Henna Helmi Heinosen Ice Love -sarja voisi ainakin sopia. Sarja kertoo samannimisestä muodostelmaluistelujoukkueesta, jonka jäsenistä aina joku on kirjan päähenkilönä. Hahmoilla on erilaisia elämäntilanteita ja kirjailija käsittelee niitä todella hienosti. Uusin kirja on vuonna 2023 ilmestynyt Tsemppiä, kapteeni Ilona! Mielestäni sarja sopii hyvin myös sellaiselle, joka ei lajia harrasta. Rachel Renée Russellin Nolo elämäni -sarja on myös ollut suosittu viime vuosina, siinä riittää tilannekomiikkaa ja dramaattisia käänteitä. Näiden kahden sarjan kirjakauppasaatavuuden pitäisi ainakin olla hyvä, kun ovat niin uusia kumpikin. Sari Luhtasen uutuus Tuhkimo tennareissa vaikuttaa myös hauskalta. Monista klassikkokirjoista on myös tullut uusia...
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaan
Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä
Tapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, Moottorikalusto
Heikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta
Ari Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarina
Tapio Keränen, Rautatien arkea
Kyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon
Petri...
Teoksen Släktbok osassa II:2 (ilmestynyt sarjassa Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland) on sukututkimus Palmgrenin suvusta. Se on laajuudeltaan n. 20 sivua. Tutkimus on saattanut ilmestyä myös eripainoksena. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevaa kirjaa ei saa lainaksi, mutta voitte ottaa siitä
täällä kopioita tai pyytää oman paikkakuntanne kirjaston kaukopalvelua tilaamaan kopiot. Porin kaupunginkirjastosta löytyy muutakin aineistoa Selim Palmgrenista ja Palmgren-suvusta. Kaikki materiaali ei näy aineistotietokannassa, joten kannattaa kääntyä Satakunta-osaston puoleen.
Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu loi 1998 nykyinen Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela. Mallia otettiin tuolloin Yhdysvalloista ja palvelua suunnittelemassa oli monta kirjastolaista, verkkopalveluiden suunnittelijoista tietopalvelussa toimiviin vastaajiin. Palvelua on myös kehitetty sekä asiakkaiden ja siinä toimivien työntekijöiden toiveiden mukaisesti alusta asti.
Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia.
Federico Garcìa Lorca kirjoitti paljon kuolemasta ja rakkaudesta. Etsin kysymääsi runoa sen nimellä, alkulauseilla ja tutkimalla Garcìa Lorcan runoteoksia. Vastaavaa ei löytynyt. Espanjan kielellä etsittynä samat teemat löytyvät runosta nimeltä Gacela hämärästä kuolemasta (Andalusian lauluja 2002, suom. Matti Rossi). Runon nimi on Gacela de la muerte oscura.
-- Tahtoisin nukkua hetken,
hetken, minuutin, sata vuotta.
Mutta älkää luulko että olen kuollut -
huulissani on kultainen talli,
ja minä olen länsituulen rakas ystävä
ja omien kyynelteni mittaamaton varjo.
Peitä minut harsoin kun aamu koittaa
sillä se syytää silmilleni muurahaisia --
Muuta sopivaa runoa pyyntöösi ei ikävä kyllä löytynyt.
Ruotsin paperiteollisuuden kehityksestä löytyy hyviä tilastoja Ruotsin metsäteollisuuden sivulta (kieli englanti). Sieltä löytyy myös ladattava pdf-tiedosto, jossa on useita kaavioita Ruotsin metsä- ja paperiteollisuuden kehityksestä 1980-2020-luvuilla. (Latauslinkki löytyy tältä metsäteollisuuden nettisivulta, jos tuo suora linkki ei toimi.) Tiedoston tilastojen mukaan esimerkiksi paperi- ja kartonkitehtaiden määrä on vähentynyt Ruotsissa 2000-2020 kymmenellä (2000 tehtaita oli 48, 2020 enää 38). Tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan ole pienentynyt, vaan yksittäisten tehtaiden kapasiteettia on nostettu.
Saman luvun antaa myös Statistan tilasto: tehtaita on enää 38, kun niitä vuonna 2000 oli 48.
Cepin (...
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta.
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kannattaa tutustua Jake Nymanin kirjaan "Onnenpäivät: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat levyt vuosina 1955-1965". Kirjassa on pelkän listatiedon lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä tietoa jokaisen vuoden musiikkielämästä. Kirja on saatavissa lähes kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tilanteen voi tarkastaa Helmet-aineistohausta: www.helmet.fi
"Mitä Missä Milloin"-kirjojen mukaan vuosien 1954 ja 1956 välisenä aikana suurimpia hittikappaleita Suomessa olivat:
Peggy Lee: "Johnny Guitar"
Rosemary Clooney: "Mambo Italiano"
The Four Lads: "Istanbul"
Maria Zamora: "Oh, el baion"
Glenn Miller: "Moonlight Serenade"
Dean Martin: "Sway"
The Four Lads: "Skokiaan"
Eddie Calvert: "Cherry Pink and Apple Blossom White"
Louis Armstrong: "Mack...
