Helmet-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran remiksattua musiikkia cd-levyillä. Kattavaa luetteloa niistä ei saa, koska remiksausta ei välttämättä ole lisätty levyn tietoihin. Kannattaa hakea katkaistuilla hakusanoilla remix* tai remiks* ja selata tulosta. Ainakin muutama levyllinen 80- ja 90-lukujen musiikkia löytyi:
- 80s remix / Duran Duran, Spandau Ballet, Howard Jones, Blancmange, Blue Zoo, Bronski Beat, Ultravox, Thomas Dolby, Gang Of Four
- The original 80s remix box set : massive eighties hits extended and remixed
- Retrodance : the greatest dance hits of the 90's
Alla linkit hakuihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sremix*__Ff%3Afacetcollections%3A2%3A2%3AMusiikki%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&...
Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
Pioneerialan asiantuntija kertoi kyseessä olevan sähkösytytyskoje. Klassisissa malleissa sähkövaraus saadaan aikaan kampea pyörittämällä ja sitten painetaan nappia (tai näissä tosi old-school -laitteissa painetaan laukaisukampi pohjaan).
Laitteesta löytyy useita mainintoja Kansalliskirjaston digitoimista historiallisista sanoma- ja aikakauslehdistä. Kuvaa en valitettavasti löytänyt, mutta laitteen käyttöä on kuvaillut esim. pioneerivänr. Saarinen Rajan turva -lehdessä vuonna 1929:
"Odotamme vain, käsi sähkösytytyskojeen avaimessa, suojaisessa paikassamme kaikessa rauhassa, kunnes kaikki omat joukkomme ovat ehtineet omalle rannallemme ja yhä vain vaanimme hetkeä, jolloin viholliset marssivat sillalle ja sitten hirveä räjähdys, valtavat...
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis...
Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhan osalta löydät lajilistan täältä https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#83d44cbd Useimmista eläimistä on oma lajisivunsa, jossa mainitaan muiden perustietojen ohessa elinikä.
Kilpikonnat ovat usein pitkäikäisiä ja Korkeasaaren hiilikilpikonnat ovat jo lähes viisikymppisiä. https://www.korkeasaari.fi/elain/hiilikilpikonna/#83d44cbd
Korkeasaaressa on myös papukaijalintuihin kuuluvia sinikurkkuaroja. Ne voivat elää tarhaoloissa jopa 60-vuotiaiksi. Syksyllä 2020 uutisoitiin Korkeasaaren Coco-laiskiaisen kuolemasta 47-vuotiaana. Se oli tuolloin eläintarhan vanhin eläin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006630894.html
Galápagoksenjättiläiskilpikonna Harriet kuoli...
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
Viime viikolla ( 20.-26.8.2018) lainattiin kaikista Kouvolan kirjastoista yhteensä 27023 teosta ja yksistään Kouvolan pääkirjastosta lainaan meni 10659 teosta.
Juridisissa kysymyksissä suosittelen aina konsultoimaan asianajajaa tai lakimiestä.
Lainaus Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset (Aarnio, Aulis et al., 2020) teoksesta: "Testamentin todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän tulee olla tietoisia, että he todistavat oikeaksi testamenttiasiakirjaa... Testamentin todistajien on joko omin silmin nähtävä testamentintekijän allekirjoittavan testamentin tai vaihtoehtoisesti heidän on vahvistettava se, että tämä tunnustaa aikaisemmin merkityn allekirjoituksen omakseen."
Kun tietokone alkaa toimia odottamattomasti, on syytä epäillä, että tietokone voi olla kaapattu. Seuraavassa joitakin merkkejä odottamattomasta toiminnasta:- tietokoneen hidastuminen- tietokone tekee asioita itsestään, kuten asentaa tuntemattomia ohjelmia ja avaa ohjelmia, liikuttaa hiirtä itsestään tai vaihtaa salasanoja- tietokoneen verkkoliikenne ja datan käyttö lisääntyy merkittävästi ilman selvää syytä- virustorjuntaohjelma antaa varoituksiaJos epäilee, että tietokone on kaapattu, on tärkeää toimia nopeasti, irrottaa tietokone verkosta, suoritaa virustarkistus ja tarvittaessa on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen tilanteen selvittämiseksi.Lähteet: Salo, Markku: Digiviidakon selviytymisopas. 2023 ...
Haminassa ei toiminut jatkosodan aikana varsinaista sotasairaalaa. Kyseessä on todennäköisesti Haminan alueella toimineen Jalkaväen Koulutuskeskus 17:n (Jv.Koul.K.17) sairaala, joka tunnettiin myös Haminan varuskuntasairaalan nimellä. Varuskuntasairaalaan toimintakertomus löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Valokuvia sairaalasta ei näyttäisi olevan puolustusvoimien SA-kuvien joukossa. Mahdollisia valokuvia voisi tiedustella esimerkiksi Haminan kaupunginmuseosta tai RUK-museosta.
Lisätietoja koulutuskeskuksen toiminnasta esim. Rela, M. (2006). Hamina, varuskuntakaupunki: 2 osa, [1930-luvulta 2000-luvulle]. Hamina: Kymimedia ja Jalkaväen koulutuskeskus 17:n asiakirjoista.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan seuraavat Sirpa Kähkösen teokset on käännetty ruotsiksi:Graniittimies (Granitmannen, 2017), Mustat morsiamet (Brudar i svart, 2019), Rautayöt (Järnnätter, 2020),Vihan ja rakkauden liekit (Livsöden i Finlands bortglömda fångläger, 2018).Lisäksi hänen teoksensa Hugo 1918 (2018) on kaksikielinen.Kuopion kaupunginkirjaston tietokannasta löytyvät ruotsiksi Sirpa Kähkösen teokset Järnnätter ja Granitmannen. Niiden saatavuuden voi tarkistaa kirjaston Finna -tietokannasta (https://kuopio.finna.fi/ ).
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/...
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta...
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
Kyseessä on oletettavasti Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, suomennettu 1995. Kirjaa myydään romaanina kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa.
