Tarkoittanet muinaisella asutuksella esihistoriallisen ajan asustushistoriaa. Aulangonjärven rannoilta ei ole löytynyt jäänteitä esihistoriallisen ajan asuinpaikoista. Vanajaveden laakson selvityksissä mainitaan Aulangonjärven puoleiselta rannalta vain Aulangonlinna, muinaislinna, joka on ollut osa Hämeen linnavuoriketjua. Aulangonvuoren lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijoista ja mahdollisista rakennusten pohjista.
Aulangonlinnan ja Vanajaveden väliseltä alueelta, entisen Luhtialan kylän alueelta, on sen sijaan löytynyt jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Aulangon ratsutallin kohdalla on ollut esim. rautakautinen asuinpaikka ja Katajiston piha-alueella rautakautinen kalmisto. Lahistöllä on paljon muitakin esihistoriallisen ajan...
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Säkert den bästa boken om Brändös historia är Laura Kolbes bok Brändö - drömmen om en bättre framtid. Den har kommit ut år 1990. För tillfället finns den på hyllan i Helsingfors huvudbibliotek (Böle) och i Richardsgatans bibliotek.
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:
Englanti-suomi idiomisanakirja
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
ITIL eli Information Technology Infrastructure Library on kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen (Wikipedia). Malli on kehitetty Isossa Britanniassa ja siihen liittyvä aineisto on pääasiassa englanninkielistä. Suomeksi on käännetty ITIL V 3 taskukirja (Van Haren, 2009). Kirja kuuluu Oulun yliopiston kokoelmiin ja tilattavissa vaikka kaukolainaksi. ITIL Foundation Handbook -kirjaa ollaan kääntämässä suomeksi. Kirjan pitäisi ilmestyä tämän kevään aikana.
Suomessa ITIL-tietoutta levittää erityisesti itSMF Finland -yhdistys. Yhdistyksen sivulta http://www.itsmf.fi/voi löytää aiheesta tietoa.Sivulta löytyvät myös yhdistyksen yhteystiedot, joiden avulla asiasta voi kysellä lisää. Sivustolla on myös luettelo...
Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Hei, tarkoitatko miten saat uuden kirjastokortin? Jos olet Helmet-kirjaston asiakas (kysymyksesi ohjautui tänne Helsinkiin), saat uuden kortin asioimalla missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota mukaan vanha kirjastokorttisi sekä henkilötodistus, jossa on uusi nimesi. Saat uuden kortin samantien, eikä siitä veloiteta maksua.
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Ainakin kirjassa Maailman paras hevonen (1983) Kikka käy Harmaalinnan kartanossa, kuten Sanojen aika-sivuston kirjatiedoista käy ilmi: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=296&PageConten…
Luin myös paikalla olleiden sarjan kirjojen takakannet, mutta ainakaan niissä ei viitattu Harmaalinnaan.
Lefkaksen (käytetään myös nimeä Lefkada) saaresta löytyy tietoa useista Kreikan saaria käsittelevistä kirjoista.
Piki-kirjastojen alueella uusimpia kirjoja ovat:
Greek islands (Lonely Planet), 2004
Kreikan saaret (Kaupunkikirjat), 2003
Seuraavista lehdistä löytyy artikkeli Leftaksen saaresta:
Matkaopas 2006, nro 1
Matkalehti 2002, nro 3
Artikkeleissa, jotka olit jo lukenut, olikin paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä nyt voi tehdä kotona. Tässä on vielä joitakin:
Podcastit. Näitä löytyy paljon ilmaiseksi eri kanavista ja eri aihepiireistä.
Kirjastojen e-kirjat, e-äänikirjat ja muu e-aineisto
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai opetella uuden taidon
Vaikka museot ovat nyt kiinni, niihin voi lähteä ääniopastuskierrokselle: http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-03182020-0000-aaniopastukset-turun-museoissa
Taideteoksia voi katsella verkossa: https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Voi kirjoittaa kirjeen.
Virtuaalikierrosten kautta pääsee moniin eri kohteisiin omalta sohvalta:
Moniin museoihin, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseoon, pääsee virtuaalikierrokselle....
Vuonna 2009 Ylen Radioteatteri esitti 26-osaisen sarjan, jossa Eeva-Maija Haukinen luki Mrs Alec Tweedien matkakirjaa "Matkalla Suomessa 1896". Kirjan julkaisi suomeksi Otava vuonna 1989. Kyse lienee tästä kirjasta.
Lähteet:
http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/kanavat/YLE%20Radio%20Suomi/2009/3/1
https://finna.fi
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja...