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset -kirjasarjan Ylppö-artikkeli ilmoittaa Arvo Ylpön aikuisiän pituudeksi 154 cm.
Aihetta on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=447af8b9-a94…
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Vuoden parhaita ylioppilasaineita tai -esseitä on julkaistu kirjamuodossa jo useiden vuosien ajan. Kirjassa pitäisi olla mukana myös kyseisen vuoden esseekysymykset.
"Ylioppilastekstejä 2007"-kirjaa löytyy myös Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/Record/lumme.779943
Hei,
kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Suomen poliittisessa historiassa on tosiaan esimerkkejä tapauksista, että presidentti ei ole hyväksynyt pääministerin esittämää eronpyyntöä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi niin sanotun ”hätätilahallituksen” kohtalo. Marraskuussa 1975 nimitettiin Martti Miettusen II hallitus, jonka presidentti Kekkonen kuuluisalla tavalla ”runnasi” kokoon. Jo toukokuussa 1976 pääministeri esitti eronpyynnön, mutta presidentti ei sitä hyväksynyt. Lopulta hallitus kaatui syyskuussa 1976.
Kekkonen pystyi kieltäytymään eronpyynnöstä, koska silloisessa valtiosäännössä ei ollut nimenomaista säännöstä, miten ero myönnetään valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Asiassa toimittiin vakiintuneen käytännön...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole kirjovaa ompelukonetta, vain tavallinen ompelukone ja saumuri käytettävissä Pansion kirjastossa.
https://www.turku.fi/uutinen/2020-10-26_ompelukone-nyt-kirjastokortilla…
Pansion kirjasto, Pernontie 29
puh. 022620774
Kyseessä voisi olla teos Enkelin siivin : kuvitettu kertomus lapsille ja nuorisolle (On angels' wings). Tekijäksi mainitaan Mrs Greene ja teoksen on englannista suomentanut Alli Wiherheimo. Kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1919 ja siitä otettiin uusintapainos vuonna 1925.
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voi lukea kuvauksen kirjasta.
Enkelin siivin Kirjasammossa
Englanninkielinen alkuteos on digitoitu. Siitä voit katsoa tuntuvatko kuvat tutuilta.
https://www.gutenberg.org/files/59967/59967-h/59967-h.htm
Oman verkkokirjastosi alueella Enkelin siivin -teosta ei ole lainattavissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Jos sinulla on käytössäsi vain paperikopio, voit skannata laskun ja lähettää skannatun tiedoston sähköpostin liitteenä.
Mikäli lasku on elektronisessa muodossa esimerkiksi tiliotteellasi, voit tallentaa sen ja lähettää sähköpostin liitteenä.
Voit myös kopioida maalaamalla laskun sisällön tekstinkäsittelyohjelmaan, tallentaa sen ja lähettää liitteenä.
Liitteen lähetys gmail-sähköpostilla:
1.Valitse Gmail-sovelluksessa Kirjoita viesti.
2.Kosketa paperiliitinkuvaketta.
3.Valitse Liitä tiedosto
4.Valitse sovellus, johon kuva tai tiedosto on tallennettu
Aspergerin oireyhtymäksi kutsuttu piirteistö ei vaikuta ihmisen mielipiteisiin sen paremmin yhtenäistämällä niitä muioden Asperger-ihmisten kanssa tai erilaistamalla niitä. Jokainen ihminen näkee maailman omalla tavallaan ja puhuminen erilaisuudesta tässä suhteessa on aika merkityksetöntä. Yleensäkin arvioimme omaa tai muiden käyttäytymistä tai näkemyksiä hyvin karkeisiin yleistyksiin turvautuen. Ainoa Asperger-ihmisiä laajemmin yhdistävä tekijä on tietääkseni keskimääräistä suurempi mielenkiinnon keskittyminen vain tiettyihin asioihin. Sekään ei silti tee heitä keskenään samanlaisiksi. Olemme kaikki yksilöitä.
Heikki Poroila
Tikkurila on Tikkurilan suuralueen keskus, joka pitää sisällään useampia naapurikaupunginosia. Tikkurilasta itään sijaitsee Hakunilan suuralue, mutta vantaalaisena uskallan sanoa, että juuri Tikkurilaa pidetään Itä-Vantaan ja Myyrmäkeä Länsi-Vantaan keskuksena. Siten Tikkurila olkoon Itä-Vantaata.
Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat (pdf).
