Hei,
Koska sinulla on korkeakoulututkinto, voit pätevöityä kirjasto-alalle useallakin tavalla. Ainakin seuraavia kanaviin voi tutustua:
1) Tekemällä informaatiotutkimuksen perusopinnot (ja aineopinnot). Näitä järjestetään myös etäopintoina ja/tai mm. kesäyliopistojen kanssa yhteistyössä
2) Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomi (ainakin Turun ja Seinäjoen amk:ssa)
3) Keudan Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto (esim. oppi- tai koulutussopimuksella)
Ainakin nämä pätevöittävät kirjastoalalle. Kannattaa tietysti tutkia millaisia avoimia paikkoja alalla on. Yleensä oin hyvä olla joku erityisosaaminen, joka erottaa muista. Monesti haetaan lasten/nuortenkirjastotyön osaaiia (vinkkaukset yms.) ja muita aktiivisen...
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan ainoa nuottijulkaisu, josta etsimänne laulu Luvattu maa löytyy, on nuottikirja Elämän siiville (Kirjapaja, 2008). Kirjassa on sävelmän melodia ja sointumerkit.
Elämän siiville -nuottijulkaisu näyttää löytyvän useista yleisistä kirjastoista.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valitettavasti tällaista tietoa ei kootusti ole helposti löydettävissä. Tästä Global Energy Monitor Wikin artikkelista löytyy joitain arvioita vedenkulutuksesta kokonaisen kentän ja yksittäisen porauksen osalta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA voisi olla taho, joka keräisi tällaista tietoa ja jolta tätä kannattaa tiedustella.
Pikku Myy on jonkin verran itsekäs ja rämäpäinen, joten ne lienevät ainakin osasyinä tähän.
Tove Janssonia käsittelevissä teoksissa on monissa myös Muumilaakson ja Muumilaakson väen analyysia, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…
Hahmojen esikuvia ja analyysia löytyy Toven haastatteluista ja muistelmateoksesta Kuvanveistäjän tytär. Esim. Kansallisbiografian artikkelissa kerrotaan, että Muumi sisältää eniten Toven omia piirteitä, mutta että Pikku Myy taas kuvastaa hänen luonteensa kipakampia ominaisuuksia, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395
Tove Janssonin taiteilijatyöstä lötyyy radiosarja, https://sverigesradio.se/grupp/25623
Muuta Tove...
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Jo 1200-luvulta lähtien on tiedostettu että ihmisen näköä voidaan parantaa linssien avulla ja sekä Venetsiassa ja Kiinassa kehiteltiin silmälaseja näihin aikoihin. Varhaisissa laseissa oli vikana niiden epätarkkuus. Englantilainen fyysikko Sir John Herschel ehdotti piilolinssien käyttöä jo v. 1827, mutta ensimmäiset piilolasit valmistettiin vasta 1887. Piilolasien valmistusta selvitetään teoksessa "Tiedä ja hämmästy" (lk. 60.4). Keksintöjen kirjat ja eri tietosanakirjat valaisevat silmälasien kehitystä. Esim. Otavan suuri ensyklopedia antaa lyhyen katsauksen silmälasien historiaan kautta aikojen sekä piilolasien kehitykseen 1900-luvulla. Tässä artikkelissa on myös havainnollinen kuva silmälasien ulkonäöllisistä trendeistä 1800-luvulta 1980...
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
Veikko Huovisen kirjaan perustuvaa elokuvaa Lampaansyöjät ei valitettavasti ole saatavissa kirjastojen kokoelmista. Videovuokraamojen tai myyntivideoiden luetteloistakaan elokuvaa ei löytynyt.
DVD-kotelon sivuilla on lista, jonka kautta voit esittää toiveita uusista dvd-elokuvista. Lampaansyöjät näyttää olevan toivelistan kolmosena eli toivottavasti se tulevaisuudessa saatavissa:
http://www.dvdkotelo.com/toivo3.php
Kirjastonhoitajan pätevyysvaatimuksista, ks. Kirjastolaki ja -asetus http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastolaki.html .
Kirjastonhoitajalta vaaditaan siis korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen aineopintoja. Suomessa voi tällä hetkellä opiskella informaatiotutkimusta kolmessa yliopistossa: Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Åbo Akademissa ruotsin kielellä. Yliopistotasoista opetusta on järjestetty viime vuosina myös mm. Jyväskylän kesäyliopistossa, kesällä 2001 myös Helsingissä. Nykyisin on myös monia ammattikorkeakouluja, joissa voi suorittaa kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja, ks. linkki http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1002 sekä http://www....
Suomen kaupunkilaitoksen historiaa käsittelevän kirjasarjan kolmannessa osassa käsitellään vuoden 1959 lakimuutosten vaikutuksia lyhyesti. Nämä ns. uudet kaupungit jäivät valtion ylläpitämän kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, ellei kaupunginvaltuusto nimenomaan pyytänyt raastuvanoikeutta. Maistraattia ei ollut pakko perustaa, vaan sen korvasi järjestysoikeus. Poliisilaitoksen, vankilan ja ulosottotoimen maksoi valtio siirtymäajan aikana. Valtion osuus kansakoulumenoista määrättiin pysyvästi samaksi kuin kauppaloissa. Kaupunkien ja kauppaloiden käsittämä maa-ala kasvoi monikymmenkertaisesti, koska kaupungin- ja tai kauppalanperustamisessa usein koko maalaiskunta muuttui kaupungiksi tai kauppalaksi.
Tämä reformi ei miellyttänyt "...
Kirjastot ottavat lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia cd-levyjä. Koska kirjastojen hyllytila on rajallinen, lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston cd-kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä vaikka lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita levyistä.
Suomessa toimii kaksi THL:n alaista oikeuspsykiatrista valtion mielisairaalaa, joiden potilaista suuri osa on tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Osastoista ja hoidoista lisätietoa:
Niuvanniemen sairaala - Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka
Vanhan Vaasan Sairaala (vvs.fi)
Aitoristihämähäkki, joka aikaisemmin tunnettiin ristilukkina (vaikka se ei ole lukkien sukua), ei ole ihmisille vaarallinen. Kaikilla hämähäkeillä on myrkkyä, jonka ne iskevät saaliiseensa, mutta ihmisen iho on aitoristihämähäkille niin paksu ettei se yleensä pysty puremaan sitä rikki. Jos aitoristihämähäkkiä kovasti ärsyttää ja tarjoaa sille ohutta ihoa purtavaksi, niin saattaa onnistua saamaan pikkiriikkisen pureman. Kertomusten mukaan purema tuntuu ihmisestä riippuen hyttysen tai ampiaisen pistolta, ja voi aiheuttaa puutumisen tunnetta. Kovasti allerginen ihminen voi ehkä saada vähän isomman reaktion puremasta.Kahdeksanjalkainen kuoleman kylväjä | Prisma Studio | Tiede | yle.fiaitoristihämähäkki - Araneus diadematus | Tunnistus | Suomen...
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004
Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009
Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987
Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992
Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.
Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006
Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010
Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006
Swinfield, Rosemarie. Stage make-up...
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että:
”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)
Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi:
”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen...
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982)....
