauden sekä tehokkaamman rikosoikeudellisen suojan kuin tavalliselle kansalaiselle. Kansanedustajaan kohdistettujen rangaistavien tekojen (pahoinpitely, kunnianloukkausrikokset, henkirikokset, laiton vapaudenriisto jne.), jotka tehdään kostonomaisesti ja tietoisena kohteen kansanedustajuudesta, olivat vielä vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen mukaan rangaistavia erityisen raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtyinä tekoina. Sääntely on sittemmin poistettu perustuslaista, eli kansanedustajat ovat periaatteessa rikoslain takaaman oikeussuojan piirissä niin kuin kuka tahansa kansalainen. Käytännössä rikollisia tekoja puntaroitaessa poliittiset motiivit toimivat kuitenkin...
Kiitos jo etukäteen minunkin puolestani lahjoitustarjouksestasi. Helmet-kirjastot ottavat lähtökohtaisesti vastaan lahjoituksia, jos niillä ei ole kyseistä kirjaa tarpeeksi kokoelmissaan vastaamaan todelliseen tai arvioituun kysyntään, tai jos kirja toisi kokoelmiin huomattavaa kulttuurillista arvoa. Voit viedä kirjalahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen tai vaihtoehtoisesti ottaa yhteyttä kirjastoon esimerkiksi sähköpostitse tiedustellaksesi, onko kirjastolla tarvetta tarjoamillesi kirjoille. Jos viet lahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen, voi kirjasto laittaa sen kirjakierrätyspisteeseen ne kirjat, joita se ei ota vastaan, jos ette esimerkiksi erikseen sovi näiden kirjojen takaisinnoudosta.
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on tallennettu äänikirjaksi suomen lisäksi myös saksaksi (Sinuhe der Ägypter, 2012), ja tšekiksi (Egypt́an Sinuhet, 2011).
Saksankielinen äänikirja näyttää kuuluvan Deutsche Bibliotekin kokoelmiin. Tšekinkielinen Sinuhe äänikirjana on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi
https://www.deutsche-bibliothek.org/online-katalog.html
Kirjoista ja ilmankosteudesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja vastauksen mukaan suurempi kosteus ei lyhytaikaisena vahingoita kirjoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-hyvin-kirjat-sietavat-kosteaa?lang….
Ilmankosteuden noustessa kirjojen sivut menevät hieman laineille myös kirjaston hyllyssä. Mikäli kyse on tällaisesta ilmiöstä, kirjat palautuvat ilman kuivuessa itsestään entiselleen. Pysyvää käpristymistä tapahtuu useimmiten vain, kun kirja on ollut suoraan kosketuksissa veteen tai muuhun nesteeseen.
Useissa suomen murteissa tanhua tarkoittaa molemmin puolin aidattua tietä, karjakujaa, tannerta tai karjapihaa. Aidatun kujanteen perällä olevaa taloa on kutsuttu mm. Tanhuanpääksi. Tätä kautta talonnimestä on tullut myös sukunimi. 1900-luvun alussa myös muutama ruotsinkielinen Siren ja Malin on vaihtanut nimensä Tanhuanpääksi.
Sekä talon- että sukunimenä nimi on yleinen varsinkin Satakunnassa mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
1.Sami Pihströmin jälkisanat ovat teoksessa sivuilla 250 – 269.
2.Esa Väliverrosen artikkelin nimi on Journalismi kriisissä?, ja se on teoksessa sivuilla 13 – 31.
3.Pekka Pekkalan kolumni on Hesarin nettiversiossa vapaasti luettavissa. Päivämäärä on 4.10.2010, ja otsikko on iPad ei pelasta sanomalehtiä. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehti%C3%A4/11…
4.Christensenin jutun otsikko on Kolme digitaalista myyttiä. Se löytyy Voima-lehden nettiversiosta. Sivulla kerrotaan, että artikkeli on julkaistu myös Voiman numerossa 7/2010 s. 40 - 41, eli joko sinun tai Voiman sivuston sivunumeroissa on virhe. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei säilytetä Voima-lehteä näin pitkään, joten lehdestä ei...
Kyseessä on varmaankin Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus, 2018). Tarasovaa haastateltiin Ylen Aamun kirja -ohjelmassa 1.3.2018. Voit katsoa haastattelun alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4371839
Teos kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin. Voit tarkistaa teoksen ajantasaisen saatavuuden alla olevasta linkistä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.anniinatarasova.fi/
Nyt on saattanut ChatGPT laittaa vähän omiaan. Etsin tietoa esimerksi Finna.fi:stä ja Kirjasammosta ja sain vastaukseksi vain tuon Aino Lehtosen suomentaman novellikokoelman Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa sekä Marja Helanen-Ahtolan lyhyentäen kääntämän Pyöreän pöydän ritarit. Voit tarkistaa Kirjasammon hakutuloksen täältä.
Eino Kalima oli teatteriohjaaja ja kääntäjä, jonka käännöstöihin kuului muun muassa Anna Karenina. Eino Kaliman käännöksiä voit tutkia Kirjasammosta.
Valitettavasti kappaleeseen "Olen kuullut Mooseksesta kaislikossa" ei ole nuotteja saatavana - ainakaan kirjastojen tietokannoista sitä ei löytynyt. Äänitteenä kappale löytyy "Kiitos elämästä" cd-levyltä, jota on mm. Turun kaupunginkirjastossa. Äänitteen saa lainaksi kaukopalvelun kautta.
Helmet-kirjastosta löytyy paljon materiaalia joista toivon olevan apua kysyttyyn asiaan. Hakusanalla "kaunokirjoitus" löytyvät seuraavat teokset, jotka ovat sangen eri-ikäisiä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaunokirjoitus__Orightresu…
Arvelen että listalta löytyvä kohtalaisen uusi kirja Kirjain kirjaimelta - uutta suomalaista kalligrafiaa voi olla tutustumisen arvoinen, suosittelen sen varaamista itselle noudettavaksi lähikirjastosta. Tässä kirjan tiedot https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062470__Skaunokirjoitus_…
Kirjakaupasta saa harjoituskirjoja, joita ei ole monissa kirjastoissa, esim. tämä Kaunis käsiala -kirja https://www.suomalainen.com/products/kaunis-kasiala
Toivottavasti...
Kyseinen teos on suunnattu ehkä noin 13-19 -vuotiaille nuorille. Mitään tosi tarkkoja rajoja ei voi kuitenkaan määrittää. Minkä tahansa ikäinen lukija voi saada hyötyä ja hyviä vinkkejä kyseisestä oppaasta.
Kirjaa varten on mm. haastateltu kirjoittamista harrastavia nuoria, joten ehkä tuossa ikähaarukassa olevat saavat eniten vertaistukea ja samaistumispintaa.
Teos ei ole myöskään liian teoreettinen, joten nuoremman lukijan on ehkä helpompi tarttua tähän.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyi tieto, että Sääksmäen Saarioispuolen seuratalo-osakeyhtiö vietti Tarttilan kylässä valmistuneen talonsa vihkiäisjuhlaa 27.8.1911 (Hämeen Sanomat, 19.08.1911, nro 91, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/815792?page=1).
Lisätietoa Tarttilan kulttuurimaisemasta löytyy kirjasta Saarioispuolen omat jutut (Saarioispuolen kyläyhdistys ry, 2005). Kirjassa on seuratalosta pieni kuva s. 29 ja 285, jossa myös tietoa seurantalosta. Samoin kirjasta löytyy tieto, että talo purettiin vuonna 1992 (s. 299).
Sääksmäki-seura julkaisee Sääksmäki-lehteä, josta voi myös löytyä lisätietoa.
