Hyvää ja kattavaa listaa klassikoista on hankala laatia. Klassikoiksi luettavia kirjoja on niin paljon ja erilaisia klassikon määritelmiä on myös monia. Äänikirjoja julkaistaan myös koko ajan lisää.
Vapaasti luettavia klassikoita löytyy e-kirjoina, mm. Projekti Gutenbergin suomenkielisistä kirjoista, https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi. Muita e-kirjakokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/18378%2B590/hae?category=114641&sort=titl…
Nimenomaan äänikirjoja löytyy useammasta palvelusta. Vapaasti luettavia on koottu Makupalat.fi:n, johon on koottu tiedonhaun lähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Klassikoita äänikirjoina löytyy Helmet-kirjaston...
Voisiko olla Hilkka Ravilon kirja Kuin kansanlaulu? Ravilon kirjoissa on samantyyppinen juoni monissakin, mutta kollega muisteli, että juuri tässä myrkytetään sienillä.
Tietoa Ravilosta ja hänen tuotannostaan Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912197615
Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66).
Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Koiramäen talvi -kirjan alussa on hyvin myöhäinen syksy, Koiramäen talossa -kirjassa edetään elonkorjuuseen ja viljan puimiseen ja Koiramäen kesän lopussa on hiukan syksystä.
HelMetin aineistohausta, http://www.helmet.fi/fi-FI, löytyy pianopartituuri: Anna Bolena, tragedia lirica in due atti di Felice Romani / Gaetano Donizetti. Kaikkiaan löytyy viisi Donizettin partituuria hakusanalla Anna Boleno. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole pääsyä Violaan, Suomen kansallisdiskografiaan, joten en voi tarkistaa, löytyisikö lisää partituureja jostain erikoiskirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjastossa, kuten monissa muissakin kunnankirjastoissa, on paljon työtehtäviä, joita tehdään koronasulun aikana. Useissa kirjastoissa henkilökuntaa työllistää muun muassa kokoelman inventointi ja poistojen tekeminen, uuden aineiston valinta ja tilaaminen sekä muu kokoelmanhoito, jolle ei aukioloaikana ole aina aikaa.
E-aineistojen kysyntä on kasvanut kovasti, joten kirjastot tekevät sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan vinkkausta ei-painetuista aineistoista, ks. esim. Helmet-viikkovinkit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Evinkit_viikolle_16(209961)
Koska tapahtumat on turvallisuussyistä toistaiseksi peruttu, tuotamme erilaisia etätapahtumia kuten satutunteja ja...
Sanat Ilmari Hannikaisen lauluun Äidille on kirjoittanut Ensio Kurki-Suonio (1896 - 1993).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4329909
Ensio Kurki-Suonio oli lääkäri ja runoilija, joka perusti Hämeenlinnan synnytyssairaalan Höyhensaaren ja työskenteli vuosikymmenet sen lääkärinä.
https://www.hamewiki.fi/wiki/Ensio_Kurki-Suonio
Kyseessä lienee vuonna 2006 ilmestynyt Anne Lampisen kirja nimeltä Kaunis Veera ja muita naislegendojaKaunis Veera ja muita naislegendoja | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi
Kysymys varmasti tutkitaan ainakin suomen ja englannin kielten laitoksilla niin Helsingissä kuin myös maamme yliopistoissa. Kannattaisi varmasti otta kyseisiin laitoksiin yhteyttä.
Alla muuta viite lehtiartikkeleista, joista saattaa olla hyötyä.
Julkaisu: Aamulehti 1999-06-07.
Tekijä: Vasara Päivi
Nimeke: Suomen kieli muuttuu, mutta kestää
Julkaisu: Spektri 2000; 2; 24-25
Tekijä: Ylilehto Hannu
Nimeke: Uusmedian käsittelyssä kieli taipuu vaan ei taitu
Julkaisu: Etelä-Suomen sanomat 2000-07-05
Tekijä: Volanen Piia
Nimeke: Leikkiä kielen sävyillä ja merkeillä: nuorten sähköpostikieli on puhekieltä.
Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa asiaa selitetään näin: "Pratītyasamutpāda (paalinkieltä, sanskr. pratitya-samutpada, ’ehdonvarainen seuraamus’) on yksi buddhalaisuuden keskeisistä opetuksista. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne."
Englannin kielessä käytetään samasta asiasta ilmaisua "dependent arising" tai "dependent origination" (katso lisää...
HelMet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa netin kautta lainat voi uusia enintään 5 kertaa mikäli niistä ei ole varauksia.
Tuota sarjaa on kuvattu Pohjois-Englannissa Yorkshiren kreivikunnassa, josta löytyy helposti paljon tietoa netistä. Ohessa vain pari esimerkkiä, googlaamalla löytyy helposti lisää:
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g186343-Activities-North_Yorkshire_England.html
https://fi.topworldtraveling.com/articles/travel-guides/15-best-things-to-do-in-hawes-north-yorkshire-england.html
https://www.google.com/search?q=yorshire+landskape&tbm=isch&ved=2ahUKEw…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa on listattuna kaikki Jemina -nimen saaneet suomalaiset vuodesta 1899 lähtien. Tilastossa on mukana myös tapaukset, joissa Jemina on toinen tai kolmas etunimi.
Lukumäärä on 2568. Vuosien 1899-1919 välillä nimi on annettu 155 tytölle. Vuosien 1920-1979 välillä syntyi vain 99 Jeminaa. Nimi tuli uudelleen suosituksi 1990-luvulla.
Tarkkaa nykyistä lukumäärää on hankala arvioida, mutta kun vähennetään kokonaisluvusta n. 200-250 ollaan todennäköisesti lähellä todellista tilannetta. Suomessa on siis tällä hetkellä arviolta 2350 Jeminaa.
Lähde:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
T tarkoittaa joko time (aika) tai test (testi). Nasan asiantuntijat ovat antaneet sille eri merkityksiä haastatteluissa.
Lähde: Dictionary.com, viitattu 18.4.2023
Sisäisestä yrittäjyydestä on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Heinonen, Jarna: Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (v.2002), Heinonen, Jarna: Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (väitöskirja v. 1999), Anttiroiko, Ari-Veikko: Sisäinen yrittäjyys julkisissa organisaatioissa: sisäinen yrittäjyys julkisen hallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen keinona (v. 1997) ja Koiranen, Matti: Sisäinen yrittäjyys: innovatiivisuuden, laadun ja tuottavuuden perusta (v. 1994). Teosten nimistä voi jo päätellä, että niissä suhtaudutaan sisäiseen yrittäjyyteen lähinnä vain positiivisena asiana. Ehkä vähän särmikkäämpää kuvaa saa artikkelitietokannoista. Sekä Aleksi että Arto...
